kaikille ihanille lukijoille!
keskiviikko 24. joulukuuta 2014
tiistai 23. joulukuuta 2014
Matkapuvusto "3 viikkoa pohjois-Eurooppaa ristiin rastiin"
Palaan vielä viime kuun matkaan - tämä posti on odottanut viimeistelyä vaikka kuinka kauan, nyt ehdin julkaista sen vihdoinkin.
Matkapuvuston koostaminen onnistui lähes täydellisesti, ja olen varsin tyytyväinen itseeni kun sain kaiken tarvitsemani pakattua pieneen "käsimatkatavaran" kokoiseen vetokärryyn. Kyseinen kärry on sivumennen sanoen aivan loistava, sain sen häälahjaksi 2006 ja huolimatta kovakouraisesta käsittelystä ja ajoittaisesta ylipakkaamisesta se on edelleen loistavassa kunnossa ja siinä on vetoaisan lisäksi olkainhihnat, joten sen saa hätätapauksessa selkäänkin.
Huolimatta kompaktista pakkaamisesta en kokenut mitään pukeutumisen puutteellisuuksia, ja matkailu maasta toiseen sujui vaivatta vain kahta kollia raahaten (lukuun lisättävä vielä lapsi, mutta P. Onnetarkin kävelee jo lautalta junaan ym. omin jaloin, ja kantaa vielä oman värityskirjansa ja nallensa repussaan).
Matkapuvustoni oli kaikessa käytännöllisyydessään:
- Jakku ja kynähame samasta harmaasta villakankaasta (molemmat ompeli Aipaette, jakku viime vuodelta ja hame tätä matkaa varten)
- Runkopuku
- Islanninihme-villatakki
- Beige villapusero (jossa olleet peseytymättömät tuhrut peitin pitsiapplikaatiolla, en halunnut kulkea tuhrupaita pitkin Eurooppaa ja löysin juuri sopivan sävyistä villapitsiä Eurokankaasta - kuva alinna)
- Harmaa silkki-pellava-neule
- Tamsilkin musta villasilkkipusero
- mustat nauhakengät
- ruskeat nauhakengät
- yöpaita
- Kainon sydänkuvioiset villahousut ("kotiasuna" iltaisin)
- ruskea iso villahuivi
- beige silkkihuivi
- ruskeat käsineet
- harmaat käsineet
- musta pipo
- Parikan jättikassi
- kangaskassi, jonka olen tehnyt sateenvarjon kankaasta ja joka menee pieneen tilaan eikä paina juuri mitään (suosittelen matkalla ja muutenkin ostoskassina!)
Ylläolevasta kuvasta puuttuvat vielä
- neljä aluspaitaa, joista yksi tekninen lämpöpaita (Uniqlon Heattech)
- neljät sukkahousut
- alusvaatteita riittävästi
- pitkät, ohuet villasukat
- sekä pieni pussukallinen koruja – näillä saa aikaan ajatuksen vaihtelunvarasta, vaikka en käytönnössä kaikkia hyödyntänytkään.
Kaikki yllämainittu, läppäri, laturit sekä osa lapsen tavaroista mahtuu vetokärryyn. Parikan kassiin (joka vetää ihmeellisen paljon tavaraa sisäänsä) paikoitin kaksi pussukallista kosmetiikkaa.
Käytännössä minulla oli kaksi asukokonaisuutta: jakkupuku vaihtuvine paitoineen ja runkopuku valkoisen villatakin kanssa. Oslossa oli varsin kylmä, siellä piti pukea runkopuvun alle pari aluspaitaa ja villahousut, päälle villahuivi ja villatakki, vetää pipo päähän ja villasukat jalkaan, mutta sitten ei tarvinnut palella. Lämpimintä oli aurinkoisena päivänä Amsterdamissa, ehkä noin 12C, johon jakkupuku ja silkki-pellavapaita oli juuri sopiva. Kahdet erikorkuiset kengät tarvitsen jalkojen virkistämiseen, yhdetkin varmasti riittäisivät jos hylkäisi korot ja käyttäisi eräilytyyppisiä jalkineita, mutta se ei sovi tyyliini. Jos reissaisin kahdestaan lapsen kanssa, pitäisi varmaan hankkia isompi vetolaukku, sillä muksun tavaroista suurempi osa päätyi miehen laukkuun.
Muuten siis vetokärry ja Parikan kassi riittävät tarpeisiin mainiosti, mutta matkalta ostamiani lehtiä & pitsejä piti postittaa kotiin, peräti kahteen otteeseen. Eläköön posti!
Matkapuvuston koostaminen onnistui lähes täydellisesti, ja olen varsin tyytyväinen itseeni kun sain kaiken tarvitsemani pakattua pieneen "käsimatkatavaran" kokoiseen vetokärryyn. Kyseinen kärry on sivumennen sanoen aivan loistava, sain sen häälahjaksi 2006 ja huolimatta kovakouraisesta käsittelystä ja ajoittaisesta ylipakkaamisesta se on edelleen loistavassa kunnossa ja siinä on vetoaisan lisäksi olkainhihnat, joten sen saa hätätapauksessa selkäänkin.
Huolimatta kompaktista pakkaamisesta en kokenut mitään pukeutumisen puutteellisuuksia, ja matkailu maasta toiseen sujui vaivatta vain kahta kollia raahaten (lukuun lisättävä vielä lapsi, mutta P. Onnetarkin kävelee jo lautalta junaan ym. omin jaloin, ja kantaa vielä oman värityskirjansa ja nallensa repussaan).
Matkapuvustoni oli kaikessa käytännöllisyydessään:
- Jakku ja kynähame samasta harmaasta villakankaasta (molemmat ompeli Aipaette, jakku viime vuodelta ja hame tätä matkaa varten)
- Runkopuku
- Islanninihme-villatakki
- Beige villapusero (jossa olleet peseytymättömät tuhrut peitin pitsiapplikaatiolla, en halunnut kulkea tuhrupaita pitkin Eurooppaa ja löysin juuri sopivan sävyistä villapitsiä Eurokankaasta - kuva alinna)
- Harmaa silkki-pellava-neule
- Tamsilkin musta villasilkkipusero
- mustat nauhakengät
- ruskeat nauhakengät
- yöpaita
- Kainon sydänkuvioiset villahousut ("kotiasuna" iltaisin)
- ruskea iso villahuivi
- beige silkkihuivi
- ruskeat käsineet
- harmaat käsineet
- musta pipo
- Parikan jättikassi
- kangaskassi, jonka olen tehnyt sateenvarjon kankaasta ja joka menee pieneen tilaan eikä paina juuri mitään (suosittelen matkalla ja muutenkin ostoskassina!)
Ylläolevasta kuvasta puuttuvat vielä
- neljä aluspaitaa, joista yksi tekninen lämpöpaita (Uniqlon Heattech)
- neljät sukkahousut
- alusvaatteita riittävästi
- pitkät, ohuet villasukat
- sekä pieni pussukallinen koruja – näillä saa aikaan ajatuksen vaihtelunvarasta, vaikka en käytönnössä kaikkia hyödyntänytkään.
Kaikki yllämainittu, läppäri, laturit sekä osa lapsen tavaroista mahtuu vetokärryyn. Parikan kassiin (joka vetää ihmeellisen paljon tavaraa sisäänsä) paikoitin kaksi pussukallista kosmetiikkaa.
Käytännössä minulla oli kaksi asukokonaisuutta: jakkupuku vaihtuvine paitoineen ja runkopuku valkoisen villatakin kanssa. Oslossa oli varsin kylmä, siellä piti pukea runkopuvun alle pari aluspaitaa ja villahousut, päälle villahuivi ja villatakki, vetää pipo päähän ja villasukat jalkaan, mutta sitten ei tarvinnut palella. Lämpimintä oli aurinkoisena päivänä Amsterdamissa, ehkä noin 12C, johon jakkupuku ja silkki-pellavapaita oli juuri sopiva. Kahdet erikorkuiset kengät tarvitsen jalkojen virkistämiseen, yhdetkin varmasti riittäisivät jos hylkäisi korot ja käyttäisi eräilytyyppisiä jalkineita, mutta se ei sovi tyyliini. Jos reissaisin kahdestaan lapsen kanssa, pitäisi varmaan hankkia isompi vetolaukku, sillä muksun tavaroista suurempi osa päätyi miehen laukkuun.
Muuten siis vetokärry ja Parikan kassi riittävät tarpeisiin mainiosti, mutta matkalta ostamiani lehtiä & pitsejä piti postittaa kotiin, peräti kahteen otteeseen. Eläköön posti!
sunnuntai 14. joulukuuta 2014
torstai 11. joulukuuta 2014
Pika-arvonta: uusin Huili-lehti
Eilen oli Huili-lehden julkkaripikkujoulut ja sain sieltä mukaani ylimääräisen kappaleen. Laita nimesi tai yhteystietosi alle sunnuntaihin mennessä, niin saatat saada tämän mielenkiintoisen lehden kotiisi!
Lehdessä esim. stailaamani juttu ekologisista ja/tai kotimaisista joululahjoista - lisäksi artikkeli miniasunnoista, henkilökuva tanskalaisesta ruokahävikinvastustajasta, sarjakuvamuotionen raportti seminaarista, joka käsitteli sijoittamisen hiilivastuullisuutta ja paljon muuta. Lehti on lisäksi kaunis ja miellyttävälle paperille painettu!
Huililla on muuten FB-sivullaan arvontajoulukalenteri, jossa on joka päivä jotain mielenkiintoista ja ah ihanan ekologista arvonnassa lukijoille!
Tässä minun ruokahävikinvastustusvinkkini: helppo piimäkakku, johon voi tunkea esim. liiskaantuneet ja hieman hapettuneet suklaamunat, jugurtinjämät ja hillonrippeet
Ohje on niin helppo ettei melkein ole mikään ohje: kaksi kupillista jauhoja ja kaura- tai muita hiutaleita, puoli kupillista sokeria, 1 tl soodaa per kupillinen jauhoja, sekä pähkinöitä, suklaamuruja tai mausteita maun mukaan sekoitetaan. Sekaan kaadetaan kupillinen voisulaa (josta osan voi korvata esim. porkkanaraasteella tai hillolla), sekä kupillinen piimää tai jugurttia. Kakkumuoti voidellaan ja jauhotetaan - kuvassa jauhotteena hieman vanhaksi menneet mantelilastut vuuan pohjalla eli kakun huipulla & mannaryynit. Taikina kaadetaan muottiin tai vaihtoehtoisesti muffinssivuokiin ja paistettaan n. 200 asteen lämmössä kunnes kypsää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)