torstai 26. kesäkuuta 2014
Tänään korjaustapahtuma Helsingissä!
"Irtosiko nappi, purkautuiko sukka, ratkesiko sauma? Ei hätää! Pidennä vaatteidesi ikää ja tule Vaatehuoltoasemalle paikkaamaan elämän jäljet ja pikkuviat. Yhdessä se on paljon hauskempaa!
Vaatehuoltoasemalla korjataan, paikataan ja parsitaan vaatteita ja miksei muitakin tekstiilejä työn äärellä mukavasti jutustellen. Perusvälineitä, kuten neuloja, lankoja ja saksia ja ompelukoneita löytyy paikan päältä, mutta omiakin välineitä saa tuoda. Tarjolla myös apua ja vinkkejä korjailuun. Tule jakamaan parhaat korjausniksisi!"
Tätä hauskuutta siis MadeBy-putiikissa osoitteessa Katariinankatu 4, kello 16-18, 26.6.2014. Facebookissa lisää.
Minä tuon paikalle ainakin parsinlankoja ja nypynpoistajan. Korjata aion hyvään kashmirhuiviin tulleen ötökänreiän (siis miksi nuo kirotut ötökät haistavat kalliimmaat vaatteet ja piinaavat juuri niitä??) ja ommella sukkahousujen pohjiin "irtopohjalliset". Suosikkisukkahousuni pysyvät täydellisen siisteinä sääristä silloinkin kun pohjiin hiutuu reikiä, joten pohjaamalla ne uudestaan käyttöikä vähintään tuplaantuu.
Tunnisteet:
caring for clothes,
darning,
tapahtuma
maanantai 23. kesäkuuta 2014
Cooleja muotiminimalisteja
Pikku Onnetar osoittaa, että sateellakin voi olla tyylikäs. Takin tein minä,
sateenvarjo Japanista, muuten taitaa olla kierrätystavaraa kaikki.
Uskoisin, että intomielisten muotikuluttajien ostokäyttäytymisen
muuttamiseksi olisi välttämätöntä saada ihan uudenlaisia tyyli-ikoneja.
Ehkä jotain pientä liikehdintää siihen suuntaan on havaittavissakin.
En tiedä julkkiksista ja heidän touhuistaan paljoakaan, mutta
blogimaailmassa on pari lupaavaa tulokasta. Jospa nämä tyypit nyt
olisivat blogeja seuraavan kansan silmissä yhtä mahtavia kuin he, jotka
"kotiuttavat laukkukaunokaisia" ym ym ja harva se päivä löytävät jotain
ihanaa milloin mistäkin ketjurättilästä.
blogimaailmassa on pari lupaavaa tulokasta. Jospa nämä tyypit nyt
olisivat blogeja seuraavan kansan silmissä yhtä mahtavia kuin he, jotka
"kotiuttavat laukkukaunokaisia" ym ym ja harva se päivä löytävät jotain
ihanaa milloin mistäkin ketjurättilästä.
Tähän hommaan tarvittaisiin joku, joka henkii kiistämätöntä cooliutta,
muodikkuutta ja urbaania tyyliä, mieluiten reissaa paljon (toivottavasti
jollain ekotavalla, tai vaateostosten määrä on samantekevää) ja
muodikkuutta ja urbaania tyyliä, mieluiten reissaa paljon (toivottavasti
jollain ekotavalla, tai vaateostosten määrä on samantekevää) ja
on kaikinpuolin viileä ja ihailtava. Outi Pyy on toki sekä cool että
urbaanin päheä, mutta yksi pyy ei vielä kesää tee.
urbaanin päheä, mutta yksi pyy ei vielä kesää tee.
Mahdollisia uuden ajan airuita ovat mielestäni ainakin
The Wilde Things ja Simple Style. AMinimalist oli aivan mainio blogi, mutta ilmeisesti blogistin perhekiireiden vuoksi lopetti. Muitakin saa vinkata!
Tyyliä ja muotia ei pidä missään tapauksessa jättää himoshoppaajien valtakunnaksi. Tyyli, vaatteet ja ulkonäkö ovat kiinnostavia aiheita, joita joka tapauksessa käsitellään, joten parasta olisi jos niitä käsiteltäisiin myös muista kulmista kuin "ostin ostin, ostan ostan, ja voisinpa vielä ostaa tuonkin".
torstai 19. kesäkuuta 2014
Kesän P333
Juhannuksen kunniaksi jälleen kevyttä asiaa: kesän 2014 vaatteet. Tiina Talvikin koristelema sinivihreä neuletakki unohtui kuvasta, se sopii mm. vasemmassa alanurkassa olevan hameen kanssa. Pari kevyempää vaatetta on jäänyt ihan alikäytölle, helteitä odotellaan... samoin viileiden säiden takia kaivoin käyttöön Tiina Talvikin tekemän kukkakuvioisen takin, josta pitääkin mitä pikimmin ottaa hyvä kuva. Uudet punaiset kengät sopivat sen kanssa aivan mainiosti.
Tapasin tänään aivan sattumalta kaupungilla kirjani fanin, tulin mahtavan hyvälle tuulelle! Terkkuja vielä tätäkin kautta, on mahtava tunne kun saa huomata että ne kirjoitukset joita kammiossaan väkertää pää höyryten todella ovat päätyneet jollekulle hyödyksi ja innostukseksi. Toivotan kaikkea hyvää urasuunnitelmille!
Kaikille lukijoille toivotan ihanaa, tunnelmallista ja rauhallista Juhannusta. Olkoon kokkonne kukkea, järvenne kuulas ja seuranne sopuisaa! Kesän ihanuutta ilmentäköön näppäys Pikku Onnettaresta maaseudun iloissa:
Tapasin tänään aivan sattumalta kaupungilla kirjani fanin, tulin mahtavan hyvälle tuulelle! Terkkuja vielä tätäkin kautta, on mahtava tunne kun saa huomata että ne kirjoitukset joita kammiossaan väkertää pää höyryten todella ovat päätyneet jollekulle hyödyksi ja innostukseksi. Toivotan kaikkea hyvää urasuunnitelmille!
Kaikille lukijoille toivotan ihanaa, tunnelmallista ja rauhallista Juhannusta. Olkoon kokkonne kukkea, järvenne kuulas ja seuranne sopuisaa! Kesän ihanuutta ilmentäköön näppäys Pikku Onnettaresta maaseudun iloissa:
keskiviikko 11. kesäkuuta 2014
Luento Oulussa ja päivän asu
Pidin Oulussa sijaitsevassa Hyvän mielen talossa luennon kirjani aiheista. Siellä on meneillään käsityöaiheinen viikko, sis. mm. crftivismia, tuunaamista, neulepajoja ym.
Mielestäni luento sujui oiken hyvin ja kerrankin ajoituskin meni nappiin. Sain kaiken sanottavani sanottua ja jäi tasan 5 minuuttia kysymyksille. Kuvassa paikallisen designkahvilan kaakaot, joilla minä, Pikku Onnetar ja lapsenlikkana toiminut siskoni juhlistimme luentoa. Saan muuten kuulijapalautteet luennosta, tosi mielenkiintoista!!!
Pikku Onnetar oppi Japanissa poseeraamaan voitonmerkillä. Yhtäkkiä Oulussa voitonmerkki muuttui hevimerkiksi. Sisko ei omasta mielestään ole opettanut moista. Mistä tämä on oikein lapseen imeytynyt??
Tässä asussa tosin ilman valkoista neuletta esiinnyin. On niin mukava olo, kun on kesäksikin jotain siistiä päällepantavaa (siistillä siis tarkoitan sellaista, missä tuntee olonsa luontevaksi työasioissa).
Kenkäprobleemissa päädyin Nina's-putiikin punaisiin mataliin Repettoihin. Näillä tepsuttelee aika pirteästi!
Mielestäni luento sujui oiken hyvin ja kerrankin ajoituskin meni nappiin. Sain kaiken sanottavani sanottua ja jäi tasan 5 minuuttia kysymyksille. Kuvassa paikallisen designkahvilan kaakaot, joilla minä, Pikku Onnetar ja lapsenlikkana toiminut siskoni juhlistimme luentoa. Saan muuten kuulijapalautteet luennosta, tosi mielenkiintoista!!!
Pikku Onnetar oppi Japanissa poseeraamaan voitonmerkillä. Yhtäkkiä Oulussa voitonmerkki muuttui hevimerkiksi. Sisko ei omasta mielestään ole opettanut moista. Mistä tämä on oikein lapseen imeytynyt??
Tässä asussa tosin ilman valkoista neuletta esiinnyin. On niin mukava olo, kun on kesäksikin jotain siistiä päällepantavaa (siistillä siis tarkoitan sellaista, missä tuntee olonsa luontevaksi työasioissa).
Kenkäprobleemissa päädyin Nina's-putiikin punaisiin mataliin Repettoihin. Näillä tepsuttelee aika pirteästi!
Tunnisteet:
dress,
oulu,
outfit photo,
travelling
tiistai 10. kesäkuuta 2014
Kauneinta orimattilan pitsiä pulteissa
Ehdin Oulun reissuun sisällyttää pikapoikkeamisen hauskaan divariin (Lehtitoukka nimeltään), jossa olisi voinut viettää pitempääkin. Sieltä tarttui mukaan vanha suomalainen romanssikirja, Helga Nuorpuun Pirkon uusi ystävä. Painos on vuodelta 1945, mutta kirja alunperin jo 1928. Kun kaikki liittyy kaikkeen ja eritoten pitsi liittyy kaikkeen, niin eikös tästäkin aivan sattumanvaraisesta kirjasta löytynyt pitsin kulttuurihistoriaa valottava pätkä, jossa koulutyttö esiintyy voimisteluasussaan:
"'Kaikkein kauneinta orimattilalaista pitsiä pulteissa (=lahkeissa) ja hän katsoo kuin olisi jotakin markkinapöydältä ostettua tehtaan tavaraa.' Tytöt nauroivat. ' Olkoon vaikka raumalaista, niin et kai sinä saisi sittenkään tuolla tavoin esiintyä' huomautti eräs tytöistä."
Sekä raumanpitsi että Orimattilan pitsi on siis ollut niin tunnettu asia, että niihin liittyvät viittaukset katsotaan kaikkien lukijoiden voivan ymmärtää, ja tehdaspitsi on vielä 30-luvun lähestyessäkin ollut ala-arvoiseksi katsottua korvike. Mielenkiintoista!
"'Kaikkein kauneinta orimattilalaista pitsiä pulteissa (=lahkeissa) ja hän katsoo kuin olisi jotakin markkinapöydältä ostettua tehtaan tavaraa.' Tytöt nauroivat. ' Olkoon vaikka raumalaista, niin et kai sinä saisi sittenkään tuolla tavoin esiintyä' huomautti eräs tytöistä."
Sekä raumanpitsi että Orimattilan pitsi on siis ollut niin tunnettu asia, että niihin liittyvät viittaukset katsotaan kaikkien lukijoiden voivan ymmärtää, ja tehdaspitsi on vielä 30-luvun lähestyessäkin ollut ala-arvoiseksi katsottua korvike. Mielenkiintoista!
Tunnisteet:
books,
handmade laces,
history,
machine laces,
orimattilan pitsi,
rauma
sunnuntai 8. kesäkuuta 2014
Viime viikon menoja ja ensi viikon myös
Kaikenlaista hauskaa ja mielenkiintoista tapahtumaa piisaa! Ensinnäkin oli siis Eetti ry:n aamiaistapahtuma, jossa käsiteltiin EU:n vaikutusmahdollisuuksia vaateteollisuuden olojen parantamiseen globaalisti. Esitykset olivat mielenkiintoista ja tarjoilut todella herkulliset. Ei jäänyt hienoista brunssikahviloista häpeään, vain kuohuviinilasillinen uupui :D siis tuoreita hedelmiä, croissanteja, soijajugurttia, reilun kaupan mehua, kahvia ja ihanaa tummaa suklaata. Tulen jatkossa mielelläni kuuntelemaan vaikka ympyrän neliöimisestä, jos saan näin hyvät tarjoomukset!
Palaan vielä tapahtumasta oppimiini uusiin asioihin, lupaan!
Sitten ihana Huili-lehti piti kesänumeron julkkaripippalot. Tässä lähijäätelökeijuna Huilin päätoimittaja Riikka. Nyt tehtyään yhteisnumeron KotoLiving-lehden kanssa Huili on päässyt laajaan jakeluun ja sitä voi löytyä ihan tavallisista lehtipisteistä (eikä vain jostain pienistä luomukaupoista, kuten aiemmin). Huili on ekohenkinen lehti, mutta todella helposti sulatettavalla ja raikkaalla tavalla. Kun haluaa selailla jotain mukavaa kahvikupposen seurana, niin itse tartun mielelläni juuri Huiliin. Ns. tavanomaisissa naistenlehdissä minua alkaa usein ahdistaa kaikenlaisen tavaran kritiikitön tuppaaminen, kukaan ei ole tarkastanut tai miettinyt mistä kaikki esitellyt rojut oikein tulevat ja kuka ne on tehnyt missä oloissa. Ja koska normilehdet ovat mainostajien kuristusotteessa, niin tälläisiä kysymyksiä kysymyksiä voi korkeintaan ujuttaa lehteen vaivihkaa ja puolisalaa.
Esiinnyn muuten tässä Huilin numerossa kertomassa neuleen teettämisestä!
Palaan vielä tapahtumasta oppimiini uusiin asioihin, lupaan!
Sitten ihana Huili-lehti piti kesänumeron julkkaripippalot. Tässä lähijäätelökeijuna Huilin päätoimittaja Riikka. Nyt tehtyään yhteisnumeron KotoLiving-lehden kanssa Huili on päässyt laajaan jakeluun ja sitä voi löytyä ihan tavallisista lehtipisteistä (eikä vain jostain pienistä luomukaupoista, kuten aiemmin). Huili on ekohenkinen lehti, mutta todella helposti sulatettavalla ja raikkaalla tavalla. Kun haluaa selailla jotain mukavaa kahvikupposen seurana, niin itse tartun mielelläni juuri Huiliin. Ns. tavanomaisissa naistenlehdissä minua alkaa usein ahdistaa kaikenlaisen tavaran kritiikitön tuppaaminen, kukaan ei ole tarkastanut tai miettinyt mistä kaikki esitellyt rojut oikein tulevat ja kuka ne on tehnyt missä oloissa. Ja koska normilehdet ovat mainostajien kuristusotteessa, niin tälläisiä kysymyksiä kysymyksiä voi korkeintaan ujuttaa lehteen vaivihkaa ja puolisalaa.
Esiinnyn muuten tässä Huilin numerossa kertomassa neuleen teettämisestä!
Lauantaina olin pitämässä pienen puheen Lahdessa Creme de la Garderobessa, röyhelöisten ja pitsisten hienojen ladyjen kokoontumisessa. Olen sangen kiintynyt japanilaiseen loli-muotiin, ja käyn aihealueen tapahtumissa aina kun pääsen. Siellä estetiikkaa palvotaan ja kaikki ymmärtävät pitsin päälle.
Suomalaisen lolivaatemerkin Cloudberry Ladyn lady itse ja hänen myymiään, liikekumppanin käsin tekemiä kenkiä. Ei näy kunnolla, mutta vasemmanpuoleisissa on lepakonsiivet sivussa. Ei juuri minun kenkäni, mutta hienot joka tapauksessa.
Ja nyt olen junassa matkalla Ouluun, jossa pidän maanantaina luennon Hyvän mielen talon Hyvän mielen viikko-tapahtumassa! Luento on Hyvän mielen talolla kello viisi. Olen aika täpinöissäni luentokutsusta, ja koitan saada pariin tuntiin mhdutettua kaiken oleellisen kirjastani. Pitää varmistaa, että jossain on kello näkysällä, koska joskus kun oikein innostun puhumaan niin aika kiitää ihan huomaamatta.
Tunnisteet:
hyvän mielen vaatekaappi,
icecream,
learning,
lecture,
lolita,
magazines,
oulu,
party,
travelling
keskiviikko 4. kesäkuuta 2014
ShockAbsorber ja Repetto viestivät
Raivosin tuolla pari kirjoitusta taksepäin ShockAbsorberin mykkyydestä. Kuulemma ovat lähettäneet minulle aiemminkin vastuaksen - kumma vain, että se ei ollut saapunut sähköpostiini (kun automaattivastaus kuitenkin oli). Nyt olen saanut sieltä vastauksen, joka sisällöltään edustaa tavanomaista keskitasoa:
"DBA requires compliance with applicable laws and regulations and adherence to fundamental human rights within its own and supplier facilities. In addition to Country applicable Laws, the DBA fundamental requirements are based on the core Labour standards of the International Labour Organization ( www.ilo.org ).
On a regular basis, factories are audited with or without prior notice. In case of any detected non conformities, an action plan can be agreed and monitored to reach the expected level of compliance. Audits are done by a combination of independent and internationally recognised auditing firms, our own accredited auditors, and the Worldwide Responsible Accredited Production program www.wrapapparel.org/".
Jatkokysymyksiini siitä, tukevatko he elämisen mahdollistavaa palkkaa (living wage) ja missä maissa tuotantoa on, ei ole kuulunut vastausta.
Mielenkiintoista on, että Shock Absorber kuuluu BDApparel yritysryppääseen - tieto, jota en ShockAbsorbein omilta sivuilta löytänyt. Samaan ryppääseen kuuluvat myös mm. Fila, Wonderbra ja Dim. DBA:n nettisiuilla heidän tuotantopaikoikseen on ilmoitettu Filippiinit, Sri Lanka, Romania, Slovakia, Etelä-Afrikka, Saksa ja Ranska. Nettisiujen alkusivulla on slogan "Made in Experience" (jaa-a, mitähän tuostakin olisi mieltä!). Eräällä alasivulla mainitaan "These principles include ethical sourcing requirements for suppliers from whom DBApparel sources products." mutta asiasta ei kerrota sen tarkemmin. Hei, DBA! Päivittäkää itsenne 2000-luvulle ja selostakaapa valmistusasiaa vähän selvemmin!!
Kirjoitin vielä Repettolle ja kysyin, mistä heidän kenkiensä nahkat tulevat. Sieltä vastattiin valon nopeudella ja mikäpä vastaillessa, kun heillä oli tälläistä sanottavaa:
"To answer your inquiry about our leathers, all of them come from Europe (France, Spain or Italy) and comply with the Reach regulation, which is a European regulation aiming at reinforcing the knowledge of the chemicals that are produced or imported in the European market, thus ensuring a better health and environmental protection."
Eli kaikki käytetty nahka tulee Euroopasta ja noudattaa näinollen Reach-säädäntöä. Fantastisen mahtavaa! Ilman huolellisia ympäristönsuojelutoimia todella saastuttava nahkan tuotanto on suurelta osaltaan keskittynyt maihin, joissa ympäristölainsäädäntö on onnetonta tai sitä ei juuri valvota, ja tärvelee ympäristöä todella rankasti. Joten tässä asiassa kannattaa ehdottomasti suosia eurooppalaista. Nyt vasta hinkuankin Repettoja, mutta kuinka saada ne käsiini? Onko tässä nyt pakko lähteä Pariisiin, voi voi...
"DBA requires compliance with applicable laws and regulations and adherence to fundamental human rights within its own and supplier facilities. In addition to Country applicable Laws, the DBA fundamental requirements are based on the core Labour standards of the International Labour Organization ( www.ilo.org ).
On a regular basis, factories are audited with or without prior notice. In case of any detected non conformities, an action plan can be agreed and monitored to reach the expected level of compliance. Audits are done by a combination of independent and internationally recognised auditing firms, our own accredited auditors, and the Worldwide Responsible Accredited Production program www.wrapapparel.org/".
Jatkokysymyksiini siitä, tukevatko he elämisen mahdollistavaa palkkaa (living wage) ja missä maissa tuotantoa on, ei ole kuulunut vastausta.
Mielenkiintoista on, että Shock Absorber kuuluu BDApparel yritysryppääseen - tieto, jota en ShockAbsorbein omilta sivuilta löytänyt. Samaan ryppääseen kuuluvat myös mm. Fila, Wonderbra ja Dim. DBA:n nettisiuilla heidän tuotantopaikoikseen on ilmoitettu Filippiinit, Sri Lanka, Romania, Slovakia, Etelä-Afrikka, Saksa ja Ranska. Nettisiujen alkusivulla on slogan "Made in Experience" (jaa-a, mitähän tuostakin olisi mieltä!). Eräällä alasivulla mainitaan "These principles include ethical sourcing requirements for suppliers from whom DBApparel sources products." mutta asiasta ei kerrota sen tarkemmin. Hei, DBA! Päivittäkää itsenne 2000-luvulle ja selostakaapa valmistusasiaa vähän selvemmin!!
Kirjoitin vielä Repettolle ja kysyin, mistä heidän kenkiensä nahkat tulevat. Sieltä vastattiin valon nopeudella ja mikäpä vastaillessa, kun heillä oli tälläistä sanottavaa:
"To answer your inquiry about our leathers, all of them come from Europe (France, Spain or Italy) and comply with the Reach regulation, which is a European regulation aiming at reinforcing the knowledge of the chemicals that are produced or imported in the European market, thus ensuring a better health and environmental protection."
Eli kaikki käytetty nahka tulee Euroopasta ja noudattaa näinollen Reach-säädäntöä. Fantastisen mahtavaa! Ilman huolellisia ympäristönsuojelutoimia todella saastuttava nahkan tuotanto on suurelta osaltaan keskittynyt maihin, joissa ympäristölainsäädäntö on onnetonta tai sitä ei juuri valvota, ja tärvelee ympäristöä todella rankasti. Joten tässä asiassa kannattaa ehdottomasti suosia eurooppalaista. Nyt vasta hinkuankin Repettoja, mutta kuinka saada ne käsiini? Onko tässä nyt pakko lähteä Pariisiin, voi voi...
Tunnisteet:
brands,
communication,
consuming,
responsibility,
shoes,
underwear
tiistai 3. kesäkuuta 2014
Kevyitä kenkäpähkäilyjä ja hyväntuulista hattuasiaa
Kävin tänään aamulla Eetti ry:n tapahtumassa, jossa käsiteltiin EU:n vaikutusmahdollisuuksia vaateteollisuuden vastuullisuuskysymysksissä. Kerron siitä sitten tarkemmin vaikka huomenna, koska nyt haluan esitellä uuden hattuni!
Kaipasin söpöä coctailhattua, ja koska koitan ohjastaa budjetissa jäljelläolevat vaate-euroni vuoden loppupuolen pariin isompaan hankintaan (talvitakki ja kotelomekko), niin väsäsin sen itse kotoa löytyneistä materiaaleista. Miehen käytöstä jäänyt huopainen "pappalippis" oli ihan kelpo materiaalia, jonka sai höyryttämällä ja ompelemalla alkuperäisestä poikkeavaan muotoon (suosittelen kotimodistille vedenkeittimen nokasta tulevaa höyryä, toimii!). Hattuaharsoa olin ostanut Tokiosta ja pari vintagepitsinpalaa ties mistä. Lähden tänään ulkoiluttamaan hattuani Vaatevallankumouksen karonkkaan.
Kesää varten - kun se nyt tässä joskus kunnolla sään puolesta alkaisi - hakusessa on yksinkertaiset, siistit, sievät avokkaat tai korolliset ballerinat, jotka sopisivat uuden pilkullisen mekkoni kanssa ja tietysti mielellään mahdollisimman monen muunkin vaatteen seuraksi. Kenkien pitäisi antaa minulle siisti ja ryhdikäs olemus esim. luentoja pitäessä, ja olla tietenkin mukavat jalassa. Korkoa saisi olla pari senttiä, ei ihan lituskat mutta ei korkeakorkoisetkaan. Väri saisi olla punainen, tummansininen tai mahdollisesti luonnonrusehtava ja valmistustapa luonnollisesti sekä luonnolle että työntekijöille ystävällinen.
Repeton ballerinat (yhdet tähän mennessä) ovat olleet kestävät ja kengät valmistetaan Ranskassa, joten työolot ovat varmastikin hyvät. Harmi vainen, että Repeton nettikauppa ei toimita Suomeen ja mistään muualta ei tunnu löytyvän siinä värissä ja korossa kuin haluaisin.
Vakiokenkämerkilläni Chie Miharalla ei ole mitään riittävän simppeliä, vaikka kaikenlaisia hemaisevia kenkiä muutoin onkin. Googlaamalla erilaisilla eco ja fair -tyyppisillä sanoilla löysin Ecotoe-nimiesn firman, jolla on aivan siistin ja sievän näköiset luonnonväriset ja vieläpä kasviparkitut ballerinat (kuva yllä). Mutta ostaa nyt kenkä sovittamatta - aivan mahdoton ajatus!
Samalla ekovarpaalla olisi tälläinenkin somistus:
Ihanat, hohhoijaa, miksi minua aina vetääkin
juuri tälläiset suloiset kukkaniittypiknikin vaatteet ja
asusteet? Onneksi sentään nykyään osaan jo pistää
itselle stopin ennen kuin ostan
(kyllä ihmisellä pitää toki olla piknikhepeneet, ja
ihanat sellaiset, mutta kun minulla jo on ihan riittävästi
niitä, ja ei vielä ole riittävän asiapitoista
esiintymisvaatetusta kesään, niin parasta keskittää
eurot jälkimmäisiin eikä ensinmainittuihin. Mutta
tulisipa joskus se päivä, että oikein tarpeeseen
saisi ostaa söpöjä kesähepeneitä! Niitä vaan tuntuu
keräytyvän ihan omia aikojaan eivätkä ne oikein kulu
pois.)
Blochilla on myös soman näköisiä ballerinoja, mutta arvaako
niitäkään sovittamatta ostaa ja toisekseen minua vieläkin nyppii,
että he eivät kerro nettisivuillaan mitään kenkien valmistus-
olosuhteista. Jotka siis tiettävästi ovat ihan hyvät, koska
heillä sähköpostiviestittelyn perusteella on oma tehdas
Thaimaassa - ei siis mitään epämääräisiä alihankkijaketjuja
tai esim. palkanmaksun valvomisen mahdottomuutta,
niinkuin yleensä. Mutta miksi ihmeessä piilotella
tälläistä erinomaista asiaa?!?
Niin että enpä vieläkään tiedä mistä kengät hommaisin.
Saa ehdotella, jos tietää reiluja ja/tai ympäristöystävällisiä
söpöjä avokkaita!
Lopuksi vinkkaan, että uusimmassa Trendissä on juttu vaate-
kaapin siisteydestä ja sen saavuttamisesta vaatemääriä
kohtuullistamalla, johon myös minua on haastateltu. Ihana
lukea tästä aiheesta juttuja, vaikka luulisi että olen jo lukenut
itseni aiheesta kyllästyspisteeseen. Mutta ei suinkaan!
Aina kiinnostaa!
Tunnisteet:
ballerina,
handicrafts,
hat,
millinery,
shoes,
shopping,
veiling,
wardrobe planning
sunnuntai 1. kesäkuuta 2014
Eetti ry:n vetoomus
Eetti ry:n vaateteollisuuden toimintaryhmän (jonka toimintaan osallistun) on tehnyt nettiin vetoomuksen, joka kannattaa käydä alleikirjoittamassa. Kyse on siitä, että piakkoin työministeri Lauri Ihalaisen käsittelyyn tulee ehdotus laista, joka vaatisi suomalaisia yrityksiä seuraamaan ns. "due diligence"-protokollaa ihmisoikeuksien suhteen, käännetty suomeksi "huolellisuusvelvoitteet". Eli yritysten pitäisi normaalina ja pakollisena osana toimintaansa huolehtia siitä, että niiden toimet eivät loukkaa ihmisoikeuksia eivätkä aiheuta ihmisoikeusloukkauksia. Voi kuulostaa shokeeraavalta, että tälläisen vaatimuksen suunnittelua vasta hiljalleen mietiskellään, mutta toistaiseksi mikään laki tai muu pakottava seikka ei sitä vaadi. Jos yritys onnistuu löytämään maan, jossa asukkaiden ihmisoikeuksia ei sen maan taholta suojella, niin yritys voi käyttää tätä ihan vapaasti hyväkseen.
Lisäksi vetoomus vetoaa sen puolesta, että suomalaisille yrityksille säädettäisiin vaatimus kertoa "säännönmukaisesti merkittävistä ihmisoikeusriskeistään, toimista niiden minimoimiseksi ja näiden vaikutuksista maakohtaisesti".
Nyt käsittelyyn tuleva lakiehdotus perustuu YK:n Ruggie-periaatteisiin, jotka toteutuessaan olisivat merkittävä ja radikaali parannus maailmanlaajuisesti. Hitaasti kohti parempa maailmaa...
Tunnisteet:
awareness,
global economy,
nipotus,
ruggie framework,
slowly towards a better world,
työolot,
UN
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)