Saalista Kierrätystehtaalta ja Parsintapajalta

 

Vaatevallankumous tuli ja meni, toivottavasti tapahtuma herätti ihmisiä toimintaan! Parsintapajalla oli mielenkiintoisia keskusteluita, joiden soisi jatkuvan. Visioin jo avointa kerran kuussa kokoontuvaa vaateasioiden ja vastuullisuuden keskustelukerhoa, jossa asiasta kiinnostuneet, niin kuluttajat, tuottajat kuin järjestöväkikin voisi jakaa kokemuksia ja ideoita.

 Parsimaperformanssi - aivan liian pehmeästä langasta tehdyt sukat, jotka kuitenkin olen päättänyt pitää käyttökelpoisina unisukkina. Ei kestä kauaakaan, kun koko pohja on parsimuksen peitossa. Näillä ei kävellä kilometrikaupalla, tassuttelen vain illalla petiin ja aamulla hammaspesulle. Tiina Talvikin Pinterestissä on muuten tosi mainioita kaunistavia korjausideoita kerättynä, mm. upea kalanruotokuvioinen parsima!

Parsintapaja järjestettiin madeByHelsinki-designpuodin tiloissa. Designpuodit ovat vaaranpaikkoja, sieltä voi äityä ihminen ostamaan. Tarkoitan nyt nimenomaisesti ylimmässä kuvassa näkyvää Willatar-merkkistä pitsikoristetta, joka on tehty sangen laadukkaista pitseistä.

Pitsiteeman jatkeeksi tänään Kierrätystehtaalla tekemäni kupaririipus brodyyripainatuksella:

  

Kananojan Sannan valssin läpi puristunut brodyyrinpätkä hapertui riekaleiksi, mutta jälki painui metalliin. 

 Vieressä Karahkan pyöränkoreja. Sääli, että hankin pyörääni standardimallisen metallikorin, kierrätyspuinen laatikko olisi paljon hienompi!

 Olin Kierrätystehtaalla puhumassa Hyvän mielen vaatekaapista ja yleisesti saarnaamassa vaatekaapin kohtuullisuuden ja kaikenlaisten impulssiostoston välttämisen autuutta. Ja hyvä kun puheeni kaiki oli ehtinyt vaientua, niin menin ja ostin tämän mekko-jakku-kombon... 1960-luvun oletettavasti viskoosinen kesäasu, jonka pallot on kirjottu kankaaseen. Vaatii vain kunnon tuuletuksen ja mekko pientä takapääntien fiksausta ollakseen erinomaisen sähäkkä kesävaate.

Että näin on taas tullut kolme (tai siis tarkemmin sanoen neljä, kun mekko ja jakku erikseen) tavaraa vaatekaappiin. Vein toisaalta Kierrätystehtaan ilmaistorille kassillisen tavaraa, ehkä tässä tasapainossa pysytään.

Korulaatikko

 Tavaramäärän järkeistämisestä on syntynyt kummallisia sivutuotteita, kuten tyhjä (!) piironginlaatikko. Mietin, että sinne voisin kokeilla kaunista koruasetelmaa, joita niin kovin olen ihaillut japanilaisissa tyyli/sisustuskirjoissa. Joulun alla ostamani ylellisyystyynyliina on pohjana ja siihen saa nätisti päälle aseteltua korut. Nähtäväksi jää, pysyykö järjestys vai ovatko korut piankin mytyssä.

 Askartelin tämän kaulakorun pari iltaa sitten, yhdessä Pikku Onnettaren kanssa. Viisteinen korukivihelmi (olisiko agaattia vai mitä lie) on ostettu aika monta vuotta sitten Lontoosta, nyt pitkän odotuksen jälkeen sain aikaiseksi ripustaa sen ketjuun. Helmikoristeinen rintakoru on kirpputorilta ehkä viiden vuoden takaa ja korvikset sain veljeltäni tuliaiseksi Maltalta noin vuonna 1996 tai siinä main. Mahdollisesti vanhin yhtäjaksoisessa käytössä ollut pukeutumiseni osa!

Kullanvärisen pitsiperhosen sain isoäidiltäni, ranneketjun anopilta. Kävin pienennyttämässä ranneketjua kultasepällä, ja samalla pyysin kiinnittämään parittoman helmikorviksen siihen koristeeksi. Hyvä tuli!