Tavaramäärän järkeistämisestä on syntynyt kummallisia sivutuotteita, kuten tyhjä (!) piironginlaatikko. Mietin, että sinne voisin kokeilla kaunista koruasetelmaa, joita niin kovin olen ihaillut japanilaisissa tyyli/sisustuskirjoissa. Joulun alla ostamani ylellisyystyynyliina on pohjana ja siihen saa nätisti päälle aseteltua korut. Nähtäväksi jää, pysyykö järjestys vai ovatko korut piankin mytyssä.
Askartelin tämän kaulakorun pari iltaa sitten, yhdessä Pikku Onnettaren kanssa. Viisteinen korukivihelmi (olisiko agaattia vai mitä lie) on ostettu aika monta vuotta sitten Lontoosta, nyt pitkän odotuksen jälkeen sain aikaiseksi ripustaa sen ketjuun. Helmikoristeinen rintakoru on kirpputorilta ehkä viiden vuoden takaa ja korvikset sain veljeltäni tuliaiseksi Maltalta noin vuonna 1996 tai siinä main. Mahdollisesti vanhin yhtäjaksoisessa käytössä ollut pukeutumiseni osa!
Kullanvärisen pitsiperhosen sain isoäidiltäni, ranneketjun anopilta. Kävin pienennyttämässä ranneketjua kultasepällä, ja samalla pyysin kiinnittämään parittoman helmikorviksen siihen koristeeksi. Hyvä tuli!
Itsekin siivosin juuri korulaatikkoa. Mulla on niitä ihan älytön määrä! APUA! Koruja siivotessa nousi kyllä enemmän tunteita pintaan, kun vaatteita siivotessa. Korut ovat paljon henkilökohtaisempia ja kulkevat mukana käyttökelpoisina vuodesta toiseen riippumatta esim. koon muutoksista. Aika hyvin jaan jo nykyään kaikki tavarani kategorioihin "tätä käytän", "näitä ei tarvita nyt - säilöön" ja "näistä olisin valmis luopumaan, mutta säilytetään nyt vielä hetki jossain varaston uumenissa" :D (tavaroista on paljon helpompi luopua pienen miettimisen jälkeen. Vai pitäisikö sanoa; kun niitä ei ole tarvinnut enää miettiä ja tuntee pelkkää vapautta). Tietenkin minulla on myös armoton "kiertoon/roskikseen" kategoria.
VastaaPoistaTuo perhonen on vallan ihastuttava :)
Hahaa, mulla on kanssa lähes välttämätön välivaihe tuo "säilytetäänpä vielä varaston uumenissa hetki" poistettavien tavaroiden kanssa. Eipähän tarvii sitten katua!
PoistaKorut eivät vaadi juurikaan tilaa, joten itse olen poistanut niistä vain kaikkein toivottomimmat. Arvelen, että mautonkin glittertilpehööri pääsee oikeuksiinsa kun/jos tyttäreni päätyy prinsessavaiheeseen. Jos näin ei käy, niin sitten siivoan korulootaa raivokkaammin.
Vauu, miten ihanan ylellistä! Minun kaulakoruni riippuvat omassa naulakossaan, koukkukorvakoruni on ripustettu koristelinnunhäkkiin ja nappikorviksille on oma pieni rasiansa. Tyynynliinalla vuorattu piironginlaatikkosi on minulle suuri ihailun kohde!
VastaaPoistaKun vetäisen auki piironginlaatikon ja tämä siisti ja ylellinen näky odottaa siellä, niin se antaa päivän alkuun samanlaisen miellyttävän hemmottelutunteen kuin söisin aamupalaksi suklaakonvehdin (mutta on terveellisempää!).
Poista