Hakusessa
- naispuolinen henkilö, joka haluaisi kokeilla Project 333a ja muutenkin toimia koekaniinina kirjani vaatekaapin järkeistämisneuvoille.
- lapseton (siksi, että voin jo omasta kokemuksestani vannoa, että sekä P333 että oma metodini vaatteiden valintaan helpottavat merkittävästi äiskähenkilön elämää. Haluaisin testata kuinka paljon puvuston harkittu supistaminen edistää lapsettoman sujuvaa arkea).
- haastattelen koekaniinia parin kuukauden päästä. Haastattelu tulee kirjaani, joko nimellä tai anonyymisti toiveen mukaan.
Avustan tarvittaessa vaatteiden valinnassa. Jos arvelet, että apu olisi tarpeen, toivottavasti asut pääkaupunkiseudulla.
Palkkioksi - kätevämmän elämän ja tyylikkäämmän vaatevaraston lisäksi - laitan 100 euroa haluamaasi hyväntekeväisyyskohteeseen ja saat tietenkin kutsun kirjan julkkareihin!
Ilmoittautumiset alle tai sähköpostiosoitteeseen rinna piste saramaki miukumauku gmail.com - ensimmäinen ilmoittautuja saa paikan!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Harmi, kun en asu pääkaupunkiseudulla. Olisi ollut mielenkiintoista kokeilla. :)
VastaaPoistaJoka tapauksessa suosittelen kokeilemaan project333a ja/tai muuten vain vaatemäärän karsimista. On suorastaan ihmeellistä, miten se helpottaaelämää!
PoistaMää olisin niin messissä, mutta mun vaatekaappi on tällä hetkellä sellanen, että ne kaikki ns. perusvaatteet puuttuu. Joudun siis ehkä shoppailemaan, kääks! (Tai no..töistä kyllä kiikutan harvase päivä mitä ihmeellisimpiä rättejä kotiin... :D mutta esim. perusneuleita tai t-paitoja ei ole tämä kaappi nähnytkään..) Mutta Project333 on ehdottomasti suunnitteilla! Kerroin muuten työkaverille Project333:sta, joka laittoi tuulemaan. Seuraavan kerran, kun tapasimme, hän hehkutti projektin ihanuutta ja sanoi saavansa 33:sta vaatteesta (mukaan lukien kengät, takit, korut, asusteet) yhteensä 82 eri asukokonaisuutta!
VastaaPoistaJee! Olisit juuri passeli koekaniini! Mitä uusien vaatteiden ostamiseen tulee, niin ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan - voi olla, että et tarvitse ns. perusvaatteita. Olen voimakkaasti kaikenlaisia must-have listoja vastaan (osin siksi, että joo en pidä niiden ehdottamista vaatteista tai ne eivät vain sovi
PoistaMinulle). Pistän sinulle s-postia niin voidaan sopia tarkemmin!
PoistaOukei! Voin olla kyllä melkoisen haastava tapaus tähän projektiin. Oma tyyli on jotenkin vähän kadoksissa... Laitan sinulle itse sähköpostia, niin viestisi tulee sitten perille oikeaan osoitteeseen. En tiedä, mikä maili mulla on bloggerin tiedoissa vai onko edes mitään..
PoistaHei, sori kun nopsaa nyt lähestyn tätä kautta (voit vaikka poistaa tämän kommentin), mutta tulin vain infoamaan, että maili on saapunut, mutta nettiyhteyksissä oli häikkää ja vasta tänään pääsin lukemaan liitteen. Koitan vastata ihan tässä muutaman päivän sisällä! Vaikuttaa ihan superinnostavalta :)
Poistamuuten täyttäisin kriteerit ja olisin niin mukana.. harmi vaan että lapsia on kaksi..
VastaaPoistaSuosittelen joka tapauksessa kokeilemaan nuukempaa vaatevarastoa - voisin kyllä mielelläni kysellä kokemuksia sinultakin.
PoistaJos ei oo vielä muita löytynyt, niin täällä olisi innokas uhri.
VastaaPoistaLaitoin kerran pitkän viestin linkkejä ja ajatuksia. Sitten painoin väärää nappia ja se katosi. Blah. Yritän nyt jotain uudelleen:
VastaaPoistaEhkä oletkin jo lukenut Modemanifestet-kirjan (sofia Hedström & Anna Schori), joka kertoo ruotsalaisen muotitoimittajan vuodesta ilman ainoatakaan vaateostosta? Hauska idea, ja tähän asti lukemani on mielenkiintoista.
Toinen ajatus. En tiedä, onko näyttely enää menossa, mutta ajatuksia herättävä oli myös Patrik Rastenbergerin valokuvanäyttely "Maailman katolla kaatopaikka". Se oli kulttuurien museossa, jossa sivumennen sanoen käyn toisinaan Helsingin-reissuillani ihmettelemässä milloin mitäkin.
Viime kerralla pohdin, miten ihmeessä elintason nousu on vaikuttanut siten, että vaatteet huononevat ja muuttuvat aina vain ruppaisemmiksi. Voi niitä kaikkia entisajan - no ok, juhlapukujen - yksityiskohtia! Ei nykyään näe sellaista. Ja joka pisto tehty käsin!
Minä en missään tapauksessa kuulu mihinkään 333-kohderyhmään, koska en omista valtavia määriä vaatteita. Olen kuitenkin pysähtynyt pohtimaan, mitä kannattaa säilyttää vaatekaapissaan ja mitä ei. Olen päättänyt myös haastaa itseni ostamaan mahdollisimman vähän ja mieluummin harkitusti vain niitä vaatteita, joita todella tarvitsen ja haluan.
Usein tällaiselle äiteelle käy nimittäin niin, että toisten tarpeet ajavat omien ohi, ja jonkin todella tarpeellisen tilalle ostaakin halpiskorviketta. Joskus se toimii, mutta joskus kyllä harmittaa. Tarjonnan ja mainonnan sekamelskassa aikuisen ja ihan järkevänä itseään pitävän ihmisenkin on usein vaikea pysyä omassa tyylissään. Nytkin muoti tyrkyttää laatikkomekkoja, jotka pukevat vain pieniä, laihoja ja suoravartaloisia. (Not me!)
solveig
Kiitos pitkästä kommentista! Luen mielelläni!
PoistaModemanifestetista olen kuullut, mutta en lukenut vielä. Nyt varasin sen kirjastosta, toivottavasti saan sen pian käsiini.
"Viime kerralla pohdin, miten ihmeessä elintason nousu on vaikuttanut siten, että vaatteet huononevat ja muuttuvat aina vain ruppaisemmiksi. " Sitä sopii ihmetellä. Ennenvanhaan eivät vaatimattomimmatkaan ihmiset olisi pukeutuneet sellaisiin rupuvaatteisiin, joita nykyään voi nähdä joissain kaupoissa. Tietysti vaatteita oli vähän verrattuna nykymääriin (minkä huomaa jo siitä sangen niukasta kaappitilasta, joka 1931 rakennetussa kotikerrostalossani on varattu vaatteille ja ylipäänsä tavaroille).
Mitä vaatteisiin ja muotiin tulee, jokseenkin paradoksaalisesti ihmisten pitäisi olla hiukan itsekeskeisempiä niiden suhteen. Ei nimittäin pitäisi päästää liikaa ulkopuolisia vaikutteita sekoittamaan omia mieltymyksiä. Jos seuraa omia mieltymyksiään jääräpäisesti, ei tarvitse yhtä mittaa himotella jos jotakin uutuutta. Mielummin yksi 99,99% omantyylinen ja sopiva vaate kuin viisi 70-prosenttisesti sopivaa...