keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Pärnu ja sisustusta

Alkuun pari uutista:
* Huomenna klo 13.30 olen MTV3:n Uutislive-nettilähetyksessä puhumassa juuri Bangladeshin vaatetehtailta palanneen toimittaja Aino Huilajan kanssa vaatetuotannon eettisyydestä.
* Lukekaa tuleva NYT-liite huolella, siellä pitäisi olla 5 mun vinkkiä eettisekologisempaan vaatehankintaan.
* Ja vielä lauantaina Korjaamon kirjamarkkinoilla puhun Outi Moilalan kanssa samasta aiheesta!

Sitten matkailuun.

Vanhempani lahjoittivat jouluna jälkeläisilleen ja heidän perheilleen yhteisen matkan Pärnuun. Ihanaa oli! Suosin tälläisiä aineettomia lahjoja :)
Käyskenneltiin kauniissa kaupungissa (no silmät piti sulkea uuden kauppakeskuksen kohdalla), plutikoitiin kylpylässä ja varsinkin syötiin. Erikoisesti jäi mieleen viehättävästi sisustettu kahvila Supelsaksad. Ruuat oli huippuhyviä ja tunnelma aivan mainio. Haaveilen kirjoitussesongista Pärnussa, vuokraisin jonkun huvilan ullakkohuoneen ja kirjoittaisin tietenkin kirjoituskoneella. Tai kynällä!


 Kierrätysaiheinen näyttely oli suurelta osalta sitä mitä voi arvellakin, muutamia nokkelia ajatuksia oli myös joukossa. Viehätyin arvattvasti tästä pitsikollaasiverhosta.

 Laskuvarjoista tehtyjä mekkoja zerowaste-tekniikalla. Laskuvarjokangas on kaunista, ainakin nämä ilmeisesti hieman vanhemmat.

Kotona vaihdettiin lähes 10 vuotta vanhat Ikean muoviset taittotuolit (ihmeen hyvin kestäneet!) vielä vähän vanhempiin muovituoleihin.

"Pim pom! Tultais teille käymään!"
Ja japaninpaketti saapui, tässä uusi sukkalootani!

4 kommenttia:

  1. Moi Rinna,

    ostin kirjasi tammikuussa ja se teki kyllä suuren vaikutuksen. Oon palannut siihen useita kertoja jo parin kuukauden aikana ja tehnyt sen pohjalta jo joitakin muutoksia. Kiitos sulle!

    Tosi hienoa että kirjasi on tehnyt näin suuren vaikutuksen! Tuntuu, että nää kysymykset ovat olleet tosi paljon viime aikoina. Oletko seurannut, onko kaikki tosiaan kirjasi ansiota vai oliko aiheesta näin paljon pöhinää jo sitä ennen?

    Katsoin haastattelun, oli tosi mielenkiintoinen! On kyllä upeaa, että näin tärkeää aihetta käsitellään ihan kaikenlaisissa medioissa, ei pelkästään "valveutuneemmissa piireissä".

    Kivaa kevättä sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mahtavasta kommentista! Tulen hyvälle mielelle, kun kuulen että kirja on vaikuttanut. En ole turhaan istunut läppärin ääressä..!

      Vaatetuotannon ja sen ongelmien näkyminen mediassa ei suinkaan ole kaikki kirjani ansiota, luulen että suuri vaikutus oli Bangladeshin tehdasonnettmuudella. Tosin jo sitä ennen aihe oli "bubbling under". Mutta miksi juuri parin viime vuoden aikan? Ehkä pikamuotikauppojen ja niiden vaatteiden määrä oli ylittänyt jonkin henkisen rajan, jonka jälkeen pakostakin alkaa ihmetyttää mistä ne tulevat ja miksi.

      Haastattelusaa jäi paljon sanomatta (jännitti), joskus tässä pian kirjoitan sanomatta jääneet tänne blogiin!

      Ihanaa kevättä myös sinulle!

      Poista
  2. Katsoin MOT-ohjelman ja lähetin viestin Lee Cooperille. Minusta on säälimätöntä, ettei Rana Plazan uhreja ole autettu. Lee Cooper mainittiin yhtenä vastuuntunnottomista firmoista. Pontimena oli se, että toiset farkuistani hajoavat hetkenä minä hyvänsä, mutta pakkoko tässä on riistofarkkuja ostaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä! Mokomien firmojen pitää saada tietää, että heidän asiakkaansa (ainakin potentiaaliset) ovat pöyristyneitä säälimättömästä tavasta, jolla vaatteiden varsinaisa valmistajia kohdellaan. Vaikka kotimainen tuotanto ei ole mikään vastaus maailman epäoikeidenmukaisten työolojen korjaamiseksi, farkkuasiassa haluan kuitenkin muistuttaa että Suomessa on myös farkkutehdas! Siellä tehdään niin kalliita kuin aika halpojakin farkkuja.

      Poista