Varaudu geometrisen pitsin trendiin

Chloén resort2014-kokoelma ennustaa ensi vuoden muotihitiksi geometrisiä pitsikuvioita. Koska onneksemme edesmenneiden sukupolvien naiset ovat virkanneet juuri samanhenkisiä pitsinauhoja lakanoihinsa kilometrikaupalla, muodin edelläkävijät loihtivat Kässäkerhon Marian ohjeella kierrätyspitsiä hyödyntävän paidan.

Hieno! Ja totaalisen moderni!

Kotipitsiaskartelija voi inspireerata itseään myös Alexander mcQueenin lomakokoelman pitsituotoksilla. Näihin saisi upotettua kaikki ne kirpputorilta haalitut pitsiliinat, jotka niin pitkään ovat odottaneet käyttöä!

 

Anna Sui saa täydet pisteet pitsikoristeisesta kissamekosta. Ensin mekko:

Sitten zoomaus pitsiin:

Kissapitsiä! Olen suuresti houkutettu.

Minun ei muuten ollenkaan pitäisi katsella muotinäytöskuvia, vaan korjata kirjan käsistä. Luapsin lähettää sen tänään, ja vieläkin puuttuu pari lukua läpikäymättä. Työ jatkuu!

Kaikenlaista: vähän pitsiä, vähän asuja, kenkääkin

 En ole vielä esitellyt juoksukenkiä jotka taannoin hankin. Tässä ne ovat. Mukavat jalassa ja pehmustamaton juoksentelu tuntuu sopivan elimistölleni ihan hyvin. Ahterilihaksisto tosin todellakin muistuttaa seuraavana päivänä, että liikuttu on, mutta sekin on omalla tavallaan ihan hauskaa.
 Ei vaaraa että käyttäisin näitä muualla kuin lenkkipolulla, sen verran karsea väritys mielestäni on! Sporttiestetiikka ei oikein kolahda, jos ei kyse sitten ole 50-lukulaisesta ajattelutavasta jossa laskostettu tweed-hame ja villapusero edustavat urheilutyyliä.

Ostin keväiseltä italianmatkalta, ihanasta second-hand putiikista upeasti käsin leikekirjotun hihattoman pellavapuseron. Kun asiaa aikani hauduttelin, oli pakko myöntää että malli ei vaan sovi meikäläiselle. Siinä ei ollut rintamuotolaskosta, ja sen tekemiseksi olisi joutunut väkertämään aivan liikaa. Huono ostos siis! Muistutus itselle: älä huumaannu pitsistä niin, että ostat sopimattoman vaatteen.

Onneksi se istui täydellisesti työhuonetoverilleni Heinille. Pusero poistettiin siis vaateostosten listalta ja siirrettiin tuliaisten listalle... eli oikeastaan sittenkin hyvä ostos!

Viime aikojen suosikkiasu on ollut itsetehdyt pellavahousut + itsetehty pykäreunuksinen pellavamekkonen tai vuoropäivin valkoinen antiikkinen alusmekko + jokin hihake. Omasta mielestäni ilmennän tässä ajankohtaista romanttista minimalismia, mutta mies sijoitti asuni Tatooinelle (Tähtien sota -elokuvasta)!

 Enimmäkseen ajatukset askartelevat kirjan parissa, lievää deadline-paniikkia! Ja parasta kai on nytkin palata äkkiä käsiksen korjailun pariin.
Juuri kun viime viikolla pääsimme mökille, alkoi sadekausi, siis paljon tilaisuuksia istua sisällä ja korjata kirjoitusvirheitä. Vaikka sujuisi se pihalla paisteessakin.

 Sitäpaitsi sade edistää sienten kasvua, ja hirmuisessakin kiireessä sienisaalis houkuttelee vastustamattomasti. Voiei!

Käyttöä yli 15 vuotta odotelleelle kankaanpalalle

Joskus lukioaikoinani tulin ostaneeksi palan sini-valko-ruudullista puolipellavaa Tampereen kierrätyskeskuksesta. Kangas on kulkenut mukanani kaikki nämä vuodet, kunnes kevättalvella vihdoin otin sen vakavan tarkastelun alaiseksi. Se oli juuri sopiva kohta-kolmevuotiaan kesämekoksi. Ja sellainen siitä tulikin, ja lopulta se on päässyt käyttöön.

Mekko on klassista Carl Larsson -mallia, leveä helma poimutettu empire-mittaiseen yläosaan.

 

Helmassa on kudottuna raitana teksti "ASS GUDR ROSS", luulen että kyse on jonkin laivan lakanasta tai pyyhkeestä. Punaisten sydännappien alkuperän olen unohtanut, ehkä huuto.netistä?

  

Pioneita, mansikkakakkua ja kahvituoki ulkona = kesäonni!

Synkkiä linkkejä

 Jos kesälomanne tuntuu liian leppoisalta, tässä muutamia mielenkiintoisia linkkejä liittyen Bangladeshin vaateteollisuuteen.

Tiesittekö, että jo ennen Rana Plazan katastrofia Bangladeshissa on romahtanut useita vaatetehtaita? Clean Clothes Campaign ehdottaa Spectrum-tehtaan 64 kuolonuhria vaatineen tuhon 5-vuotismuistokirjoituksessaan monia tekoja, jotka toteutuessaan olisivat estäneet Rana Plazan vielä paljon karmeamman kohtalon. Kunpa vain...

 No, nyt lopultakin useat firmat ovat sitoutuneet tehtaiden turvallisuutta parantavaan sopimukseen, ja maksavat rakennusten tutkimisen ja parantamisen kuluja. Sopimus selostetaan kuvallisesti täällä. Ylläoleva osa on mielestäni todella oleellinen, jos työntekijöitä ei olisi palkan pimittäisen uhalla pakotettu takaisin tehtaaseen, luultavasti vain muutama ihminen olisi menettänyt henkensä.

Samaa kertoo Dhakassa oleskeleva vaatealan konsultti Ethical Trading Initiativen nettisivuilla:
"A key factor in both the Tazreen fire last year and the Rana Plaza disaster was that workers knew there was a problem and did not want to carry on working, but were compelled to do so. A fundamental right in international labour law is the right to withdraw from work when there is imminent and serious danger (ILO Convention 155, article 13 if you really want to know). At Tazreen, the fire alarms were ringing, but the supervisors told the workers to ignore them and carry on working. At Rana Plaza, everybody could see the cracks, but the factory owners told the workers to come into the building, or else."

Yksi Rana Plazassa toimineista tehtaista oli erään espanjalaisen perustama. Alunperin hänen aikomuksensa oli perustaa eettinen ja työntekijöitä reilusti kohteleva firma, mutta sitten kaikki alkoi mennä alamäkeen.

H&M:n pomon haastattelu Der Spiegelin (englanninkielisillä) sivuilla. Mielenkiintoinen tieto oli, että Henkkamaukalla on neljä vain heidän tuotannolleen varattua tehdasta. H&M ei ole todellakaan pahimmasta päästä vaatefirmoja, mutta ei toisaalta mikään enkelikään. H&M laittaa viiden vuoden aikana 2,5 miljoonaa dollaria tehtaiden turvallisuutta parantavaan projektiin - erinomaista. Mutta mietin kyllä, eikö samantien kannattaisi perustaa omia tehtaita, joissa voisi sitten valvoa kaiken. Jos Bangladeshin isoin vaateteollisuuden ostaja H&M ottaisi oman tuotantoketjunsa haltuun, niin se muuttaisi tilannetta koko maassa huomattavasti. Samaa kysytään haastattelussakin, johon Persson vastaa että se olisi aivan eri bisnesmalli kuin heillä nyt on. Voisiko bisnesmallia muuttaa?

Ihania kuvia! Uusi vanha paita!

Pitsikirjaa varten tekemäni pitsirannekoru esiintyy todella somassa kuvasarjassa! Olenpa iloinen, että raatsin päästää korun vapauteen, kun en tullut sitä itse lainkaan pitäneeksi. Tsekatkaa chameleonprincessin Tumblr muutenkin, jos haluatte nähdä ultimaalista söpöyttä.

Perhe lähti mökkeilemään ja minä tasapainoilen ahkeran kirjankirjoittamisen ja Finnconin välissä. Kokkailin vänkäreille, kuuntelin Risto Isomäen selostusta uusimmasta kirjastaan, ostin pari kirjaa ja törmäilin tuttuihin. Kuvassa pöhköjä ilmeitä piilottavien poninnaamojen alla minä ja Tiina Talvikki, ja vaikka näyttää kuin olisimme sopineet yhteisestä pukeutumiskoodista, kyse on puhtaasti sattumasta! Päälläni pari vuotta sitten kirpparilta 50 sentillä ostamani 90-luvun viskoosimekko, joka on lähes ihanin kesämekkoni. Pitääkin joku päivä tässä kertoa, mitä tietoa olen kerännyt viskoosista.

Tiina toi minulle muodistetun paitani, vaatekaapin päivitys siis jatkuu. Ostin puuvillaisen trikoopaidan 2002 Espanjasta Bershkasta. Alunperin siinä oli pitkät hihat ja pieni sporttisesti tuplatikattu pääntie. Ei ole ollut vuosiin enää oikein tyyliseni, mutta väri oli kaunis ja neulos siisti ja miellyttävä. Olin jo alentanut sen flunssailuvaatteeksi, ja se oli kovin vähällä käytöllä, mutta keksin antaa sen Tiinan käsittelyyn. Ja nyt siinä on tähtiä ja mitä romanttisin käsinkirjottu venepääntie ja laitan sen heti huomenna ylleni! Olen supertyytyväinen!

Uutta vanhaa päällepantavaa

"Päivitin vaatekaappiani". Käyttökelpoisten kesävaatteiden joukkoon tuli lisättyä Globe Hopen pellavamekko ja mustat ballerinat.

 

Onneksi päivitys ei vaatinut uusia ostoksi. Vyötäröltä liian tiukan ja siksi jo pitkään käyttämättä lojuneen mekon olin vähällä myydä pois,  mutta veinkin sen Sinisen Markiisin korjausompelimoon. Siellä siihen taiottiin puuttuvat 4 senttiä, ja nyt mekkoa on taas ihana käyttää. Se on tehty ruotsin armeijan vanhoista pellavapyyhkeistä, hihii!

 Mustat ballerinat taas syntyivät vanhoista beigeistä Repettoista. Ne olivat jo hirmuisen nuhjuiset ja tahraiset, mutta Pinkomossa ne maalattiin mustaksi ja ovat taas sievät ja siistit. Jos en kertoisi, että ne on maalattu, sitä ei varmaankaan arvaisi!

Kaikenlaisia kenkiä voi maalauttaa, jos vaan onnistuu suostuttelemaan suutarin siihen hommaan. Kokemukseni mukaan he ovat vastahankaisia, siinä pelossa että jotain menee vikaan ja kenkä pilalle. Kolmasti olen maalauttanut kengät ja joka kerta hyvin tuloksin, vaikka yhdet oli kolmesta eri nahkalajista koottu. Suosittelen! En taida enää ostaa ollenkaan mustia kenkiä, kun hieman kärsineet vanhat vaaleat voi aina värjätä mustiksi.