"Päivitin vaatekaappiani". Käyttökelpoisten kesävaatteiden joukkoon tuli lisättyä Globe Hopen pellavamekko ja mustat ballerinat.
Onneksi päivitys ei vaatinut uusia ostoksi. Vyötäröltä liian tiukan ja siksi jo pitkään käyttämättä lojuneen mekon olin vähällä myydä pois, mutta veinkin sen Sinisen Markiisin korjausompelimoon. Siellä siihen taiottiin puuttuvat 4 senttiä, ja nyt mekkoa on taas ihana käyttää. Se on tehty ruotsin armeijan vanhoista pellavapyyhkeistä, hihii!
Mustat ballerinat taas syntyivät vanhoista beigeistä Repettoista. Ne olivat jo hirmuisen nuhjuiset ja tahraiset, mutta Pinkomossa ne maalattiin mustaksi ja ovat taas sievät ja siistit. Jos en kertoisi, että ne on maalattu, sitä ei varmaankaan arvaisi!
Kaikenlaisia kenkiä voi maalauttaa, jos vaan onnistuu suostuttelemaan suutarin siihen hommaan. Kokemukseni mukaan he ovat vastahankaisia, siinä pelossa että jotain menee vikaan ja kenkä pilalle. Kolmasti olen maalauttanut kengät ja joka kerta hyvin tuloksin, vaikka yhdet oli kolmesta eri nahkalajista koottu. Suosittelen! En taida enää ostaa ollenkaan mustia kenkiä, kun hieman kärsineet vanhat vaaleat voi aina värjätä mustiksi.
Olen harrastanut itse kangaskenkien maalailua - värin voi vaihtaa ihan toiseksi ja lopputulos on tasainen ja kestävä.
VastaaPoistaLöysin muuten blogisi vasta pari viikkoa sitten, sillä tuo "Pitsiunelmia"-nimi hämäsi ja luulin sisältöä toisenlaiseksi. Vastuullinen vaatetus kiinnostaa, joten kiitos mielenkiintoisista jutuista! Oletko muuten kirjoittanut vastuullisesti tuotetuista kankaista joskus?
Suutari olisi miullein myynyt kenkämaalin, mutta maksan mielelläni siitä että joku muu hoitaa asian eikä minun tarvitse kenkien ohella maalta kotiakin...
PoistaOlenkin miettinyt välilä blogin nimenvaihdosta. Blogi alkoi Pitsikirjan kirjoittamisesta, siitä nimi, mutta nyt olen siirtynyt paljon muihinkin aiheisiin. Tosin pitsiäkin käsittelen välillä.
En ole erityisesti kirjoittanut vastuullisesti tuotetuista kankaista, mutta linkkejä mielenkiintoisiin kngaskauppoihin on kertynyt tutkimusteni aikana jonkun verran. Pitäisikin joskus tosiaan listata ne muidenkin hyödyksi! Yksi mielenkiintoinen on http://www.moralfibre-fabrics.com, jota en ole tosin itse testannut. Kotoisampana voisi suositella Orneuleen luomupuuvillaneuloksia, jos niitä saa käsiinsä. Ainakin tampereella on jokin iso kangaskauppa, josta niitä saa. voi kun vielä muistaisin nimen...
Tuo onkin hieno idea maalauttaa kengät!Varmaan jos varsinkin aidon nahkan värisissä kengissä alkaa olla pikkunaarmuja niin sit vois yrittää maalauttaa.
VastaaPoistaMyös värillisiin kenkiin maali tarttuu hyvin, ainoa ongelma on, että pehmeä nupukki/mokkapinta muuttuu tavallisen pintanahan näköiseksi. Mut käyttökelpoinen on sekin edelleen.
PoistaOlen aina ihmetellyt, miten vaatteisiin saadaan taiottua LISÄÄ senttejä?? Mutta ihanasti olet päivittänyt vaatekaappiasi ilman uuden ostamista :) Ja hyvä tietää, että kenkiä voi maalauttaakin!
VastaaPoistaSe olikin ompelijan taidonnäyte! pari senttiä otettiin selän muotolaskoksista, ja loput vetoketjua piilottaneesta taitteesta. Nyt selässä on huomaamattoman vetskan sijaan näyttävä leveä metalliketju, mutta se sopii mielestäni mekkoon erittäin mainiosti. Yhtään lisäsenttiä ei mekkoon enää ilmesty, joten näissä mitoissa on parasta pysytellä :D
PoistaOnnittelen onnistuneesta "päivityksestä".
VastaaPoistaIhan otsikon ohi pari juttua: keskustelin tänään tosi pitkään Farmari-messuilla hampuntuottajien yhdistyksen (tai mikälie vastaava taho se nyt olikaan) edustajien kanssa. Mietin sitten, että pikkuisen tuntuu siltä, että tuotannon ja vaatesuunnittelun ja -valmistuksen välissä on jokin aukko, joka pitäisi luoda umpeen. Siinäpä sulle markkinarako: lobata eettistä vaatetuotantoa. Oletko ajatellut? Markkinoin siinä keskustelun ohessa muuten sun tulevaa kirjaasikin. :-)
Olen tulossa loman aikana pällistelemään pääkaupunkia. Malttaisitko vinkata jotain kivaa kirpputoria? Saakohan tällaisia blogeissa kyselläkään? Kysyn silti.
solveig
Kiitos kirjamarkkinoinnista!
PoistaOlet niin oikeassa siinä, että kasvattajien/valmistajien ja taidekoulutettujen suunnittelijoiden välissä on jonkinlainen railo, johon kaikki tieto putoaa. Tieto ei kulje kumpaankaan suuntaan, ja hassulla tavalla kumpikaan osasto ei oikein tunnu edes olevan tietoisia toistensa olemassaolosta. Pätee muuhunkin kuin hamppuun. Mutta ainakin promoan kotimaisen hampun kasvatusta kirjassani niin hyvin kuin kykenen. Olen täysin vakuuttunut hampunkasvatuksen sunauksellisuudesta suomelle ja maailmalle. Mielelläni todellakin lobbaisin eettistä vaatetuotantoa sekä kuluttajille että valmistajille, se olisi unelmahommaa :)
Kyllä sopii kysellä kirppiksistäkin, joskin olen hiukka pudonnut kartalta nykyään... suositan ainakin seuraavia:
- kierrätyskeskus Hietalahdessa
- luxus-Fida Lönnrotinkadulla
- Hietalahden torin kirpputori, aurinkoisella säällä