Project 333 kunniaksi päätin hoitaa koko (jäljellejääneen) vaatevaraston kerralla kuntoon. Olkoon kaikki kaapissani käyttökelpoista, kaunista, ehjää, tahratonta ja mielellään sileääkin!
Tunsin oloni hienoksi rouvaksi, kun kävin Stockmannin käsineosastolla tiedustelemassa mokkanahkaisten käsineiden pesupulveria. Arvelin, että jos jostain, niin sieltä löytyisi, ja olin oikeassa. Nyt persikanväriset käsineeni ovat taas puhtaat. Vihreille käsineille kävi huonosti, ne eivät olleetkaan pesukäsineet, ja raukat kuivuivat ihan koppuroiksi.
Arvoisat lukijattaret! Älkää unhoittako tarkistaa mockakäsineittenne pestävyyttä, ennenkuin ryhdytte niitä vedellä puhdistamaan. Pestävyys ilmaistaan käsineen sisäpuolelta löytyvällä leimalla "pestävä - tvättnande" tai "Lavable".
Pidän parsimisesta, ja pidän ohjenuoranani Mathilda Langlet'in erinomaisesta (ja nykylukijalle hupihetkiä suovasta) ohjekirjasta "Täydellinen käsikirja perheenemännille" löytynyttä lausahdusta - hieman horjuvasti muistellen: Älckön taloudesta poistettako yhtään parsellia (=kangastavaraa), ilman että se on ainackin kertaalleensa Parsittu.
Mutt rajansa huvituksillakin, joskus alituinen parsiminen käy hermoille. Parsivatko muut ihmiset näin paljon sukkiaan? Jos eivät, niin miten he siltä välttyvät? Heitetäänkö sukat reiän tullen pois, vai kulkevatko ihmiset reikäisissä sukissa (jota rouva Langlet muuten paheksuu 150 vuoden takaa)? Vai pelkästäänkö minun sukkahousunvarastoni vaatii neulahuomiota ainakin kerran viikossa?
Minä vain ihmettelen. Kalliit sukkahousut reikiintyvät siinä kuin halvatkin, ehkä jopa nopeammin, sillä kalliissa sukkahousuissa on yleensä vähemmän tekokuituja ja enemmän puuvilla - miellyttävää, mutta kuluvaa. No, puolustukseksi mainittakoon, että sukkahousujen joukossa on mm. 2006 ostetut NoaNoan pilkkusukkikset, jotka ovat edelleen käytössä. Niitäkin on tullut erinäisiä kertoja parsittua.
torstai 13. syyskuuta 2012
Parsiminen paikkaaminen peseminen
Tunnisteet:
caring for clothes,
fashion,
history,
kunhan vaan mietin,
project333
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Riippuu täysin sukista/sukkahousuista. Paksut talvisukkahousut parsin moneenkin otteeseen - tällä hetkellä päällä olevissa on oikea varvas kertaalleen fiksailtu - koska uudet ovat kalliita ja eihän sitä paikkaa kengän läpi kukaan näe. Halpissukat saattavat lentää roskikseen, tosin sellaisia minulla ei taida juuri ollakaan, pidän enemmän hieman laadukkaammista joilla on sitten pidempi elinikäkin.
VastaaPoistaPeukkua sukanparsinnalle! Olen valmis maksamaan kohtuullisen suuriakin summia hyvista sukkahousuista (villaisista tai puuvillaisista) kun inhoan sita, etta joudun luopumaan moneen asuun sointuvista sukkahousuista (puhki)kulumisen takia. Mutta taydelisia superkestavia sukkiksia ei ole viela loytynyt.
VastaaPoistaKyllä parsin! Kaapista löytyy aina pussillinen kaikkea parsittavaa sukista helluni kauhtanoihin T-paitoihin. Aina (harvoin) kun tuntuu olevan tarvetta pienelle näpertelylle kaivan tämän puuhapussin ja ihmetellen korjailen sen sisältöä.
VastaaPoistaIlahduttavaa, että muitakin aprsijoita löytyy. Parsiminen tuntuu olevan katoavaa kansanperinnettä. '
PoistaIlokseni olen kyllä saanut Pikku Onnettaren sisäistämään parsimisen tärkeyden. hän tietää jo, että jos äitin sukassa on reikä, "se pitää paasia".