Päivän asu (tai siis toissaviikolopun): vastikään hankittu Jane Marplen hame, Samujin silkki-pellavapaita (hankittu kesällä 2012), isoäidiltä saamani pikkulaukku 60-luvulta ja rintakoru kirppikseltä arvtenkin 50-luvulta.
Sitten luettavaan:
Muotisuunnittelija Anna Ruohosen loistavaa vaatematematiikkaa (lainattu luvan kanssa). Täytyykin pitää Nanso mielessä, kun seuraavan kerran tarvitsen jotain perusvaatetta. Edellisessä postauksessa tosin tuli esille, että ns. halpakaupoitakin voi joskus osua vaatekaappiin ällistyttävän pitkään kestävieä vaatteita, harmi vainen että on hankala etukäteen tietää mitkä niitä ovat.
Kierrätyskeijuilua, shoppailunhimoa ym miettivät mm. 365morelife, Sininen kirjahylly ja Hopeapeili. Rakkahainen testaa P333:a ja Väläyksiä miettii vaatevarastoaan (tämä lause kolahti minuun: "Ehkä suurin oivallukseni nyt puolet kirjasta luettuani on ollut se, että vaateteollisuudenkin intresseissä on ennen kaikkea voittojen maksimoimointi, ei kuluttajien todelliset tarpeet." Niinpä! Eivät vaatteet ole kaupassa tarjolla siksi, että löytäisit sieltä juuri sinun tarpeesi täyttävän pukimen, vaan siksi, että antaisit rahaa kauppiaalle ja valmistajille. Ei siinä ole itsessään mitään pahaa, mutta tämä perustavanlaatuinen seikka on vain aiheellista pitää mielessä kun katselee myynnissä olevaa tavaraa).
Erittäin mielenkiintoinen kirjoitus kuluttajasegmenteistä ja siitä, kuinka meistä jokainen on markkinoinnin kohde The nifessä.
Mihin kohderyhmään sinä kuulut? Minä olen tätä nykyä "tuohtunut ja epäluuloinen kuluttaja, joka haluaisi maksaa korkeankin hinnan, jos vaan joku vakuuttavast selittäisi miten se korreloi oikeasti korkean laadun ja kestävyyden kanssa ja vielä edistää eettistä tuotantoa". No joo, lisäksi täytyy myöntää, että olen "autenttisuuden metsästäjä", jos joku vaate tms. onnistuu selostamaan olevansa alkuperäinen ja hienoimpien perinnekäsityölästen valmistama, olen heti huumassa (vinkki: todella autenttisen tuotteen lapussa ei lue ikinä "authentic" ja "genuine" vain jos se liittyy materiaaliin kuten "genuine leather").
Lopuksi vielä hieman heilahtanut mutta mielestäni kaunis otos kevättalven värinkaipuuseen (kiitos ihana Katja herkullisesta hedelmä-mustaviinimarjasmoothiesta!).
Tuo Ruohosen kommentti olis reilumpi ja tuntuis kivemmalta, jos hällä ei olis sitoumuksia Nansoon.
VastaaPoistaSolveig
Noo, en pidä esteettömyyttä tai sen puutetta tässä kovin vakavana seikkana, kun kuitenkin pääpointtina on laskea käyttökertojen ja kulutetun rahan suhde. Toivon tietysti, että Ruohonen on suostunut suunnittelemaan Nansolle siksi, että on tyytyväinen firman laatuun, eikä kehu sitä siksi että on suunnitellut heille.
PoistaSymppaan itse Nansoa kovasti, vaikka minulla ei ole mitään yhteyttä firmaan. Sen perusteella, mitä Nansosta tiedän, heillä on toimintatavat ja ajatusmaailma varsin linjassa sen kanssa, mitä pidän hyvänä. Designpuoli kyllä vähän tempoilee sinne ja tänne, mutta helmiäkin löytyy.
Vaatematematiikka oli hyvä!
VastaaPoistaSaanhan lisätä tähän silti samassa yhteydessä mainittuun tuotemerkkiin liittyvän pettyneen kuluttajan nillityksen? Uskaltaisin varmaan ostaa Nanson mustan t-paidan, mutta noin kolmen viime vuoden aikana olen neljästi pettynyt valkoiselle pohjalle painettujen Nanson painokuosien kestävyyteen ohjeenmukaisissa pesuissa. Kahdella kerralla neljästä kyse oli valmisvaatteista, kahdella toisella ompelin itse Nanso-kankaasta. Muutamissa pesuissa mustat ja tummansiniset (3/4 vaatetta) menettivät mustuutensa ja muuttuivat höytyväisiksi, valkoinen harmaantui yhdessä tapauksessa (1/4) nopeasti tummanvihreän kuvion vieressä. Olen kohtuullisen tarkka pyykkäri ja aion toistaiseksi pysytellä näistä trikoista etäällä.
Pliis, kerrothan Nansolle miten kuviovaatteidesi on käynyt! He painavat ja värjäävät itse tai värjäyttävät Orneuleella kankaansa, joten viallisen väriainereseptin muokkaaminen ei ole mahdoton juttu. Jos kukaan ei kerro mikä vaatteissa on vikana, se voi ikiajoiksi jäädä firmallekin hämärän peittoon.
PoistaKiitos, asiallinen huomio! Ei ole ollut tapana vaatevalmistajiin olla millään tavalla yhteydessä, olen siinä kohtaa omaksunut hyvinkin passiivisen kuluttajan rooliin. On varmaan hyödyllistä ryhdistäytyä. Näiden nimenomaisten vaatteiden kanssa olen kuitenkin skeptinen, kannattaako vanhoista tuotteista enää huomautella.
PoistaMarkkinointi on hurjan mielenkiintoista. Luin tuon linkittämäsi postauksen The Nifesta, ja jäin miettimään, mikä minuun erityisesti vetoaa. Ainoat kriteerit, jotka keksin -siis sellaiset, jotka vetoavat aina, eivätkä vain esim. vaatteissa- olivat "laatu/kestävyys" ja "asiantuntijuus" ja "järkevyys". Nämä tietysti kuuluvat tavallaan yhteen ja samaan mielikuvaan, sillä asiantuntijahan osaa tuottaa laatua, ja laadukas hankinta on aina järkevämpi kuin ei-niin-laadukas.
VastaaPoistaYlipäätään koen kiinnostavammaksi markkinoinniksi sellaisen, jossa kerrotaan suoraan tuotteesta, eikä sen ympärillä toimivasta "brand universe:sta". Jos esim. mainoksessa kuvataan enemmän sitä Geroge Clooneya kuin sitä mitä siinä mainostetaan, niin kiinnostus on varmasti kuollut jo ennen puoliväliä. Tulee olo, että miksei ne voi kertoa siitä tuotteesta, onko se niin huono ettei siitä voi puhua suoraan? :D
Mielenkiintoisia asioita itsestä paljastuu, kun miettii, mihin markkinoinninkohde-kategoriaan itse sijoittuu. "Asiantuntijuus" kolahtaa myös minuun. Jos koen, että myyjä tai valmistaja tietää tuotteesta kaiken, ja vähintäänkin enemmän kuin minä, heti tekee mieli ostaa, ehkä vain päästäkseni osalliseksi tuosta tiedon määrästä. Siksi kallistun usein suosimaan valmistajia, jotka ovat keskittyneet vain yhteen asiaan (esim. käsinetehdas), koska tuntuu että he sitten tietävät siitä kaiken ja tekevät sen parhaalla mahdollisella tavalla. Liiallinn järkevyyden korostaminen taas tuottaa vastareaktion.
Poista"Ylipäätään koen kiinnostavammaksi markkinoinniksi sellaisen, jossa kerrotaan suoraan tuotteesta" > sama täällä, ja ihmettelenkin miksi tätä kuluttajaryhmää niin harvoin huomioidaan! Olen ihan kade kun luen vanhoja naistenlehtiä (~1950-luvulta), joissa esim. vaatteita mainostetaan monesti kertomalla juurta jaksain kankaasta, saumoista, vuorista, napeista jne. Miksi ei enää? Mulle tulee myös sellainen olo, että itse tuotteesta ei ole mitään hyvää sanottavaa, jos mainokset keskittyvät vain asiaan liittymättömään höpöhöpöön.
Nyt on ehkä vähän omahyväisyyden vaara tässä, mutta ilokseni huomasin tuota markkinointihaavoittuvuuttani pohtiessa, että vaikka tietenkin on olemassa markkinointia joka minuun vetoaa, niin aika harvoin se pääsee määräävään asemaan ostopäätöstä tehtäessä. Mainos, pakkauksen ulkonäkö tai muiden suositukset voivat kyllä saada minut sinne kaupan hyllyn ääreen tarkastelemaan jotain tuotetta, mutta kyllä se on loppujen lopuksi ne omat havainnot siinä tuotetta käsitellessä, mitkä ratkaisevat (varmasti kuitenkin jollain tasolla yhdessä tuon markkinoinninkin kanssa). Jos jollain tuotteella on tosi houkuttelevia ja vetoavia mainoksia, mutta se ei ihan vakuuta sitten kaupassa, niin hyllyynhän sellainen jää, vaikka miten olisi oma äitikin suositellut,
PoistaMitäs sitä turhia kainostelemaan, pitää olla ylpeä omista hyvistä puolistaan! Kun vaan pyrkii tiedostamaan ne markkinointimenetelmät, joihin on altis lankeamaan, niin kyllä niistä pääsee niskan päälle. Uskoisin ainakin, kun tätä on niin vaikea itsestään sataprosenttisella varmuudella selvittää :)
PoistaHei,
VastaaPoistaMinä olen tykästynyt Nanson laatuun. Kaapissa on useampi luottomekko Nansolta, ja ovat kestäneet useita vuosia. Nanson painokuvioista ei ole kokemusta.
Siru
Minullakin on hyviä kokemuksia Nanson laadusta, tosin en ole moneen vuoteen ostanut heiltä mitään. Mutta ainakin Nina Pirhosen kuvittama tosi hieno mustikkakuvioinen trikoohame on oikein siistissä kunnossa huolimatta paljosta käytöstä, ja siksi olenkin säilönyt sen odottamaan tulevia sukupolvia (kun se on hieman liian pieni minulle nykyään).
Poista