sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Tuliaisia Tukholmasta

Ensimmäinen parisuhdematka sitten Pikku Onnettaren syntymisen, suuntautui Tukholmaan (sellainen tavanomainen 5 tuntia perillä -risteily). Ihana, rentouttava reissu, johon laivalla löllimisen lisäksi kuului mielenkiintoinen länsi-Afrikan veistosperinnettä esittelevä näyttely, käyskentelyä Södermalmilla ja parin kirpparin koluaminen.

Olen muuten ihan intona Mujista ostetuista kosmetiikan matkapurkeista:

Kahden yön reissuun tarvittava naamanhoitoarsenaali mahtuu vaikka takataskuun.

En ottanut koko reissulla kuvan kuvaa, en edes kännykän kameralla. Rentouttavaa kai sekin!

Innostuin ostelemaan lehtiä. Näin kevättalvella kaikki värikäs kutsuu, mitä enemmän sateenkaaren värejä sen parempi.
Bazaar-lehden kannessa oleva sateenkaari-pitsi-mekko saa minut aivan intoihini. Hyvä Chanel!
 Kevään kukkaismuotia, keskellä pökerryttävän ihana  Dolce&Gabbanan kirjottu verkkopohjainen kauhtana. Kiisin katsomaan netistä D&G-kevätkokoelmaa, ja siinä on paljon ihanan yletöntä silkkikukka-kirjonta-pitsihuumausta.

 Miu Miun kukkatakki muistutta minua omasta kukkatakistani, joka on tällä hetkellä Tiinan luona odottamassa vuoria. Kukkatakkini on tehty samasta kankaasta kuin kuvan Belovedin pussukka, ja tilasin sen jo useampia vuosia sitten Tiinalta. Vaikka kaava on sama kuin kahdessa muussakin Tiinan ompelemassa vuorittomassa takissa, se ei vaan koskaan oikein solahtanut päälle luontevasti, joten pyysin Tiinaa vuorittamaan sen kevääksi.

Näin Hyvän mielen vaatekaapin jälkeen tulee tosin mieleen, että kukkakuvioinen takki ei ole kovin monikäyttöinen vaate ja vaatii muulta puvustukselta aika vähäeleistä linjaa... Ehkä pitää ommella samasta kankaasta mekko ja käyttää niitä aina yhdessä!
 
 Burberry Prorsum on innostunut paksulankaisista Leavers-pitseistä, joita ennenvanhaan tehtiin pöytäliinoiksi. Hyvin yksinkertaisen mallisena mekkona toimii kyllä hienosti.

 Michael Korsin valkokirjonnalla koristettu pellavamekko kolahti niin lujaa, että mietin parhaillaan intensiivisesti oman version tekemistä.

Lopuksi suloisin aukema, keväisiä ruusunnuppuja muistuttavat mekot. Lehden alla huippulöytö Emmaus-hyväntekeväisyyskirppiksen vintagekaupasta: maailman kauneimmat tyllipitsiset verhot.

 Sain parilla kymmenellä eurolla kaksi päälle kolmemetristä puuvillaista tylliverhoa. Tyllille on kirjottu ketjusilmukoilla hennosta musliinista kiemuroita ja kukkia, ja vielä runsaat leikekirjonnat. Tämän tapaista tyllille tehtyä applikointia kutsutaan Carricmacross-pitsiksi, ja applikaatiot voi kiinnittää joko neulalla ommellen tai tambour-koukulla ketjusilmukoiden. Ketjusilmukoita voi kirjoa myös koneellisesti, eikä tietääkseni ole mahdollista erottaa koneellisen ja käsintehdyn ketjusilmukan eroa (muuten kuin jos käsinkirjojan käsiala on epätasainen).

Reikäkohdissa on taatusti käsin ommeltuja "hämähäkkejä", mutta se ei vielä kerro mitään siitä onko myös ketjusilmukointi thety käsin. 1800-luvulla oli yleistä yhdistää käsin ja koneella tehtyjä elementtejä tekstiilitöissä. 

Nyt kun vaan keksisin mihin nämä ihanat ripustaisin. Mies ei ole innostunut pitsisisustuksesta, joten joko otan eron tai sitten vien nämä työhuoneelle. Taas nousee mieleen haave pienestä pitsikaupasta!!!

9 kommenttia:

  1. Burberry Prorsumin asu kolahti. Tykkään näemmä pitsistä, jos se on ronskin suurta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitsipöytäliinaa metsästämään siis! http://clunylace.com/ myy myös leveitä tanakoita leavers-pitsinauhoja, catalogue>wider laces cluny. Esim. L1216 muistuttaa Burberryn mekossa käytettyä kuviota.

      Poista
  2. Voi hitsi tuo valkokirjottu mekko...

    Ja ihanat verhot! niistä muistuikin mieleeni, että mullahan odottaa oma pitsiverholöytö pientä paikkausoperaatiota jossakin laatikossa. Onko vinkkejä, miten kannattaa korjata pieniä reikiä juurikin tuollaisesta tyllipohjasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieluiten kannattaa ommella tylliä reikäkohdan taakse, mahdollisiman huomaamattomilla pistoilla, ja sitten trimmata reiän reunat siistiksi. Puuvillaan puuvillatylliä, keinokuituun keinokuitutylliä (paras lienee ns. huntutylli).
      Periaatteessa tylliä voi myös parsia, siitä on ohje eräässä vanhassa vaatteidenhoito-oppaassa. Koitan etsiä ohjeen ja postaan tänne!

      Poista
    2. Ennakkokiitokset parsintaohjeesta jo nyt! Reiät on niin pieniä (yksi tai kaksi katkennutta lankaa) ettei oikein tunnu järkevältä alkaa ompelemaan taakse lisäpalaa, kun itse verhokankaasta ei siis puutu minkäänlaista palaa. Muuten en ehkä alkaisi edes moisia korjaamaan, mutta kun verhojen kirjailut on sen verran painavia, että pelkään reikien kasvavan jos verhot jonnekin ripustaa...

      Poista
  3. Ihania kuvia ja käytännöllisen näköisiä purkkeja. Kaksi viimeisintä mekkoa ovat oikeasti kauniita kuvien ollessa lumoavan seesteisiä. Chanelin kirjava pitsi on hieno lehden kannessa, mutta ei ehkä muuten. Minulle muistui sinun kuvistasi Minnan H:n pitsiunelmat. Ehkä pitsilöytösi pääsee jonkun häämekkoon verhojen sijaan. Pitsisen topinkin tuosta saisi aika monelle. Pitsikaupan sijaan kierrätyspitsistä valmistettavat mittatilaustuotteet voisivat olla parempi markkinarako?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on varmaan kevättalven vitamiininpuute, kun sateenkaarimekko näyttää syötävän ihanalta (esteettisenä elämyksenä - en minä nyt sitä sentään vaatekaappiini hankkisi!).
      Fanitan Hepburnia, joka on luonut itselleen mahtavan pitsiuran! En kyllä tiedä raaskisinko leikellä täydellisessä kunnossa olevia verhoja vaateiksi, tämän tason pitsityötä kun ei enää valmisteta. Rikkoutuneet tai tahraiset hienoudet kierrättäisin mielelläni mittatilausvaatteiksi.

      Poista