Päätin testata erilaisia tyllipitsitekniikoita, nyt kun minulla vihdoin on kaunista puuvillatylliä. Carrickmacross-pitsi on (rasittavan pitkällä nimellä raskautettu) tyllin päälle hienolla batistilla kirjottu tekniikka. Tekniikka on kotoisin Irlannin samannimiseltä seudulta ja se on noussut valokeilaan kiitos Catherine Middletonin hääpuvun (tosin siinä tyllin päälle applikoitiin pitsiä, mutta periaate on kai sama).
Kangas ja tylli harsitaan päällekkäin ja ommellaan yhteen. Sitten ylimääräinen kangas leikataan pois, joka onkin jutun jännittävin osuus. Jos saksenkärki lipsahtaa ja leikkaa tyllinkin, koko homma on pilalla. Kankaan pitää olla niin ohutta, että paperille piirustettu mallipiirros kuultaa läpi.
Tässä valmis koekappale. Numeron 40 virkkuulangalla tehty kirjonta on näyttävä hentoa tylliä vasten, mutta ohuempi lanka olisi vähemmän kömpelön näköistä.
Applikaatiokankaan voisi käyttää myös toista tyllikerrosta, jolloin lopputulos olisi keveämmän näköinen. Ja lopputuloksen voi viimeistellä kirjomalla. Tällä tekniikalla on tehty mm. häähuntuja ja kastemekkoja.
Sain kirjoa näissä ihanissa kesätunnelmissa, ihan autuasta!
Käviimme eilen Raahen museossa ja tutkiessani erinäisiä pitsipartikkeleita, tulit mieleeni. Siellä oli mm. Tyllipitsiä, joka oli kyllä niin pientä piperrystä ettei tosikaan. Samoin löytyi pitsineuleella toteutetut käsineet, enkä kyllä käsitä mimmoisilla tikuilla ne oli tehty. Eniten mielenpäälle käsitöistä jäi kyllä merkkausliina, jonaka ristipistoja tuskin erotti.
VastaaPoistavanhoissa pitseissä ja käsitöissä yleensäkin minuakin ihmetyttää, että miten niin pientä ja tasaista jälkeä on pystytty tekemään ennen kunnon keinovalon keksimistä.
VastaaPoistaKiitos vinkistä, pitääpä poiketa Raahen museossa jos satun lähiseuduille!