Olen tunnollisesti kirjannut ylös jokaisen vaateostoksen ja -hankinnan vuoden kuluessa. Kuten jo moneen otteeseen olen maininnut, suosittelen samaa kaikille. On todella hyödyllistä nähdä omin käsin kirjoitettuna tai naputeltuna joka ostos, löydös ja vaatelahja sekä niihin menneet varat. Näin voi viimeistään vuoden lopussa tutkailla, mikä osoittautui hyödylliseksi, mikä turhaksi, ja samalla miettiä mitä yhteisiä piirteitä hyödyllisimmillä hankinnoilla on (tai mitä yhteistä epäonnistumisilla on, jos haluaa olla raadollisempi).
Minun vuoteni näyttää tältä:
Tammikuussa eksyin keskustan trendi-Fidaan, ja nappasin mukaani vain 7 euroa maksaneen vanhan brodyyrialushameen. Kuten useimmat muutkin pääasiassa halvan hinnan innoittamana tehdyt ostokset, niin tämäkin oli kehno. Minullahan oli jo samaa tunnelmaa ilmentävä leikekirjotuista liinoista tekemäni hame, joka oli värin ja mallin puolesta sopivampi kuin uusi hankinta. Alushame on sinällään kaunis ja laadukas, mutta minulle tarpeeton. Odottaa uuden kuminauhan laittoa, sitten pistän sen Facebookin vintagekirpparille. Joku toinen saa sen kellomekkonsa helmoja kohottamaan.
Helmikuussa repäisin ja teetin kävelypuvun. Olin hankinnut asiaa pitkään, ja kävelypuku on osoittautunut juuri niin hyödylliseksi kuin toivoinkin. Viimeksi käytin sitä Metropolitan Operan elokuvanäytöksessä - halusin jotain arkipukua fiinimpää päälleni, juhlamekko olisi kuitenkin ollut liioittelua, kävelypuku oli juuri täydellinen. Samassa kuussa ostin nypynpoistajan (hyödyllinen kapistus) ja kaulakorun kirppikseltä (no jaa, ilmankin olisi pärjännyt mutta eipä se paljon tilaakaan vie).
Maaliskuussa matkailin Italiassa ja Saksassa. Ennen matkaa ostin mustat laadukkaat puuvillasukkahousut, erittäin järkevä hankinta. Tiina Talvikki kopioi minulle pyöreäkauluksisen Jane Marplen trikoopaidan, joka oli lähestulkoon puhki kulunut kaulan tienoilta. Tämä paita ei ole päässyt niin paljon käyttöön kuin olisin toivonut; pakkaset loppuivat kevättalvella tuohon eivätkä ole oikein vieläkään alkaneet uudestaan, ja paita on parhaimmillaan villapaidan alla. Jospa tässä nyt joskus pakastaisi!!
Matkalla sorruin kahteen kyseenalaiseen ostokseen: aivan vääränlaiset käsineet, kaunis mutta minulle vääränmallinen leikekirjottu paita. Molemmat sain luovutettua eteenpäin hyviin koteihin. Lisäksi ostin juuri sopivat nahkakäsineet (tosi hyvä hankinta) ja kauniin vintage-silkkiyöpaidan (hyvähkö hankinta, mutta ohuet olkaimet tuppaavat irtoamaan joka kerta kun nostan lapsen syliini. Ohutolkaiminen luksussilkkiyöpuku ei ole kätevin äiskävaate).
Huhtikuussa en maaliskuun vaateshoppailujen jälkeen tarvinnut mitään uutta.
Toukokuussa kävin Kierrätystehdas-tapahtumassa ja löysin ilmaistorilta siistin mustan T-paidan aluspaidaksi. Laajensin liian pientä pääntietä tarmokkaasti heti paidan kotiin tuotuani, ja se on nytkin ylläni. Ostin kesää silmälläpitäen huuto.netistä beiget Blochin ballerinat, ihan OK ja käytin niitä paljon, mutta ensi kerralla taidan kallistua Repettoon. Nahka on niin pehmeää, että se on jo tullut nuhruisen näköiseksi.
Kesäkuussa tein impulssiostoksen Yle Olotilan haastattelun jälkeisessä jännityksenlaukeamistilassa: musta vintagehattu. Se ei kuulunut suunnitelmiini, mutta osoittautui silti kelpo ostokseksi. Ompelin kesää varten väljät pellavahousut. Niitä tuli käytettyä paljon helteillä ja varmaan edelleen tuleanakin kesänä. Kangas ei tosin valitettavasti osoittautunut huippulaatuiseksi, se alkoi nuhjaantua pehvan tienoilta. (No, vaadin housuilta aika paljon, kun kesähuvituksiin kuuluu mm. liukumäen laskeminen Kaivopuiston kallioilla, mutta silti kangas olisi voinut vanheta kauniimmin).
Heinäkuussa sain Tiina Talvikilta muokatun trikoopaitani - ei uusi hankinta vaan vanhan vaatteen uuteen kukoistukseen saattaminen. Ehdottomasti vaivan arvoista, varmaan eniten kesällä ja syksyllä käyttämäni yläosa. Ostin tummansiniset sukkahousut, kelpo ostos sekin vaikka vaati parin kuukauden odottelun että pääsivät käyttöön. Finnconista sain mukaani vänkäri-t-paidan, koskahan ehtisin ommella siitä mekon Pikku Onnettarelle... kuuluu kankaiden ei vaatteiden joukkoon.
Elokuussa en ostanut mitään mutta ompelin kaksi vaatetta: isoäitini vanhasta mekosta paidan ja mustasta pellavasta kynähameen. Eritoten jälkimmäinen oli huippukäytännöllinen, se palaa heti keväällä käyttöön.
Syyskuussa käytin isoäidiltäni aiemmin saaman mustan, punakukkaisen mekon ompelijalla, jossa sen istuvuus tarkistettiin, helmaa lyhennettiin ja pääntietä avarrettiin. Ostin rintaliivit, ja kävin lunastamassa Samujilta karvaisen, lämpimän pipon arvonnasta saamallani lahjakortilla (sopii hauskasti siistien ja jopa juhlavien takkien kanssa!).
Lokakuussa ompelutin vanhan mustan vakosamettijakun tilalle samaa asiaa ajavan, mutta siistimmän harmaan villakankaisen jakun. Oikein hyödyllinen, koko ajan käytössä kun vaan ei ole liian kylmä.
Marraskuussa valmistauduin Japaninmatkaan. Ostin mustat puuvillasukkahousut. Ompelin ruskeasta villakrepistä "runkopuvun" ja sain Kainon neuloman pitkän villatakin. Molemmat ovat ahkerassa käytössä.
Matkalla vaateshoppailu lähti nolosti lapasesta. Ostin kangaskassin jossa oli söpön kissan kuva (se tuntui ostohetkellä tosi hyödylliseltä, mutta kotona on kangaskasseja ihan riittämiin). Ostin Uniqlosta heattech-aluspaidan (kalseassa tokiokämpässä tarpeen mutta kotona myös aluspaitoja on aivan kylliksi). Eli kaksi ostosta, jotka olisi voinut välttää paremmalla pakkaamisella. Ostin nahkasaappaat (vanhat olisi ehkä voinut vielä korjauttaa, mutta suutuin niille kun ne hajosivat taas. Uudet saappaat ovat jatkuvasti käytössä, toivottavasti kestävät pitkään). Ihanasta pitsikaupasta ostin kirjotun pannan (sievä mutta on jäänyt alikäytölle, katsotaan paraneeko tilanne) ja pitsisen ... koristeasian, ööh, sitä voi käyttää kaulakoruna tai hiuksiin kiedottuna (olisin saanut jättää väliin, pitsi on huippulaadukasta mutta sopivan runotyttöisiä päiviä on sangen harvoin). Jane Marplen, joka täyttää minut lähes järjenvastaisella intohimolla, valikoimista ostin tummanvihreän, mitalikuvioisen hameen (kuva yllä - tosi ihana, käytän lähes koko ajan ... ei mitään syytä miksi olisin tarvinnut uuden syys-talvihameen, mutta äää ja oi ja voiih ja se vaan on niin kaunis ja kahisee päälläni niin suloisesti ja sopii vihreisiin käsineisiini ja tekee minut iloiseksi) ja rintakorun, joka on nyt lokakuussa teetetyn jakun kauluksessa. Lisäksi sain ent. luokkatoveriltani Apilta hienon kaulakorun.
Joulukuussa oli joulu, ja sain lahjaksi NoaNoan huivin. Se on kaunis, mutta ei sovi talvipukeutumiseeni, tutkin sen mahdollisuuksia paremmin kesällä.
Yhteensä omistuukseeni on vuoden aikana tullut 30 (!!!) vaatetta, joista tosin olen hankkiutunut kahdesta eroon ja kohta kolmesta, eli talouteen on jäänyt 27 vaatetta. Todella paljon enemmän kuin olisin arvannut, yli kaksi kuukaudessa. Tähän ei ole laskettu urheiluvaatteita, jotka ovat mielestäni enemmänkin välineitä kuin vaateita (eli juoksukengät, verkkarit kirppikseltä ja itse ommeltu lenkkeilypaita).
Itse ommeltuja vaatteista oli neljä, teetettyjä myös neljä, käytettynä hankittuja 9 (tosin moni räikeä virheostos oli juuri kirppikseltä - tarkkana siis jatkossa!), lahjoja kaksi. Selkeästi onnistuneita, eli pukeutumistarpeen täyttäviä ja paljon käytettyjä hankintoja oli 20 eli onneksi valtaosa. Asusteita (koruja, kasseja, huiveja) oli peräti 10, mistä olen aivan ällistynyt koska en olisi viime vuoden alussa arvannut tarvitsevani muuta kuin talvihatun. Kenkiä oli kahdet, ja varsinaisia vaatteita 11. Yksi kuukaudessa, huh! Aika paljon. Mutta uumoilen tämän hankintatahdin olevan vaatekaapin suunnitelmallisen kohentamisen sivutuote, sitten kun hyödylliset hankinnat on hankittu niin ei tarvitse kuin välillä päivittää kuluneet.
Tämä on taas loistava idea. Olen jo tehnyt inventaarion vaatevarastossani, joten tämä olisi looginen jatko. Olen edelleen siinä käsityksessä, että ostan vuodessa vain vähän vaatteita, mutta oikeasti en osaa vastata kuinka monta ostin viime vuonna.
VastaaPoistaNettolisänä 27 vaatetta ei minusta ole järkyttävä määrä, etenkin kun mukana on alusvaatetta ja asusteita. Suunnilleen yksi varsinainen vaate kuukaudessa kuulostaa erittäin kohtuulliselta. Kuvittelen oman kulutukseni olevan samaa luokkaa, mutta kuten sanottu, se on vain mielikuva...
On niin silmiäavaavaa havaita vuoden loputtua, että huolimatta varsin tiukasta seulasta ja vakaasta aikomuksesta hankkia vain välttämätön, tavaraa tulee vaatekaappiin näin paljon sisään. Alusvaatteet ja sukat ovat kulutustavaraa siinä kuin vessapaperi, mutta muuten kyllä vähän ihmettelen... kun ei lähtötilanne kuitenkaan ollut nakupylly.
PoistaMinulla ostokset keskittyivät alkukevääseen, elokuuhun ja lokakuuhun. Osalla korvasin toimimatonta ja osa oli puuttuvia palasia vaatekaapissa, joilla sain toimivuutta. Yksi ostoskerta olisi pitänyt jättää väliin kokonaan ja määrä oli minulla loppupeissä iso. Ihan samoissa mennään.
VastaaPoistaMinulle tuli vahattu maiharitakki, joka on ollut päivittäin käytössä ja korvasi epäsopivan. Tämä helpotti arkeani hiekkalaatikolla.
Hyvälestiset nilkkurit olivat hyvä ostos, tennarit käytin jo puhki ja lenkkarit ovat olleet käytössä. Kengissä ei ollut ylilyöntejä.
Työvaatteista harmaa jakku ja housut tulivat tarpeeseen ja olen niihin tyytyväinen, kuten mustiin housuihin. Kolme neuletta ostin työkäyttöön ja siistiimpään arkikäyttöön. DNKY:n cozy on pysynyt siistinä ja on mainio lennoilla ja illallisilla. Minä en neuletta väännä erityisen paljon vaan pidän muutamalla eri tavalla. Työvaatteisiin olen tyytyväinen ja tiesinkin etukäteen ettei ongelmani ole sillä saralla.
Arkivaatteiksi ostin kahdet farkut, puolihameen, caprihousut, arkimekon, jonka laatu osoittautui mainioksi polyesterista huolimatta ja sitä voin käyttää ensi kesänä työssäkin. Puuvillainen neulemekko olisi voinut jäädä ostamatta sen venyessä ja nukkautuessa käytössä. Käytän arkivaatteena, mutta tämän hyvä käyttöikä oli alle puoli vuotta, joka on laadullisesti kamala pettymys. Lanka oli pehmeää, jo alkujaan ja olisi pitänyt testailla kangasta peremmin kaupassa.
Ostin yöpaidan ja eräänä hyvin kylmänä päivänä vuoden viime metreillä ostin Samujiin vaalean villapaidan kutittamattomasta kotimaisesta villasta yli kuukauden harkinnan jälkeen. Ihana neule, jonka ostamiseen olen ollut tyytyväinen. Syntilistalla on vielä 2 t-paitaa ja 3 pitkähihaista t-paitaa, 2 rintaliivit ja 3 alushousut, 2 huivia.
Kääntymässä kävi kaksi kirppariostosta ja kutittava neule meni äidille. Eli hutiostoksia oli minullakin. Osa ostoksistani korvasi kuluneita käyttövaatteita. Viime vuonna seurasin tavaran virtaa ja heikkouksiani ja tapojani. Selittelynä ostelulle parantelin vaatekaappini toimivuutta ja lisähuomautuksena varsinaisesti en ollut ostoslakossa. Luvuiksi sain ainakin 32 ostosta, joista kaksi on poistumassa ja neljä on jo poistunut. Eli 26 vaatetta tuli, asusteet ja alusvaatteet poistaen 19.
Vikatikkejä olivat halvat ostokset, joiden laatu tiheässä käytössä ei riittänyt. Viskoonineule ennen rikkoutumistaan oli päällä ehkä 50 kertaa ja maksoi alle 20 euroa, jolloin kerralle ei älyttömästi hintaa tullut. Tänä vuonna ohjeidesi mukaisesti järkevöitetään lisää.
Tosiaan hyvin samoissa määrissä liikutaan! Puuvillaneuleiden kestävyys heittelee vallan ihmeellisesti. Jotkut kulahtavat vilauksessa, kuten sinun mekkosi, toiset kestävät seuraavalle sukupolvelle (kuten veljeni päällä tänään näkemäni puuvillaneule, joka oli kyynerpäistä kulunut aivan puhki ja korjattu, mutta muista kohdista aivan siisti - monta vuotta sitten edesmenneen setävainajani hankkima paita vuosikymmenten takaa!). Kunpa vain niissä lukisi kaupassa, kumpaan lajiin ne kuuluvat!
Poista"Viime vuonna seurasin tavaran virtaa ja heikkouksiani ja tapojani." Jonkinlainen "mindfulnessharjoitus" tämäkin, opin itsestäni ja sudenkuopistani uutta. Matkalla häviää itsekontrolli (tai järki) ja lankean sellaisiin höpöostoksiin, joita en muuten tekisi. Kaikki pidemmän aikaa mietityt hankinnat olivat hyviä.
Hei, löysin blogiisi Preferitan blogin kautta.
VastaaPoistaJa luin ensimmäisenä tämän kirjoituksen...
Enkä uskalla ajatellakaan viime vuonna ostamaani vaatemäärää...
Palaan tänne, kunhan olen kerännyt rohkeutta riittävästi ;)
Loistava blogi!
Kiitos! Nyt vuoden alussa on hyvä aloittaa omien ostostapojen tutkailu, siitä saa todella paljon hyödyllistä tietoa suunnittelun pohjaksi. Esim. kuinka paljon rahaa todellisuudessa käyttää vaateostoksiin, jonka selvitettyään voi päättää käyttää saman määrän rahaa mutta viisaammin.
PoistaUnohtui kommentoida, että tykkäsin kovasti sun taannoisen päivityksen zen-henkisestä vaaterekkikuvasta.
VastaaPoistaLaskin täällä viimevuotiset vaatekulunkini. Summa meni sinne sun kirjassa esittämääsi suomalaiseen mediaaniin, aika tarkkaan. Harmitti se, että meikäläisen kirppisostokset ovat melkein kautta linjan olleet epäonnistuneita. Ja samasta suunnasta on tullut toisaalta pari loistohankintaa.
Kirppistä tukee mielestäni kuitenkin se, että sieltä kannattaa ostaa kokeiluja. Kaipasin keväällä keltaisen vihertävää. Tiesin kuitenkin, etten jaksa kovin pitkään niin poikkeuksellista väriä vaatekaapissani. Hain juuri oikeanvärisen paidan kirppikseltä, käytin viisi kertaa ja siirsin odottamaan seuraavan kevään värikaipuuta. (Se tulee aina.)
Aa, kiitos! Hivelee se omaakin silmää, kun kaikki vaatteet ovat siinä niin somasti rivissä (poislukien sukat ja alusvaatteet). Tulee oikein lämmin mielihyvän aalto, kun vertaan tilannetta muutaman vuoden takaiseen!
PoistaKirppisostokset ovat varmaankin uusia ostoksia useammin huteja juuri siksi, että siellä voi vähän kevyemmin perustein antautua innostusten vietäväksi. Jos menen vaatekauppaan ilman nimenomaista tarkotusta ostaa jotain aiemmin päättämääni, terästän itseni jo valmiiksi vastustamaan mitään pöljiä päähänpistoja.