Eilisen vietin Hietalahden Kierrätyskeskuksen vaatelajittelussa. Halusin tutkia empiirisesti, millaista vaatetta ihmiset laittavat pois varastoistaan, missä kunnossa se on, ja miten ne kierrätyskeskuksessa lajitellaan. Tässä kuvassa näkyvät vaatelajittelijan "aseet", nimittäin nypynpoistaja, sakset, vaateharja, tarrarulla hankalia tapauksia varten, ja laputuspistooli.
Minulle oli yllätys, kuinka paljon hoitotoimenpiteitä kierrätyskeskukseen saapuville vaatteille tehdään. Nypyt irroitetaan, samoin langanpätkät, ne harjataan (miksi niin monet valkoisen karvaeläimen emännät ja isännät käyttävät mustia vaatteita?!?!) ja vasta sitten hinnoitellaan. Tahrat koitetaan rapsuttaa irti, jos ei lähde niin sitten hintaa heti alennetaan. Ylipäänsä likaiset, mutta muuten hyvät vaatteet pestään. Ilmaishuoneeseen joutuvat suorilta sellaiset, joissa on kainalokeltaista tai (yöks) haarakeltaista.
Vaatteita tulee pyörryttävä määrä. Kun mainitsin tästä, minulle sanottiin, että kyseinen keskus on pääkaupunkiseudun pienin, ja jos todella haluaisin nähdä valtaisia materiaalivirtoja, kannattaa mennä Matinkylän kierrätyskeskukseen. Mieleeni jäi luku 2 miljoonaa, joka on pääkaupunkiseudun kierrätyskeskusten kautta myytävä tavaroiden määrä.
Suosittelisin vapaaehtoispäivää kaikille muoti- ja vaatehulluille, kun näkee valtavien vaaterekkien varastot, niin jotenkin ei tee mieli ostaa mitään.
Mahtava päivä sinulla! Olisimpa päässyt mukaan! Olen käynyt tätä samaa ajatusta monien kuluttajien liiasta vaatevuoresta läpi jatkuvasti. Mihin ihminen tarvitsee niin paljon vaatetta ja jatkuvasti sesongista toiseen uutta?! Mulla on neljä vaatehyllyä ja siihen mahtuu ihan kaikki, juhlavaatteesta käyttövaatteeseen ja alusvaatteista & sukista neuleisiin! (Ulkovaatteet ovat eri kaapissa). Ja ihan hyvin olen pärjännyt! Joskus tuntuu että siinäkin on yhdelle ihmiselle liikaa.
VastaaPoistaAkryyli on kyllä ihan syvältä! Ostin kerran yhden neuleen Espritiltä kiireessä. Se oli kaunis ja ihan "näköiseni" ja poikkeuksellisesti ihan törkeän kallis. Laitoin neuleen päälle 7 tunnin autoajelulle ja kun määränpäässä näin äitini, hän kommentoi, että oletko käynyt taas kirppariostoilla. Olin ihan ällikällä päähän lyöty. Neule oli yhtä nyppyä!!! Vein neuleen palattuani kotiin kauppaan ja myyjän toteamus oli vain, että ei pitäsi ostaa akryyliä!!!! No, huh!
Oli todella kiintoisaa päästä kurkkimaan keirrätyskeskuksen "kulissien taakse". Paikkahan on toki minulle tuttu myymälänä ja viime aikoina myös tiuhaan käyttämättömän tavaran vastaanottokeskuksena, mutta arvostan hommaa ihan uudella tavalla tämän jälkeen. Sinne otetaan kyllä vapaaehtoisia töihin, en joutunut laisinkaan vakuuttelemaan heitä (salasana lienee "palkatta").
PoistaHävytöntä että akryylineule on myyty kalliilla, se kun on käytössä nimenomaan halpuutensa vuoksi. Akryyli on muita tekokuituja monta kertaa halvempaa, luonnonkuiduista nyt puhumattakaan... jos siitä jotain pitää tehdä, niin homehtumattomia ja pestäviä kosteantilan mattoja - siis vessanmattona ihan ok, muualla ei.
Vitsi, jokaisen sun postauksen jälkeen oon vaan niin ilonen, että liityin lukijaksi! Tosi mielenkiintoisia postauksia olet viime aikoina kirjoittanut :) Onko kirjaproggikselle suunniteltu minkälaista aikataulua, jos saa kysyä? Odotan sitä jo kuin kuuta nousevaa!
VastaaPoistaNiii ja sitä piti kysyä, että mistä tollasia nypynpoistajia saa?
VastaaPoistaJee, kiitos! Kirja pitäisi tulla kauppoihin syksyllä, eli kiire kiire.
PoistaNypynpoistajia saa mistä vaan isommista kaupoista, sellanen voisi olla järkevä ostos esim. kaveriporukan kesken, kun en tiedä kuinka usein yksi ihminen sellaista voi käyttää. Ei ne kovin kalliita kai ole, parikymppiä max.
Olispa kiva vuokrata nypynpoistaja ja pitää vaatteidensiistimistapahtuma! Kaikki tutut ja vieraat koolle, ja sitten yhdessä parsittaisi, huristeltais nypynpoistajalla ja juotais skumppaa.
Oij, kuulostaa mahtavilta bileitä tuollaiset siistimistalkoot :)
PoistaHieno päivä sinulla. Massavaateketjuilla on 12 mallistoa vuodessa, jatkuvasti joka viikko uutta. Menoa katsoessa ymmärtää ihmisten ostavan liikaa ja tavaran kierron olevan lyhyt.
VastaaPoistaKaikista halpisketjuista inhoan eniten GinaTricotia, koska niillä oli niin törkeä mainoslause. Jotain sinnepäin kuin "Osta joka viikko uutta". Se oli jotain niin röyhkeää, että en voi kestää. Ei edes teeskennellä häveliäisyyttä.
PoistaHei Rinna.
VastaaPoistaPakko täyttää laatikkoa off topic -teemalla.
Kirjoitit (viime talvena?) pitsiä arkeen -aiheesta, koska mietin, miten tavisfarkkutyttö voisi käyttää pitsiä. Projektini on edennyt.
Olen hiljalleen etsinyt pitsitoppia, mutta ne ovat yleensä polyamidia tai sekoitetta, joista en tykkää. Tänään löysin alerekistä luonnonvalkoisen puuvillapitsitopin ja ostin sen. Ajattelin yhdistää niihin iänikuisiin farkkuihini ja ohueen paikkakyynärpääneuleeseen. Projekti etenee siis.
Vähän arveluttavaa kirjoittaa tämän aiheen alle, mutta olenpas jättänyt ne kaikki lyhytikäiset retkut kauppaan. ;-)
solveig
Hei, kiva kuulla kokemuksistasi! Hyvää kannattaa etsiä kaikessa rauhassa. Se on juuri oikea tapa hankkia vaatteita:)
PoistaOnneksi et langennut keskinkertaiseen pitsiin, se nimittäin ei mielestäni (jos nyt sopii suoraan töräytellä) ole mistään kotoisin. Joko hyvää pitsiä tai ilman pitsiä, on mielestäni paras tie. Joskus vielä tulee sellainenkin aika, että pitsi ei ole muodissa - ei vielä piankaan, mutta useamman vuoden kuluttua, ja silloin kehnot pitsiluomukset näyttävät todella ankeilta (nyt niillä on apunaan ajankohtaisuuden leima). Sen sijaan laadukas pitsi näyttää aina hyvältä, oli se muodissa tai ei. Sillä on oma itsenäinen arvonsa, kuten muillakin suuritöisillä ja huolellisesti valmistetuilla tekstiileillä, muodin vaihteluista riippumatta.
Näin viime viikolla jonkun yllä valkoisen pitsitopin, farkut ja muhkean, melko väljän kermanvärisen neuletakin. Yhdistelmä oli tyrmäävän mahtava. Saatan ehkä joutua teettämään luonnonvärisen neuleen sen takia :D