maanantai 28. tammikuuta 2013

Vaatebudjetti?


"..on myös otettava huomioon taloudelliset seikat, sillä on tärkeätä tietää, kuinka suuren summan voi käyttää ostokseen, ilman että koko vaatetustili järkkyy."

Kuinkahan monella on vaatebudjetti? Lukemissani vanhoissa pukeutumisoppaissa (esim. Hyvän pukeutumisen opas, Elsa Hagdahl, 1957) puhutaan 'vaatetustilistä' itsestäänselvyytenä. Tämä tuli mieleeni, kun tutustuin Courtney Carverin vinkkaamana The Vivienne Files -blogiin. Hän ihmettelee, kuinka harvalla on tiedossa, paljonko heidän vaatetusbudjettinsa on. Samoin uudehkon suomalaisen 365 More Life -blogin kommenttiosiossa vaatetusbudjetti nousi esiin.

Pakko myöntää, että en ole ikinä erityisesti budjetoinut vaatetuksen vaatimia varoja. Sinänsä se on ymmärrettävää, koska tuloni heittelevät rajusti. Joskus kirjani myyvät ja apurahahakemukseni ovat suotuisia, ja joskus kirjat eivät myy eikä muualtakaan oikein heru mitään. Tätä on vaikea ennustaa. Mutta silti - ei budjetoiminen ainakaan haittaa tee. Jos miettisi esim. koko vuoden vaatetarpeet etukäteen, niin voisi säästää rahaa niitä varten silloin kun sitä tilille virtailee. Tämä on mahdollista, jos tietää mitä vaatteita omistaa, jolloin tietää myös mitä puuttuu.


Merkitsin kaksi vuotta sitten ylös kaikki vaateostokset, joten tiedän suurinpiirtein paljonko olen ns. "entisessä elämässä" käyttänyt rahaa vuodessa vaatteisiin. Rahasta on tietysti noloa puhua, mutta kerta aion kirjassakin avautua kaikenlaisista noloista jutuista (mm. syitä, miksi olen säilyttänyt jotain vaatteita ym.) niin alotanpa jo nyt täällä blogissa. Rahaa meni siis vaatteisiin vuoden aikana noin 1200 euroa, mikä on aika täräyttävä siivu vuosituloistani, suorastaan naurettavan suuri osuus. Enkä tosiaankaan ostele pinoittain kalliita merkkilaukkuja tai sentapaista, tuo summa upposti "ihan tavalliseen" vaatteiden osteluun, sis. kirppislöydöt.


Vaatekulujen tarkkailu sai alkunsa siitä, kun luin jotain liiperi lööperi tyylikirjaa, jonka esipuheessa mainittiin, että brittinaiset käyttävät keskimäärin vuodessa yli 1000 puntaa vaatteisiin. Minä nauraa hörahtelin tuolle, jolloin mieheni sanoi että mitä minä sille nauran kun itse käytän vielä enemmän. Minusta mies oli ihan väärässä, ja todistaakseni tämän päätin pitää vuoden kirjaa vaatemenoista. Sepä oli kyllä valaisevaa, huh!

Kun nyt mietin, mitä tulen kuluvana vuonna tarvitsemaan, niin lista näyttää alustavasti seuraavanlaiselta:
* muutamia alushousuja, rintaliivit
* kopio trikoopaidasta, jossa on siisti kaulus (tämän olen jo tilannut luotto-ompelijaltani Tiina Talvikilta)
* yksinkertainen pellavamekko kevääksi ja kesäksi
* yksinkertainen neulemekko syksyksi ja talveksi
* sen alle sopiva trikoomekko, jossa saisi olla irtokaulus
* uudet kesäkengät, mieluiten nudeväriset balleriinat
* ehkä uusi hattu, joka sopisi yhteen mustan siistin takin kanssa
* muhkuinen luonnonvalkoinen neuletakki
* haaveissa myös teetetty kävelypuku (= jakkupuku). Olen ehkä vanhojen pukeutumisoppaiden aivopesemä, niissä hehkutetaan kävelypuvun monikäytöisyyttä ja vaatevaraston tukipilarin asemaa. Näen itseni kävelemässä keväisessä Helsingissä ylläni chic 50-luvun henkinen jakkupuku, joka istuu kuin valettu. Se voisi olla ruskeaa, hiukan meleerattua tai pinnaltaan epätasaista villaa, ja pistäisin jalkaani Chie Miharan ruskeat kengät (on jo) ja tavarat Minna Parikan kassiin (myös kaapissani)... oih! Mutta kuinka paljon tulisin sitä tarvitsemaan? Hyvän kävelypuvun teettäminen on takuulla kallista. Mutta toisaalta se olisi käyttökelpoinen vuosia.
* haaveilen myös vaaleansinisestä pitsineulosmekosta, mutta sen voisin ommella itsekin ja kangaskin on jo hankittu
* ja lisäksi eräs himmeän vaaleanpunainen silkkimekko pitsiupotuksin houkuttaa, mutta sitä ei oikein voi miltään kannalta katsoa välttämättömyydeksi



Mutta paljonko tähän kaikkeen pitäisi budjetoida? Aaargh...!!!!

2 kommenttia:

  1. Ompelijalla teetetty kävelypuku on minunkin unelmani! Laadukas jakkupuku tai housupuku voisi varmaan tänäkin päivänä hyvin olla vaatevaraston tukipilari, jos osaisi ajatella vaatetuksensa toisin. Mistä on esimerkiksi tullut ajatus, että joka päivä pitää olla eri vaatteet? Jos malttaisi mielnsä ja suunnittelisi vaateostokset noin hyvin, se olisi säästöä sekä kukkarolle että luonnonvaroille. Ja pitäisi mielessä, että hankkii vain yhteen sointuvia vaatteita. Toisaalta, niin kun tekee, käy huomaamatta niin, että vaatekappi on täynnä mustia vaatteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin jos olisi kunnon jakkupuku, tietäisin mitä laittaa päälle haastatteluihin ja muihin tilanteisiin, jossa olisi kohteliasta olla asiallinen ja siisti. Nykyisellään olen yleensä tuskissani haastatteluaamuna, kun minulla ei ole mitään itsestäänselvää päällepantavaa.
      Allekirjoitan tuplasäästön, jonka hyvä suunnittelu saa aikaan. Se vaatii kyllä itsekuria, mutta ei varmaankaan ole mahdotonta!

      Poista