torstai 9. tammikuuta 2014

Uusi kirjaidea ja vilkahdan Hesarissa

Tämänpäivän Helsingin Sanomien Tyyli-osiossa etsitään laadukkaita vaatteita ja minä olen yhtenä haastateltavana. Jee, nimeni näkyy Hesarissa! Olispa vaan vielä näkynyt kirjankin nimi...

Ovatkohan blogin lukijat tietoisia Huili-lehden Lukuilo-lukupiiristä 28.1.14 ja sen ensimmäisestä käsiteltävästä kirjasta (Rinna Saramäki: Hyvän mielen vaatekaappi)? Tapahtuma on ilmainen mutta siihen pitää ilmoittautua. Olen itse paikalla piirissä ja vastailen kysymyksiin.

-----------------

Vaatemerkkien sisäinen laadunvaihtelu on hämmentävää. Minulla on kierrätyskeskuksesta eurolla ostettu Repeatin musta trikoopaita, joka on puvustoni kulmakivi. Aivan fantastinen, pesty varmaan sata kertaa ja aivan siisti. Samoin saman merkin silkkinen aluspaita ystävältä käytettynä saatu, todella hyvä aina vaan. Ja sitten kolme vuotta sitten ostin kovalla rahalla näiden innostavien kokemusten perusteella kys. merkin puuvillaneuleen, joka nuhjaantui alehallikaman näköiseksi alle vuodessa. Ihmettelen! Tutkimusteni johdosta ainakin osaan seur. kerran puuvillaneuletta haeskellessani kysyä oikeat kysymykset. Tosin saa nähdä osaako kukaan vastata kysymyksiini!

Apurahojenmetsästyskausi on avattu, ja minä koitan haalia rahoitusta uudelle kirjaidealleni "Vaatteiden laatuopas". Siinä olisi jotakuinkin sienioppaan hengessä esitelty eri materiaalit, miten erttaa paremmat ja huonommat, vaatteiden detaljit, erilaiset saumat ym. ja miten näiden tietojen perusteella tunnistetaan hyvä vaate kaupassa.

Kiinnostaisikin tietää, mikä seikka vaatteen laadun tunnistamisessa on sinulle (rakas lukijani) hankalin?

23 kommenttia:

  1. Hyvän mielen vaatekaappi luvussa, mielenkiintoisia näkökulmia jo luettuna. Hankalinta on tietysti jo tuo sinunkin kokemasi tasainen laatu. Merkit kun tuppaavat valmistamaan eri laatu-/hintaryhmän tuotteita ja merkki vaan pysyy samana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi kuluttajan kannalta niin kätevää, jos vaatevalmistaja kertoisi suoraan, mitä laatutasoa he tavoittelevat ja onko siihen heidän omasta mielestään ihan oikeasti päästy...

      Poista
  2. Epätasaisuus tuttua myös täällä. Minusta on uskomatonta, että kallis - eli hintansa puolesta laadukkaaksi kuviteltu - vaate nyppääntyy ja nuhjaantuu niin nopeasti. Esim ns villakangastakit (eivät tietenkään ole sitten villaa) ovat parin kuukauden käytön jälkeen aivan luokattomassa kunnossa, erityisesti kyljistä. Tulisiko tässä vastaus kysymykseesi vai voiko ylipäänsä etukäteen aavistella, mikä kestää ja mikä ei?

    VastaaPoista
  3. Anteeksi, olin tuossa yllä epäselvä. Tarkoitan siis, voiko itse materiaalista tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonkin verran kankaasta voi arvata, tuleeko se kestämään - vaatii vain vuosien harjoittelun, että taito kehittyy pettämättömäksi. Matkalla ollaan...

      Suunnittelen tekeväni kirjaa varten ihan kunnon tutkimustyötä, siis katsoa ja tunnustella kankaita (vaikka viittä eri trikoota) ja sen jälkeen pistää ne hinkkauskoneeseen. Jos näin selviäisi ihan tieteellisesti, mitkä kankaan ulkoiset ominaisuudet kertovat tulevasta kestosta.

      Poista
  4. Olen ehkä jo keskitasolla laadun tunnistamisessa, mutta odotan silti kiinnostuneena kyseistä kirjaa. Laatukysymyksistä sellainen, että onko trikoon paksuudella (ohuudella) ja lörpähtävyydellä suora yhteys, vai voiko jostain muusta päätellä trikoovaatteen kykyä pitää muotonsa jo etukäteen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun kokemukseni mukaan paksuus ja lörpähtävyys eivät korreloi itsestäänselvästi. Myös ohut trikoo voi pysyä hyvänä, joskin ohut hyvälaatuinen trikoo on harvinaiempaa kuin paksu hyvälaatuinen.

      Poista
  5. Toivottavasti saat rahoituksen kokoon uudelle kirjalle! Odottelen jo mielenkiinnolla....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän tarvitaankin kunnolla rahaa, koska suunnittelen mittavaa tekstiilien kestotutkimusta.

      Poista
  6. Heh, tämä on pakko kertoa: kirjastokäynnillä päätin lukea tuon vaatejutun Hesarista, mutta jokupa oli repinyt sen jo irti! Onneksi löytyi toinenkin kappale.

    Elinalle kommentoin sellaista, että trikoon paksuudesta ei aina voi mielestäni päätellä mitään muuta, kuin että vaate on paksu. Minulla on ollut hämmästyttävän hyviä ohuita trikoovaatteita (joo, ja hämmästyttävän huonoja paksuja). Ompelijaystäväni johdatti aikoinaan trikoon laaduntunnistukseen kertomalla, että monissa vaatteissa on viimeistelyjä (=kemikaaleja), jotka saavat pinnan tuntumaan sileältä ja hyvältä. Sisältä ja ulkoa hinkkaamalla ja trikoota vetämällä näkee laadun. Hyvälaatuinen trikoo joustaa JA palautuu takaisin. Opastuksesta huolimatta olen joskus tehnyt järkyttäviä ohareita, joko toiveikkuuttani tai tyhmyyttäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaahas, vaatteiden laatu siis kiinnostaa jopa niin paljon, että ollaan valmis sellaiseenkin kertakaikkiaan sopimattomaan moraalittomuuteen kuin kirjaston omaisuuden tärvely! Eli tarvetta kirjalle varmaan on :D

      Poista
  7. Trikoissa hankalinta on kiertävät saumat, jotka yleensä näkyvät vasta ensimmäisen pesun jälkeen kunnolla. No pahimmat näkee jo kaupassa, mutta pitää jaksaa katsoa. Materiaalien kanssa puuvillan, viskoosin ja sen kaltaisten kuitujen kanssa on ajoittain vaikeaa. Puuvillaneuleet venyvät välillä valtavasti; esimerkkinä neulehame, joka venyi ja nyppyyntyi. Joskus on ollut kummallisesti kutistuvia materiaaleja ja kokemuksen vuoksi ostin yhdeltä merkiltä paidan, joka olikin loistavaa laatua ja ei kutistunut lainkaan. Muutaman vuoden käytettyäni paitaa, joka on liian iso harteista ja jossa on liian pitkät hihat annoin sen siskolle aktiivikäyttöön.

    Muuten internetin kätköistä linkki: http://www.kettlewellcolours.co.uk/about-us/production
    minun etsiessä Euroopassa tuotettua viskoosia törmäsin tähän firmaan. Ehkä voisit kysyä heiltä millä perusteella trikoo on hyvälaatuista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän vinkistä! Pyrin kirjaa varten löytämään haastateltavaksi vaatteidenvalmistuksen eri osa-alueiden eksperttejä, joilta sitten koitan pumpata kaiken mahdollisen tiedon.

      Poista
  8. Onnea uuden kirjan luomiseen. Itse mietin eri materiaalien toimivuutta yhdessä. Olen huomannut esim. lasten huppareissa, että polyesteri/puuvilla suhteessa 20%-80% vielä toimii, mutta jos suhde on 40%-60% kangas nyppääntyy nopeasti. Miten lie villakankaiden kanssa nämä muut materiaalit vaikuttavat. Kankaiden värjääminen kiinnostaa myös. Onko musta kaikkein myrkyllisintä? Minulla mustiin trikoovaatteisiin pinttyy etenkin kainaloihin haju joka ei lähde edes 60 asteen pesussa, vaan tulee aina lämmön vaikutuksesta esiin. Muiden värien kohdalla ei tätä ongelmaa ole. Mustassa on varmasti eniten pigmenttiä. Tukkiiko värin määrä jotenkin kuituja, tai vaikuttaako hengittävyyteen? Nämä on ihan omia arvailuja. Kiitos ihanasta ja inspiroivasta kirjastasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä varmaksi, mutta epäilen puuvilla-polyesterisekoitteissa asian olevan niin, että mitä enemmän polyesteriä, sitä lyhytkuituisempaa ja siis huonompaa puuvillaa voidaan käyttää langan tekemiseen. Ja sitä rumemmin siitä tehty trikoo sitten nyppyyntyy. Mutta pitää selvittää asiaa, toivottavasti löydän kehruuasiantuntijan kertomaan!

      Värjäämisestäkään en tiedä kovin paljoa, mutta ei mustankaan värin pitäisi kankaan ominaisuuksia pilata. Pidän tämänkin mielessä!

      Poista
  9. Hesarin juttu oli sellainen, että katsoin heti olitko jutun tekijänä. Nimesi löytyi sitten "lähteistä". Omistan kirjasi ja olen lukenut sen pieninä paloina nautiskellen. Inspiroiduin välillä tekemään omaan vaatekaappiini siivouksen ja olen tulokseen tyytyväinen. Huomasin senkin, että kun vaatteita on vähemmän esillä, tulee esim. irronnut nappi ommeltua heti, koska vaate kuuluu "suunnitelmaan" eikä korvaavaa vaatetta välttämättä ole esillä. Lisäksi kirja innosti uudistamaan vanhoja vaatteitani.

    Kankaan tai vaatteen laadun tunnistaminen tai arviointi on vaikeaa. Se tuntuu aiheena tylsemmältä (teknisempi) kuin edellinen kirjasi. Ehkä saat aiheen kuitenkin elämään.

    Minusta HMV-kirjan pohjalta voisi rakentaa tv-ohjelmasarjan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hoo, mahtavaa että tunnistit minut jo jutun perusteella! Kunpa vielä kirja olisi mainittu jutussa niin olisin supertyytyväinen (noin markkinointikannalta).
      Olen vahvasti kokenut saman kuin sinä, siis että jos vaatteita on vain riittävästi mutta ei liikaa (esillä) niin pienet hoitotoimenpiteet sujuvat vaivatta, tai ainakin tulevat tehtyä.

      TV-ohjelma!! Se olisikin kiehtovaa! Mihinköhän tätä voisi ehdottaa?

      Poista
  10. Hei! Luin juuri kirjasi ja oli kyllä hyvä ja todella kattava paketti! :) Kirja oli myös todella kivan näköinen ulkoisesti, mun mielestä oli kiva, että ulkoasu oli kevyempi kun kirja oli muuten niin täyttä asiaa. Ulkonäkö myös houkuttaa tarttumaan siihen, tosin löysin kirjan arkijärki-blogin suosituksesta. Toivon todella että uusi kirja toteutuu, kuulostaa hyvältä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista! Tarkoitus olikin kimaltavanpinkillä ulkoasulla erehdyttää vakavampaa ainesta karttava väestönosa kirjan lukijaksi, ja pitää lukukokemus kevyen tuntuisena vaikka ikäviäkin asioita piti käsitella. Ja tietysti kivan näköinen kirja on kiva myös tehdä :)

      Poista
  11. Hei ja kiitos todella hyvästä kirjasta! Niin paljon asiaa mutta mukavasti kirjoitettuna ja hauskoilla vanhoilla sitaateilla höystettynä, oli sivistävä lukuelämys. Sain sen kirjastosta luettavakseni ja totesin moneen kertaan, että miksen ole tällaista tietoa saanut aiemmin. Varmaan vaatevuoreni olisi pienempi ja minulle sopivammat vaatteet löytyisivät helpommin.

    Kun pääsen kirjakauppaan ostan sen ensitöikseni tyttärelleni. Kirja kuuluu ehdottomasti sarjaan, mikä jokaisen nuoren aikuisen pitää saada omakseen, kiitos!

    Onnea uuden kirjan rahoitukseen ja kirjoittamiseen, olet oikealla asialla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos erittäin ilahduttavasta kommentista! Hyvä että sitaatit vanhoista pukeutumisoppaista viehättävät muitakin, niitä oli ainakin hauskaa valita kirjaan (paljon hyviä jäi vielä ylikin! Ehkä pitäisikin alkaa ripotella niitä tänne blogiin).

      Toivottavasti kirja auttaa vaatevuoren kutistamisessa toimiviin mittoihin, lupaan, että se kannattaa! Olen muuten kuullut yllättävän monelta äidiltä, että hankkivat kirjan tyttärelleen - kohtuullisen vaatekuluttamisen ja laadun asia menee jostain syystä paremmin perille kirjasta kuin äidin sanomana.

      Poista
  12. Mielestäni vaikeinta laaduntunnistuksessa on jo aiemminkin täällä mainittu saumojen kiertäminen. Sitä kun ei aina pysty ennen pesua tietämään ilmeisesti millään, eikä ole mitään raivostuttavampaa kuin maksaa hirveästi jostain vaatteesta (Marimekko, I'm looking at you!) ja huomata ekan pesun jälkeen että sivusaumat kiertää ku viimestä päivää...

    VastaaPoista
  13. Mulla on Hyvän mielen vaatekaappi lainassa. :) Olisipa hienoa saada tuo uusi kirjasi joskus! Peruskuluttajalle on tosi vaikeaa hahmottaa mikä on hyvä materiaali/laadukas ja mikä ei, jopa tämän kirjan lukemisen jälkeen. Yksi tärkeä kriteeri on materiaalin tuntu iholla. En atoopikkona voi käyttää mitään liian kutittavaa. Olisi kiva jos otat tätä näkökulmaa huomioon.

    Erityisesti sekoitekankaat pistävät sormen suuhun. Jos puuvilla on sitä ja modaali tätä ja viskoosi tuota. Niin että sitten kun kangas on puuvilla 50%/modaali 50%? Eli siinä vaiheessa kun silmissä vilisee prosentit ja vaikkapa 3 eri materiaalia, niin en saa enää mitä tolkkua miten luokitella sen laatu. Samoin on eri asia mitä materiaalia haluaa tavoitella jos on kyseessä t-paita, urhelupaita, kesämekko tai "villa"neule... Vasta käytössä huomaa kun vaatteet nyppyyntyy ja hajoaa. :( Eikä sitten seuraavalla kerralla muista enää vältellä vastaavaa sekoitekangasta tai merkkiä. Etenkin kun atoopikkona leikkaan pesulaputkin pois heti kun mahdollista.

    VastaaPoista