Ehdoton suosikkini kierrätyskeskuksesta löytämistäni laatua valottavista vaatteista oli jakku, jonka uskomattoman eksaktisti ja kauniisti ommeltu kangasnapinläpi (kiitos oikeasta termistä SaVa!) sai minut liikutuksiin.
Nurjalta puolelta (kuva alla) viimeistely on tehty käsin, ja on räätälintaidon mestarinäyte! Huono kännykkänäpsy ei tee oikeutta tälle napinlävelle. Jakku oli tehdastekoinen, ei siis yksittäistuote ateljeesta, ja voi vaan miettiä mikä sen hintaluokka on ollut, kun on ollut mahdollista tehdä näin työläällä tavalla yksityiskohdat.
Joitakin viikkoja sitten minut pyydettiin mukaan museo Villa Gyllenbergissä pidettyyn lolitamuoti-aiheiseen tilaisuuteen paneelikeskusteluun. Monikaan lukijoista ei välttämättä tiedä, että minulla on salattu menneisyys japanilaisen nuorisotyylin lolitan parissa. Nykyajan lolitat ovat tavattoman tyyli- ja laatutietoista porukkaa, omasta osallistumisestani tyylin alkuvaiheisiin Suomessa voin vain sanoa, että on siunaus että digikamerat olivat tuolloin vielä melko harvinaisia...
Tässä esimerkki tyylistä. Kuvassa en ole minä.
No jokatapauksessa. Vaatteiden laatuun siis. Myrskyllä, joka tapahtumaa organisoi, oli isoäitinsä vanhasta pitsipeignoirista tehty näyttävä asu. Peignoir oli hienoa, ohutta puuvillapitsiä ja vuoritettu harsomaisella silkillä.
Myrsky näyttävässä "over the top" asussa,
joka sopi museon naamiaisaiheiseen näyttelyyn.
Pitsi läheltä. Erittäin ohutlankaista leavers-pitsiä.
Katsokaa, miten huikean taidokkaasti vuori on ommeltu pitsin pykäreunojen mukaan, tietenkin käsin. Ateljeetyötä, joka saa minut pyörryksiin upeudellaan. Löytyisiköhän nykyään enää mitään tahoa, joka pystyisi tai suostuisi tekemään vastaavalla tarkkuudella?
Ihana postaus! Ja mahtavaa, että tää blogi taas päivittyy, on yksi suosikeistani!
VastaaPoistaKiitos! Mukavaa jakaa näitä laatutouhotuksiani lukijoille, joilla on samanlaiset mieltymykset!
PoistaHyvin tehdyt yksityiskohdat ja käsinompelu siellä missä kone oikeasti on huonompi ja hankalampi ratkaisu ovat lähes suurimmat syyt sille että ostan nykyään pääasiassa vintage-vaatteita tai ompelen itse (sen minkä osaan). Käsin tekeminen vie kyllä aikaa, mutta mielestäni mikään ei vedä vertoja sille kontrollin määrälle, jonka saa käsin ommellessaan. Jokaisen pikku ongelman ehtii huomata ajoissa, kankaan syöttöä voi säädellä loputtoman pikkutarkasti, jokaisen piston voi (no ok, hieman kankaasta riippuen) tehdä niin, että päällipuolelta näyttää kuin mitään ompeletta ei olisikaan. Jos aikaa on, en näe mitään syytä tuhertaa ompelukoneen kanssa kohdissa, jotka vaativat suurta tarkkuutta näyttääkseen hyviltä.
VastaaPoistaAah, todellakin! Ja minkä ilon saakaan joka kerta kun tälläistä aikaa säästämättä käsin viimeisteltyä vaatetta käyttää, tai edes katsoo. Siinä jokainen investoitu minuutti tulee maksetuksi takaisin.
Poista