Höh, onnistuin jotenkin hävittämään äsken julkaisemani Orneule-jutun. Koitan muistaa, mitä kirjoitin! Tätä seuraa, kun blogittaa kuumeessa.
Tampereelta pääsee Orivedelle tällä erittäin somalla pikku junalla. Orivedellä sijaitsee Suomen suurin neuletehdas
Orneule. Kyselin siellä kaikenlaista neuleiden laadusta, sen tunnistamisesta ja pääsin myös kierrokselle tuotantopuolelle.
Tiesin jo etukäteen, että Orneule valmistaa puuvillaneuloksia, mutta he tekevät myös villa-, viskoosi- ja erikoispolyesterisiä neuloksia. Puuvillaa on montaa lajia; tavallista, hienoa pitkäkuituista, gaseerattua (langasta on poltettu siitä ulos törröttävät kuidun päät niin että kankaan pinta on sileä) ja sitten luomua (vaikka kuulemma luomupuuvillakokoelma ei ole menestynyt niin hyvin kuin voisi luulla. Soosoo vaatefirmat! Nyt luomupuuvillaneulosta tilaamaan!!).
Varsinkin hieno villaneulos tuntui käteen todella miellyttävältä. Näytehuoneessa oli satoja neuloslaatuja, niitä hipelöidessä alkoi harmittaa, että en ole vaatesuunnittelija(na töissä). Tuli inspikset!
Tehdashallissa oli trooppisen kosteaa ja yllättävän hiljaista.
Tässä tarkastuspöydällä tarkistetaan kaikki tuotteet, ja virhekohdat merkitään.
Vihreä pallokuvioinen neule on tehty puuvillasta ja viskoosista, kangas on värjätty yhdessä värikylvyssä - koska materiaalit imevät väriä eri tavalla, tulevat kuviot esiin.
Akryylistä selvisi sellainen seikka, että teollisen neulekoneen villalanka maksaa noin 20 euroa kilo, puolet villaa, puolet akryyliä sisältävä lanka taas 10 euroa kilo - akryyli ei siis kirjaimellisesti maksa juuri mitään. Sitä siis käytetään, koska se on niin paljon halvempaa kuin mikään muu materiaali. Tuotesuunnittelija jätti auki mahdollisuuden siihen, että jossain saattaisi olla laadukasta, nyppyyntymätöntä akryyliä - mutta jos neuletehtaan tuotesuunittelija ei ole sellaista koskaan tavannut, niin tuskinpa tavallinen kuluttajakaan siihen törmää.
Orneule myy perusneuloksia 20 metrin pakoissa, pienempiä paloja kaipaavat kotiompelijat voivat etsiä Orneuleen tuotteita esim. Tampereen Triteksistä.
tämä oli hyvin mielenkiintoinen postaus. kiitos.
VastaaPoistaOle hyvä! Minustakin on aina mielenkiintoista päästä lukemaan tuotteiden valmistuspaikoista, kun tehtaisiin niin harvoin itse pääsee käymään.
PoistaArjen tasolla mahdollisuudet eivät ole ihan näin ruusuiset. esim. luomun tilaaminen vaatisi niin kaameita määriä suhteessa ei-luomuun, että se syynä, miksi se ei vedä.
VastaaPoistaMielenkiintoista! Miksi näin? Luomupuuvillamalliston hinta ei ollut kuin hiukan (olisko ollut 10%) tavallista puuvillaa korkeampi, vaikea kuvitella että se mitenkään merkittävästi suurempia myyntimääriä vaatisi.
PoistaKuulin tuolla myös, että edullisimman bulkkipuuvillan, ja hienoimman gaseeratun luomupuuvillan hintaero per paita on noin 2,5 euroa. Kun niissä ei kuitenkaan tule mitään hintaeroa vaatteen ompeluun (jos jotain, niin paremman eduksi), niin vaikka tuohon vetäisi kuinka verot, katteet ym. päälle niin sittenkään materiaalin hinnan merkitys ei ole kovinkaan ihmeellinen. Jos suomessa teettää, niin tekopalkan osuus on niin iso, että sinne luulisi muutaman lisäeuron materiaalista häviävän tuosta vain.