Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaatteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaatteet. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Vaatteidenkorjausbileet

Kutsuin kavereita korjailemaan vaatteitaan, ja eilinen tapahtuma oli oikein mukava! Panoraama työhuoneeltani ihanan Urpottaren. Tarjolla oli Heinin tekemää leipää, herkkujuustoja (kiitos Xiner!), hienointa kiotolaista genmaicha-teetä (kiitos Keiko!), hyvää kahvia ja boolia.

 Leipää, juustoa, maitokahvia (ihan paras työhuonekaveri on sellainen, joka tuo oman maidonvaahdottimensa lainaan ja loihtii sillä ihania kahviherkkuja!) ja parsinlankoja.

 Lisää parsinlankoja. Ostin kierrätyskeskuksesta joku aika sitten kauniita vanhoja parsinlankakääröjä, esim. Atlas- ja Chadwick-merkkisiä oikeanpuoleisessa kopassa.



 Vaikka kuvat tuli otettua vain kahvin juonnista, kyllä juhlissa ihan oikeasti korjattiin vaatteita! Sukkia parsittiin, hapertuneita mekon saumoja uudelleen ommeltiin, rikkoutunut vetskari korvattiin uudella, liian löröjä paitoja kavennettiin jne. Ja tietenkin huristeltiin nypynpoistajalla!


Pari "päivän asu" -kuvaa. Lainasin Vaatelainaamosta Fiona Timantin sähäkän harsohatun, joka toi kaivattua glamouria sukkien parsintaan. Koska hattu itsessään on niin silmiinpistävä, muuten tyydyin mustaan NoaNoan mekkoon, samaisen lafkan kietaisupaitaan, Chie Miharan mustaksi maalauttamiini kenkiin, helmikorviksiin ja kirppikseltä ostettuun metalliseen rintakoruun. Olen hiukan lipsunut P333:n tiukasta suhtautumisesta koruihin, vaihtelen nimittäin käytössä olevia koruja vähän väliä. Koitan kuitenkin pitää esillä vain 5 korua kerrallaan. Mutta ei se nyt niin tarkkaa ole, kätevyys ja helppous ennen kaikkea. Ja tyylikkyys!

perjantai 18. helmikuuta 2011

Joka tyypin kaavakirja II - viittatakki

Tapasimme Kaavakirja-porukan kanssa pari päivää sitten Katjan luona, ja jaoimme kuvausvaatteet. Osa meni malleille, osa meille tekijöille, toiveiden ja myös vaatteiden kokojen mukaan. Minä olin iskenyt silmäni jo tekovaiheessa Viittatakkiin. Se kuositellaan hupparin pohjalta, mutta on jotain ah niiin paljon elegantimpaa!


Olkpäilä on hiukan puhvitusta ja huppu on vuoritettu ohuella fleecellä.


Kiinnitys hoituu lenkeillä ja duffelinapeilla. Näin ei tarvitse tehdä napinläpeä = reikää vedenkestävään kankaaseen.

Viittatakkiohjeen ensimmäinen aukeama Kaavakirjassa.

Jos olisin lyhyitä hameenhelmoja käyttävää tyyppiä, tekisin itselleni keepin ja minimekon 60-luvun tyyliin.

Vielä yksi kuva Viittatakista. Minun puolestani kevät voisi tulla jo aika pian, eikä haittaa jos se on sateinen. Näen jo itseni kävelyllä keveässä kevätsateessa Viittatakin helmat viuhtoen!

PS. Lähikuva purkista, joka toimii pään sijaisena kuvassa 2. Löysin tämän Pariisilaiselta katukirppikseltä yhdellä eurolla!