Kevään 2016 Halpa-T-paitavertailu

Kierrätyskeskuksen kanssa tekemääni työhommaan (josta lisää myöhemmin) liittyen olen joutunut ostamaan valkoisia t-paitoja monesta eri kaupasta. Nyt kun minulla kerran on vertailumateriaalia, toimin hyödyllisen pukeutumisjournalismin esitaistelijana ja keroon mitä olen tällä hetkellä edullisissa ketjukaupoissa myytävistä t-paidoista selville saanut. Näin Vaatevallankumousviikon kunniaksi: älkää ostako sokkona!

1) Kappahl

Niskassa lukee Our Best Basics Made with organic cotton. Materiaali 95% luomupuuvilla, 5% elastaani. Pesu 40C. Valmistusmaa Bangladesh. Kirkkaanvalkoinen.
Ohutta mutta ei ihan lirua trikoota. Yhden pesun jäljiltä hiukan untuvaa pinnassa, ei vielä häiritsevissä määrin, mutta pörröttää siihen malliin että saattaa jatkopesuissa vielä rumistua. Ei ole lähtenyt juurikaan kiertymään eikä kerrosten- ja silmukkarivien kulma ole kovin vino.
Pääntien kaitale kiinnitetty vain saumuriompeleella, ei tukinauhaa olkasaumassa (joka tosin on pääntien laajuuden takia niin lyhyt, että ehkä tukinauha ei ole välttämätön). Ompelujälki suht siistiä. Helmakäänteen saumat täsmäävät. Muotoiltu, kapeahko malli.
Sanoisin että aluspaidaksi OK hankinta, mutta luultavasti nuhraantuu pesuissa niin ettei oikein sovi pitemmän päälle päällispukeutumiseen.
Lisähuomio: ystäväni kertoi ostavansa juuri näitä perus-aluspukeutumiseen. Materiaalia on kuulemma vuosien varrella ohennettu, mutta hänestä hinta-laatu-suhde on vieläkin OK.

Lähikuva Kappahlin paidan trikoosta

2) Lindex

Niskassa lukee Sustainable Choice. Materiaali 55% lyocell 45% viskoosi. Materiaalilapussa lukee lisäksi "may shrink 5-7%". Valmistusmaa Bangladesh. Luonnonvalkoinen.
Valuvaa, laskeutuvaa trikoota, luonteenomaisen viskoosimaista. Yhdessä pesussa pinta ei ole mennyt miksikään. Kerrosten ja silmukkarivien kulma näyttäisi olevan tasan 90 astetta. Kiertää hiukan oikealta vasemmalle, mikä väljän ja suoran mallin huomioonottaen ei ainakaan tässä vaiheessa ole vielä vaivaksi.
Hihaton malli, laatikkomainen ja tarkoitettu väljäksi. V-mallinen pääntie viimeistelty kapealla kantilla, jonka saumanvarat käännetty siististi nurjalle. Olkasaumassa tilkku samaa trikoota tukinauhana. Helmassa käynyt ompelukämmi, käänteen syvyys heittää ja sivusaumat ei toisella puolella täsmää käänteessä (ks. kuva).
Ei peruspaidan etsijälle, koska malli ei ole klassinen.  Materiaali vaikuttaa aivan kelvokkaalta, mutta ompelujälki ei kaikin osin vakuuta.

Lindexin viskoosipaidan helmakämmi.

3) Lindex

 Niskassa teksti Lindex Organic Cotton ja Sustainable Choice. Roikkolapussa Gots-symboli. Materiaali 100% puuvilla. Valmistusmaa Bangladesh. Luonnonvalkoinen.
Tämän joukon ainoa täysin puuvillainen T-paita. Höyhenenkevyttä, aivan ohutta ja läpikuultavaa trikoota, jossa (tarkoituksellisia) epätasaisia kohtia. Kuvan kappaletta ei ole pesty, mutta toinen samanlainen on, ja se pysyi pinnaltaan siistinä mutta meni niin vinkuraksi etteivät sanat riitä sitä kuvaamaan. Menetti siis täysin muotonsa. Trikoo on todella vinoa ja ilmeisesti lisäksi venytetty neulomossa liikaa tai väärään suuntaan. Kaareva helma on muutenkin haasteellinen ommeltava, ja pesussa vääntyvässä trikoossa erityisen epäonninen valinta. Helma on nurjalta aivan kurtuilla, ja paheni vain pesussa.
Laaja V-pääntie, niska siistitty kaitaleella. Ei tukinauhaa olkasaumassa. Hihankäänteiden, etupääntien ja helman huolittelu tehty leveällä kaksipuoleisella peitetikillä – tyylivalinta, josta en itse pidä, mutta se on makukysymys.

Jottei tästä jäisi väärää käsitystä, on sanottava että pesussa vääntyminen ei ole mikään luomupuuvillalle erityinen ominaisuus. Se johtuu trikoon neulonnassa ja viimeistelyssä tehdyistä virheellisistä valinnoista. Luomupuuvilla on muutoin aivan kannatettava materiaali.

Kurttuja helmassa. 

4) H&M

Materiaali 95% puuvilla, 5% elastaani. Valmistusmaa Bangladesh. Niskalapussa lukee Basic H&M. Vitivalkoinen.
Ihan kelvokkaan tuntuista sinkkutrikoota, ei näy läpi, ei ole vinoa. Ei ole yhdessä pesussa lähtenyt kiertämään eikä pinnasta näy kuin minimaalisinta kuitupörrön aavistusta. Laaja pääntie, hyvänoloisesti istutetut hihat (minulle väärä koko, joten en voi testata istuvuutta omakohtaisesti). Pääntie viimeistelty nauhalla. Olkasaumassa ei ole tukinauhaa, mutta ehkä ei tarvitse kun on niin lyhyt sauma. Helmassa ei kurttuja ja saumuriommel on tiheä. Hihankäänteiden ja helman peitetikki ehkä hieman löysä langankireydeltä, onkohan tarkoituksellinen valinta (joustaa hyvin) vai vahinko?

Jos mietitte mitä tarkoitan pääntien huolittelua nauhalla, se on siis tuo kuvassa näkyvä.

5) GinaTricot

Materiaali 95% viskoosi, 5% elastaani. Valmistusmaa Bangladesh. Pesu 30 asteessa. Luonnonvalkoinen.
Raskaasti valuvaa, todella lurua viskoositrikoota. Harvahkoa, verrattain paksulankaista neulosta. Kuvan paitaa ei ole pesty, mutta tästä on testattu kaksikin versiota. Toinen pestiin ohjeenmukaisesti 30 asteessa, ja sille ei käynyt mitään ihmeellistä. Toinen pestiin 40 asteessa ja se meni todella nukkaiseksi. Tätä paitaa siis ei tosiaankaan kannata pestä yli kolmenkympin. Sitten ei myöskään kannata erittää rasvaa ihostaan tai hirveästi hikoillakaan. Sopii siis parhaiten mallinukeille.
Malli on suora ja pitkä, pääntie viimeistelty nauhalla. Hihat ovat lyhyet. Helmassa on pientä epämääräisyyttä ompelussa. Saumuriommel on löysähkö ja pitkätikkinen.

Helmassa ihme kupruilua.

Tässä vielä vertailukuva kaikkien t-paitojen saumuriompeleista:

Näistä parhaaksi valikoisin H&M:n t-paidan. Sen materiaali tuntuu parhaalta eikä ompelujäljessä ole mitään huomauttamista. Kaikkein paras viime aikoina hiplaamani T-paita oli kuitenkin R-collectionin (28€), siinä oli niin hyvä vankka kaksipuolinen trikoo että varmaan kestää vuosia.

Laatuvaatteiden sukupuolesta

On tässä vaatteideen laatuun perehtyessä moneen otteeseen tullut mieleen, että olisi paljon helpompaa olla laatuvaatteisiin hurahtanut mies kuin nainen (tai sitten nainen, jolle miestenvaatteet sopivat). Tänään kirjaa varten eri tietoja etsiskellessä törmäsin aihetta kuvittavaan vaatepariin. Miehille tarjotaan paljon paremmin asiaperustein selostettua laatua kuin naisille. Naisille tarjotaan vaatteiden sievää ulkonäköä, mutta löytyykö laatua? Harvemmin.

Katsokaa nyt tätäkin kalliissa muotinettikaupassa yli 500 euroa maksavaa söpöä puuvillavoileemekkoa. Informaatiota on monin verroin enemmän kuin halvemmissa nettikaupoissa. (En nyt ala mussuttaa siitä, että käytetty pitsi ei ole virkattua vaan koneommeltua, vaikka ihan hyvin voisin). Sinänsä suurin osa infolootan tiedoista on sellaisia, jotka ilmenevät jo kuvaa katsomalla. Kyllä juu, on koristeltu kankaan sävyisillä kirjonnoilla. Hyödyllistä tietoa, jos kuva on jäänyt latautumatta.

Söpö on.
Mutta sitten lähikuva.

Hyvä siis että lähikuva on. Se on tärkeä. Kiitos tälle nettikaupalle, että ostopäätöstä ei tarvitse perustaa paahtoleivän kokoiseen kuvaan.

Tämä on esimerkkikappale mielestän suht. hinnakkaasta vaatekappaleesta, jonka luulisi olevan ekstrahuolellisesti valittu. Kohdassa a) pitsiupotus on heilahtanut. Kohdassa b) on joku kumma mutru. Kohdassa c) on törröttävä langanpätkä, joka nyt itsessään ei ole kovin paha vika, mutta eikö valokuvaaja tai joku olisi voinut nyppäistä sen pois? Se ei ole hyvää mainosta.


Sitten aivan sattumalta löytynyt miesten talvitakkivalmistaja.
Alkuun nettisivulla on pari hyvännäköisen jampan kuvaa takki päällä. Sitten itse takit.

Seuraavaksi kerrotaan mikä tekee tästä takista hyvän hankinnan:

Takin hyviin puoliin paneudutaan perusteellisesti ja informatiivisesti:

Ja entäs tämä:

Hihoissa on pidennys- ja lyhennysvaraa! Kuten paremmissa miestenvaatteissa yleensäkin, on varauduttu siihen että asiakas voi muokkauttaa vaatetta joko oman koon muutoksen takia tai saadakseen täydellisen istuvuuden.

Nämä takit maksavat 845 dollaria eli n. 740 euroa. Verrattuna kesämekkoon, vaika kuinkakin pitsiupotuksilla koristeltuun, työmäärä takin tekemisessä on moninkertainen. Hinta taas ei.

Grr!

Mistä löytyisi se naisten keikari.com, jossa vertailla vaatteiden todellista laatua???

Sloggi, Finlayson ja Trendi-lehti kevään merkkeinä

Näittekö eilisen Kuningaskuluttajan, jossa mm. minä etsin eliniän kestäviä tuotteita Itäkeskuksen kauppakeskuksesta? Valitsin nahkavyön, kotimaisen villahuovan ja Fjällrävenin ulkoilutakin, joka oli tehty kestäväksi suunnitellusta kanaasta ja joka näytti korjattavalta.

Hyvinä päivinä tuntuu siltä, että vaatteiden laadun huononemisen ja yleisen haaskaamisen aallonpohja on jo ohitettu. Tässä pari piristävää kevään merkkiä:

Sloggi tarjoaa tietylle osalle valikoimastaan ikuisen takuun - rohkea juttu! Toivottavasti tämäntapainen toiminta yleistyy. Nettisivuilla kerrotaan myös valmistusmateriaalista tavalla, joka herättää ainakin minun alustavan luottamukseni tuotteeseen. Puuvillan lajikkeen tai alkuperän kertominen on aina hyvä merkki. Jos on vaivauduttu pitämään tietty puuvilla erillään, se tarkoittaa sitä että sillä on erityiset ominaisuudet, joista joku on valmis maksamaan hieman enemmän kuin yleensä-vaan-jostain-puuvillasta.

Finalyson antaa hyvitystä vanhoista petivaatteista uusia ostetaessa ja niistä tehdään räsymattoja. Tämä on varmaankin ensi askeleita siihen suuntaan, että käytetyistä, alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan käyttökelvottomista tekstiileistä tulee rahanarvoista tavaraa, ei vain jotain josta eroon päästäkseen joutuu maksamaan.

Trendi-lehdessä esitettiin vaatteiden hankkimisesta ja omistamisesta mielestäni aika radikaaleja mielipiteitä (kun kyseessä on kuitenkin kevyehkö muotilehti), jotka ilahduttivat minua suuresti. Ja entäs tämä järjen äännähdys:
"Kevään katutyylihitti, eli jättimäiset satement-hihat, näyttää kivalta kuvissa, muuta mahtuvatko hihat yhdenkään takkisi sisään? Jos vastaus on ei, ihaile niitä kaukaa."
Tai sitten pitää miettiä koko vaatevarasto noitten hihojen mukaan, ja elettävä sen mukaisesti. Kunhan ei harhaannu ostamaan vaatetta, jota ei oikeasti pysty käyttämään osana sitä vaatevarastoa, jonka jo omistaa, ja joka näin ollen jää täysin turhaksi.


Minun keväinen vaatehullaantumiseni kävi Kaivarin Kanuunassa, josta etsin kumppareita Pikku Onnettarelle, mutta ostinkin paksulla silkillä vuoritetun pitsijakkupuvun koneommeltua pitsiä 60-luvulta. Kokonaiskuvaa tulee sitten, kun saan hieman muokkautettua sitä ompelijalla. 

Kävin viikonloppuna puhumassa Helsingin työväenopiston käsityötarvikekirppiksen yhteydessä. En varannut rahaa mukaan, koska ajattelin etten kuitenkaan tarvitse mitään enkä osta mitään... no, sitten kun osuin pöytään, jossa myytiin vanhaa hyvää leavers-pitsiä, kuulemma suomalaista (eli siis Vaasan pitsitehtaasta), niin jouduin sitten ostamaan velaksi. Sitten oli putki päällä ja menin ostamaan edullisen viskoosipalan – juuri sopiva Pikku Onnettaren kesämekoksi – ja 20-luvun tyllipitsiä pätkän tulevan mekon helmaan. Virkatut pitsikäsineet sain lahjaksi ystävältäni, todella suloiset, ehkä näillekin jokin käyttökohde löytyy.

Laatuaiheesta ehdotan lukemaan Aamulehden jutun, jossa arvostelen halpiskaupan T-paidan ja muutenkin kerron tekstiilien laadusta.

Libertyn japanihenkisiä painokuseja vuosisadanvaihteesta

Jos taas kaipaa jotain joka hetkeksi irrottaa ajattelemasta 2010-luvun mälsyyksiä, kehotan menemään pian aukeavaan Ateneumin Japanomania-näyttelyyn, jossa esitellään pohjolan japonismia 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Aivan mahtava. Olin suorastaan järkyttynyt siitä, kuinka mitä kotoisimman suomalaiskansallinen Pekka Halonen osoittautuukin lainanneen/inspiroituneen japanilaisesta estetiikasta! Perjantaina on aiheesta seminaari, johon voi osallistua museolipun hinnalla.

 

Japanilainen painoseula, jonka valmistamisessa on käytetty hiuksia!!

 Kohti koristeellisempaa elämää -projekti on edennyt mm. polttamalla kynttilöitä illallisen aikaan, laittautumalla pikkumustaan kun kaverit tulevat syömään ja hankkimalla talvikauden suosikkijälkkäriäni marinoituja päärynöitä parhaiten esittelevät puristelasikipot Kierrätyskeskuksesta. (Nihtisillan Kierrätyskeskuksen astiahyllyt ovat yksi vaaranpaikka. Olin vähällä ostaa tusinan huumaavan sööttejä kukkakuvioisia jälkiruokalautasia, mutta viime hetkellä soitin miehelleni, joka ääni epäuskoa tihkuen kysyi "mihin ihmeeseen ajattelit meidän tarvitsevan lisää lautasia", jolloin lumous särkyi ja muistin että minunhan piti ostaa syviä jälkiruokakulhoja. Huh! Olipa väärä ostos lähellä! Hyvä että tukihenkilö on puhelinsoiton päässä.)

Lisäksi olen ostanut uuden kodin lähellä olevasta Kupla-nimisestä liikkeestä modistin tekemän pääkoristeen (ylin kuva) & Recci-myymälästä 50-luvun hameen (tuossa yläpuolella). Samainen modisti oli tehnyt myös vanhoista nuhjaantuneistaa huopahatuista pitsillä päällystämällä ym. muokkaamalla sieviä uusia hattuja, hyvää materiaalin uusiokäyttöä.

Recci-myymälässä tykkään paitsi piristävän värikkäistä ikkunasomistuksista myös siitä, että jonkinlaista tyyli- ja laatukarsintaa on tehty ostajan puolesta. Minun makuuni tietty voisi olla julmempikin, mutta epäilemättä tasapainoilu ostajille sopivan hintatason ylläpitämisen ja toisaalta kelpaamattoman pois raakkaamisen välillä on oma taiteenlajinsa. Ostamani hame oli ainakin riittävän edullinen vintagevaatteeksi, 8 e. Vetska pitää tosin vaihtaa, mutta se on onneksi helppo homma. Kevääseen mennessä, jolloin tuon voisi punaisten balleriinojen ja harmaan paidan kanssa laittaa päälleen, se on varmaan jo tullut tehtyä...

Jotta talouden tavaravirrasta ei jäisi virheellinen käsitys, liitän alle todistusaineistoa kierrätyskeskukseen päätyneistä kamoista. Ennen muuttoa varsinkin oli aivan häkellyttävää kuinka monesta tavarasta oli tarve päästä eroon. (Niinpä sitten mahduimmekin 10 neliötä entistä pienempään asuntoon ihan kunnialla.) KUNPA VAIN olisi kätsästi keskustassa k-keskus kuten vanhoina hyvinä aikoina. Nyt manguin yhden kyydin äitiltä, toisen veljeltä, kolmannen appivanhemmilta ja yhden satsin vein taksilla, sen lisäksi että olen pienempiä eriä vienyt käsivaralla bussilla.

Morjens vaan tavarat, kiitos että olitte ja vielä isompi kiitos kun häivyitte!

Paljastusten aika: Vaatehankinnat ja -kulut 2015

Hyvää uutta vuotta kaikille! Pahin muuttohässäkkä on ohi ja olemme asettuneet uuteen kotikoloon, nyt ehdin vaihteeksi blogitella. Lupaan järjestää sen aiemmin mainitsemani arvonnan... mutta ensin
on taas Vuotuisen Vaatekatsauksen aika!

Rahaa vaatteiden ja asusteiden hankkimiseen on mennyt vuodessa 1634 e. Jos urheiluvälineeksi tulkittavat juoksuhousut laskee pois, niin tulos on 1569 e, joka on vain kolmisen sataa enemmän kuin mikä vuotuinen budjettini oli... En tiedä mistä päästä kannattaisi säästää enkä kadu juuri mitään, minulla vaan sattuu olemaan pöyristyttävän kallis vaatemaku (mitä tulee uutena ostettuihin asioihin). Edes huonojen ostosten poisjättäminen ei olisi juuri auttanut, sillä olisin säästänyt vain noin 55 euroa. Silkkikukkia ym tarkkaan ottaen tarpeetonta vaikkakin ilahduttavaa tilpehööriä olisi voinut hommata vähemmän, mutta ei raha niihin kulunut vaan kalliisiin kesäkenkiin, kalliiseen alusvaatesettiin, kalliiseen silkkivuoriin, kalliiseen neuletakkiin ja sukkahousuihin. Kaikki näistä olivat parhaiden hankintojen joukossa, joten ainakin raha on mennyt hyvään käyttöön.

Vaate- ja kenkähuoltoon meni hiukan yli 150 e.

Määrällisesti vaatteita+asusteita tuli talouteen noin 58-60 kpl eli keskimäärin viisi kuukaudessa (en enää muista tarkalleen monetko alushousut ompelin, siitä epämääräisyys). Tavaroista kuusi on poistettu kierrätykseen, sekä joitain sukkahousuja lienee kulunut puhki. Upouusia tuotteita ostin tai teetin 20 kpl joista 9 sukkahousuja ja 2 alusvaatetta. Lisäksi ostin uutena kolme kangasta – ennenkuulumattoman hillittyä! – joista enää yksi on ompelematta.


Vuoden kenties paras vaateoivallus oli hyvän alushousukaavan kehittäminen, jolla ratkaisin vuosia jatkuneen alushousuongelman. Nyt loihdin vanhoista t-paidoista ja pitsinrippeistä pöksyjä milloin huvittaa!

Tässä suoraan läppärilläni pitämästäni tekstitiedostosta mitä tänä vuonna on tullut vaatekaappiin kasattua sekä selittelyitä. Sinisellä erikoisen hyvät hankinnat, punaisella huonot, kursivoidulla vaatteiden ylläpitokulut ja * tarkoittaa uutena kaupasta hankittua tai teetettyä.

Vaatekulut 2015

Tammikuu
- Pitkät villasukat Kontista 8 e
- Musta pitkä hame ystävältäni Elliltä 0 e (tätä käytän keväällä ja syksyllä, huiskahtelee ihanasti)
* Helmikorvakorut 3,5 e (>> poistettu koska liian pienet, mikä olisi pitänyt älytä alunperinkin)
* Sinivihreävalkoinen villakangas Eurokangas 47 e (tästä tuli viittakombo, ja oli siis loppujen lopuksi hyvä hankinta, vaikka ei ollut yhtään harkittu!)
- Aluspaita ruskeanvihertävä Kierrätyskeskus 2 e

Helmikuu
* Mustat Vogue puuvillasukkahousut 32 e
* Mustat Philippe sukkahousut 26 e
- Hattuneula & nailonsukat vintagekaupasta 25 e (suosikkihattuneulani mutta ihan turhat vintagesukat)
* Silkkivuoria 121 e (viittakomboon. Kallis ostos, mutta mikään ei ole ihanampaa kuin raskas silkkivuori joka saa viitan soljumaan ympärillä sulokkaasti)

Maaliskuu
- Beiget käsineet ja silkkikukka vintagekaupasta 26 e
- Mustat käsineet 3 e
- Beiget lyhyet käsineet 5 e (ostettu hätäpäissään kun kaupungilla hukkui juuri käsine >> poistettu kierrätykseen, koska liian lyhytvartiset)
- Musta juhlakäsilaukku vintage-fb-ryhmästä 40 e (korvasi aiemman mustan käsilaukun, joka oli liian fiini arkikäyttöön, mutta liian arkinen juhlakäyttöön)

Huhtikuu > Hyviä ja huonoja ostoksia euroopankiertomatkalta
- Sininen pilkullinen silkkimekko Pariisin vintagekaupasta 10 e (käytössä kotimekkona, mutta oli minulla niitä ennestäänkin. Taitaa joutua kierrätykseen)
* Repetton mustat minä perhonen ballerinat 250 e (suosikkikesäkenkäni)
* Musta pellava-T-paita Kööpenhaminasta 53 e (suosikkikesäpaitani)
- Harmaanvihertävä pitkä aluspaita / kierrätystehtaan ilmaistori 0 e

Toukokuu
* Siskoni neuloma villamekko 0 e (tämä oli päällä käytännössä koko joulukuun, ihana ja lämmin!)
Roikkuvat helmikorvakorut 3,5 e (korvaavat viemäriin hulahtaneen perushelmikorvakorun)
* Italialaiset silkkialusvaatteet 258 e (alusvaatelaatikossa pitää mielestäni aina olla yksi superhemaiseva luksussetti, ja edellisen ostin häihini vuonna 2006, joten ne oli aikakin korvata)
* Juoksuhousut Howies 65 e (ei ole housujen vika, että viimeisen parin kk:n aikana ei ole tullut juostua)
3 kengät ja saappaat suutari 95 e
Parikan laukun napin kiinnitys 8 e
- Tein korun (mustat helmet + simpukankuoria) 0 e

Kesäkuu > Tarpeeseen ja käyttöön
* Pellavamekko Knitworks 30 e (kesän perusvaatteeni)
* Valkoinen neuletakki Knitworks 110 e (toiveiden mukaan tehty ja toimiva!)
* Nailonsukkahousut Wolford 30 e (Kalliit. Koska edelleen ehjät, hintansa arvoiset)
- Ompelin kahdet alushousut
* Hattu (teetetty Kuuralla) 70 e

Heinäkuu > Ei mitään ostoksia. Näitä kuukausia voisi olla enemmänkin...

Elokuu > varaudun syksyyn
- Takki ReMake vintage 75 e

Syyskuu
Minä perhonen/repetto kenkien pohjaus 40 e
- Sain valmiiksi viittakombon sekä muutamia kipeästi kaivattuja alushousuja
* Tiina Talvikin ompelema silkkialusmekko 80 e (tämä menee siskoni neuloman villamekon alle)

Lokakuu > valtavasti hankintoja
* Tryffelinväriset sukkahousut 24 e (>> Sukkahousumyyjättäret maanittelevat minua aina ostamaan liian pieniä sukkahousuja. Joko osaan pukea takamukseni niin, että se näyttää todellista pienemmältä, tai sitten muut naiset pitävät kireämmistä sukkahousuista kuin minä. Joka tapauksessa nämä poistettu sutjakkapehvaisemmalle siskolle)
* Vogue puuvillasukkahousut x 5 164 e (Ostin viidet kun sain kuulla, että näiden ehdottomasti parhaiden sukkahousujen valmistus on lopetettu. Kolmet voguet on vielä korkkaamatta.)
- Mustat käsineet Tukholmasta 4 e
- Vyö Beyond Retro/Tukholma 12 e (osoittautui liian leveäksi takkiin, mutta hyvä hameen kanssa. Ei varsinaisesti välttämätön mutta saa olla taloudessa.)
* Musta villatrikoo tukholma 40 e (vielä minä joku päivä teen tästä itselleni talvisen kynähameen)
- Vyöt (x3) kierrätyskeskuksesta 7 e  (>> tarvitsin syystakkiin vyön, testasin eri vöitä. Kolmesta kaksi laitettu takaisin kiertoon, loppujen lopuksi pidin sen jonka sain ilmaispuolelta)
- Tein mustan rannekorun + persikanvärisen rannekorun
- Punaiset kumisaappaat kierr. kesk. 5 e (mikä säästö! Olin jo vähällä hankkia yli satasen designsaappaat hapertuneiden vanhojen korvaajaksi, kun löysin nämä kierrätyskeskuksesta)
- Punainen villahuivi kierr. kesk. 2 e (saappaiden kanssa pirteä yhdistelmä)
- Violettipinkkki silkkikukka kierr kesk. 0.5 e
- Kahdet käsineet (toffeeväri + valkoiset "strings") kierr. kesk 2,5 e

Marraskuu
Napinläpi takkiin Remake 10 e
- Kapea vyö marttojen vaatevaihtopisteestä 0 e (>> ei sitten ollutkaan hyvä, palautettu kiertoon)
- Kaulus syntymäpäivälahjaksi siskolta

Joulukuu >> muutin ja vietin joulua!

Impulssiostoksista

Viime viikolla minua haastateltiin kotivinkin Minun tyylini-palstalle, ja journalisti (aivan ihana tyyppi!) kysyi, eikö minua vaivaa impulssiostelu. Oltiin siis juteltu P333sta ja vaatekaapin kohtuullistamisesta. Ja huomasin, että ainakaan vaatteiden kohdalla ylipääsemättömiä impulssiostoshimoja ei vaan enää juurikaan tule. Viimeisin impulssiostokseksi laskettava juttu oli punainen villahuivi, jonka ostin täysin rationaalisen harkittujen punaisten kumppareiden kanssa Kierrätyskeskuksest. Sitä edellinen tapaus oli huhtikuussa pariisilaisessa vintageliikkeessä, sininen silkkimekko. Kaksi höyrähdystä vuodessa on siis suurinpiirtein impulssiostostahtini tätä nykyä.

Nykyään minulla on niin selvänä päässä sekä vaatekaapin tilanne että siihen kohdistuvat tarpeeni että kodin tilavuus että käytettävissä oleva aika, että lopputuloksena ei vain tee mieli ostaa mitään sellaista joka ei noiden asioiden muodostamaan yhtälöön mahdu. Toki kaikenlaisia päähänpälkähdyksiä tulee jos jotain kivaa näkee, mutta jo kauan ennen sitä hetkeä kun kukkaroa pitäisi raottaa, olen käynyt läpi mitä hyötyö/iloa käsillä olevasta mahdollisesta ostoksesta olisi, ja yleensä tilanne on se, että vaatteesta ei olisi todellista käyttöhyötyä enempää kuin niistä jotka minulla jo on. Muistan tunteen, että jokin vaate on p-a-k-k-o ostaa, mutta en pysty enää samaistumaan siihen. Kun on raahannut kassi kassin perästä tarpeettomaksi ja kodin epäsiisteyttä aiheuttavaksi paljastunutta tavaraa kierrätykseen, on selvinnyt kuinka painavalta tavara tuntuu poisvietäessä, vaikka se hankittaessa vaikuttaisikin kuinka hauskalta. Suhtaudun siis epäluuloisesti joka tavaraan, joka pyrkii kotiini.

 

Viime vuonna ostin nämä kaksi vintage-lastenmekkoa kirppikseltä – 

puhdas impulssiostos. Korjasin niiden viat ja myin eteenpäin, joten hyvin kävi.

 

Kaikkia vaateostoksia en tietty suunnittele yksityiskohtaisesti kuukausikaupalla etukäteen, mutta on erotettava sattumalta löytyneen vaatekomeron todellista puutteellisuutta paikkaavan vaatteen ostaminen siltä seisomalta kun se eteen marssii ja toisaalta puhdas impulssiostos = vaatekaapin sisällöstä riippumaton, ulkopuolisen tunneimpulssin aiheuttama ostos.

Astioiden ja muun kodintavaran impulssiostoksille tehokkain rajoitin on tieto lähestyvästä muutosta. "Haluanko kantaa tätä niska limassa asunnosta toiseen?" on kysymys, johon todellakin yleensä tulee vastattua ei, ilman erityistä ponnistusta. Niin ja, jättikierrätyskeskuksen astiahyllyt, jotka notkuvat mitä hurmaavimpien kippojen painosta... maailmassa on kertakaikkiaan niin järjettömän paljon ihania astioita, että niitä on hyödytöntä koittaa haalia kaikkia itselleen.

Kangaskaupoissa tulee välillä pölähdyksiä, mutta onneksi niitäkin vähemmän kuin ennen. Keeppikombon tweed oli pölähdys, mutta sain sen käännettyä voitoksi ja siitä tekemäni vaate on niin hyvä että impulssiostos ei olisi voinut olla parempi vaikka olisin meditoinut sitä vuoden. Täydelliseen mielenhallintaan en sentään vielä kykene, vaan impulssiostelen ruokakaupassa ja lehtihyllyllä. Ruoka ja lehdet eivät onneksi aiheuta samanlaista pysyvää kodintuketta kuin vaatteet tai muu tavara.

Lisäys:
----
sikäli kun tämä kuulostaa jotenkin itsetyytyväiseltä, niin... no, olen melko tyytyväinen itseeni, kun olen saanut aikaiseksi psyykessäni ja käyttäytymisessäni varsin suuren muutoksen! Tietäisittepä mistä olen lähtenyt liikkeelle (tiedättekin, jos olette seuranneet blogia pitkään ja/tai lukeneet Hyvän mielen vaatekaapin).

Lisäkuvia keepistä ja löytöjä kierrätyskeskuksesta.

Keeppi on käytännössä iso ympyrä, joka on edestä halki. Siinä on tosiaan tilaa tehdä vaikka minkälaisia käsiliikkeitä. Jätin sen takaa hieman pidemmäksi kuin edestä, näyttää mielestäni paremmalta.

 vyö kuroo selkäpuolen väljyyttä kasaan. Hameessa on syvä laskos, jotta pyöräileminen onnistuisi.

 Olen nyt rampannut sekä Nihtisillan kierrätyskeskuksessa että viimeksi tänään Itäkeskuksen kierrätyskeskuksessa tsekkaamassa laatutyöpajan tilan. No, kun kaupoissa käy niin altistuu ostoimpulsseille ja -mahdollisuuksille. Työasian ohella onnekkaasti satuin löytämään pitkään ostoslistalla olleet punaiset kumisaappaat! Ne ovat täydelliset: ei mitään logoa tai muuta visuaalista häiriötä, ja niihn kuuluu vieläpä eräänlaiset lämpösukat. Hintaa tälle täydelliselle löydölle tuli 5 e. Sitten vähän innostuin ja ostin punaisen villahuivin saappaiden kaveriksi, sekä pienen kukkaron pyöränlamppujen säilyttämiseen.

 

Kaikkea näkemääni hienoa en ostanut. Jätin tämän 4 e maksaneen todella laadukkaan, suorastaan itkettävän upean käsinkirjotun pellavaliinan jonkun muun löydettäväksi. Toivottavasti sen löytää joku arviolta 1920-luvun kirjontataidetta ja laatumateriaalia arvostava henkilö, eikä joku joka etsii ainesta pölyriepuihin...

  

Lepuuttakaa silmiänne näissä kauniissa pistoissa!

Yksi unelmatyö olisi käydä läpi kierrätyskeskusten laareja ja pelastaa parhaat palat jonkinlaiseen luksusputiikkiin – hinnat voisivat pysyä samana, mutta ostajille annettaisiin luento siitä miksi kukin tekstiili on erityisen upea ja arvokas :)

Tornin kahvilassa sateenkaariheijastus.

Syksyn look

 Päivitin vaatekaappini syksyyn, vaihdoin sekalaiset henkarit ihaniin ystävältä lahjaksi saatuihin virkkauspäällysteisiin puuhenkareihin. Mummosöpöys yhdistyy kätevyyteen!

MMMadethis-blogissa meikäläisen uusi fantastisen hieno hattu!
Sain sen jo keväällä, mutta sitten tuli pian niin lämmin että vasta nyt olen kunnolla ottanut käyttöön.

 Tukholmalaisen kierrätysmyymälän peilissä, 

en ostanut kuvan hienoa 50-luvun käsilaukkua vaan sen sijaan vyön.

Toinen syksyn uutuusvaate on  petroli-valkoisesta tweedistä ompelemani hame-viitta-kombo. Piti saada jo kevääksi valmiiksi, mutta tulihan sentään syksyksi! Tämä yhdistelmä pääsi käyttöön ensimmäistä kertaa Burdan Käsityöristeilyllä, ja mm. Beyond Retron tyylikäs myyjä kehui sitä vallan ylitsevuotavasti. Asiakkaille lirkuttelu taitaa kuulua siellä palvelukonseptiin, mutta joka tapauksessa tuntui oikein kivalta :)

Vuori on silkkiä, jonka tilasin kotimaisesta nettikaupasta, kun Eurokankaasta eikä Villisilkistä löytynyt sopivaa väriä. Vuori maksoi noin kolme kertaa enemmän kuin päällykangas, mutta alan kallistua siihen mielipiteeseen että niin asian kuuluukin olla. Kunnon silkkivuorin kanssa jopa pahvikin laskeutuisi kauniisti!

 Keepin vuori paksua kreppisatiinia (satiinipuoli nurjalla, kreppipuoli näkyvillä).

Hameen hattaranvärinen silkkipongeevuori. 

Keepin vyönkolot tein napinläpityyliin, ja olen tyytyväinen siitä miten ne onnistuivat.

2014 vaatehankinnat ja -kulut

 Kuppi teetä ja katsahdus menneeseen vuoteen.

Pidän läppärilläni listaa, johon tunnollisesti päivitän vaatehankinnat. Täydellisen läpinäkyvyyden nimissä julkaisen listan totuudenmukaisesti, vaikka se ei ole mitenkään imarteleva. Kommentit suluissa ovat selityksiä (ja selittelyitä) ja kursiivilla on merkitty korjautus- tai pesetyskulut. * on uutena ostettu vaate, muutoin käytettynä hankittu tai teetetty tai itse ommeltu. Siniset erityisen onnistuneita hankintoja, mustalla merkityt keskinkertaisia, punaisia kadun.

Tammikuu kierrätysasusteiden kuu
Ruskea huopahattu kierrätyskeskuksesta 6,5 e (käytössä kävelypuvun kanssa, viimeksi tänään)
Mustat mokkakäsineet Rutuurouva 38 e (valitettavasti nahka oli hapertunutta ja hajosivat pian, plääh)
Tekokukkakimppu divarista 2 e (käytin keväällä paljon, mutta kastuttuaan sadekuurossa menetti ryhtinsä ja lahjoitin sen Pikku Onnettaren leikkeihin. Hinta ja toteutunut käyttö ihan linjassa, en kadu.)
Sukkahousut UFF 2 e
* Kristallikaulakoru Palonista 34 e
Itse tein 2 kaulakorua, aikaa sitten hankituista helmistä

Helmikuu vain yksi ostos ja sekin hyödyllinen
Harmaanruskeat vintagekäsineet tukhomasta 15 e (toinen valitettavasti kadoksissa, nyyh!)

Maaliskuu sukkahousuja ja kangasälyttömyys
* Mustat  puuvillasukkahousut 35 e
* Harmaanruskeat villasekoitesukkahousut 38 e
* Kankaita City Mode 100 e (<< laatuompelimon kangasvaraston loppuunmyynti, lähti ihan lapasesta, koitan välttää jatkossa vastaavia hullaantumisia. Ostin mm. sekapäisyydessäni leopardi- ja seeprakuvioon kudotun sinänsä ihan laadukkaan villasekoitekankaan, joka sopisi Lenita Airistolle mutta ei minulle, ääh... )

Huhtikuu paljon hankintoja, skaala täysin epäonnistuneesta megahyödylliseen
* Sporttiliivit Stokkalta 78 e (pitkään tekeillä ollut hankinta, onnistui hyvin)
Runkopuvun pesetys 30 e
Mustien kävelykenkien korkolaput 17 e
* Harmaat puuvillasukkahousut 15 e (kuluivat puhki nopeasti)
* Pitsinen hiuskoriste Willatar / MadeByHelsinki 35 e (pitsiä iih aah pim pom, mutta sentään jonkinverran tullut käyttöön)
Pilkullinen sininen kotelomekko ja jakku 40 e (loistohankinta, toiveet jopa ylittänyt siisti kesäasu)
Tummansininen talvitakki FB:n vintagekirppisryhmästä 35 e (täysin väärän kokoinen -> poistettu kierrätykseen)
Vaatevaihtojuhlista sinivihreä mekko + jakku, silkkihuivi, 0 e (mekko odottaa edelleen suurennusta ja huivikaan ei ole tullut käyttöön, ei siis kovin hyödyllisiä hankintoja!)
Pitsipainatuksinen kuparikoru lahjana ystävältä 0 e

Toukokuu pöksyjä ja vintagekoristuksia
* 3 kpl alushousuja Peau ethique 67 e (haluan lisää silkkisiä, ne ovat supermiellyttävät)
Hattuverkko (ruskea), hattuneula, beige silkkikukka Play It Again Samista 22 e (hattuverkko  juhlistaa asun kuin asun kampaukseen tai hattuun tökättynä)
Korvikset ja sinivihreä kesäinen paita-asia siivouspäivästä 9 e (korvikset poistettu kierrätykseen, paita-asia yöpukuna ja kotiasuna)
Tuunasin vanhasta miesten hatusta coctailhatun (jota ei ole tullut käytettyä - poistouhan alla)
Ompelin alushousut (viskoosisifongista ja pitsistä, todella söpöt vanhanaikaiset pöksyt!)

Kesäkuu kenkäkuu
Mustien kenkien huolto 17 e
Keltaisten kenkien huolto 44 e
* Punaiset Repettot Nina's 195 e (kalliit, mutta sopivat kesäpuvustossa miltei kaikkeen ja kestävät toivottavasti yhtä kauan kuin edelliset samanmerkkiset)
Ompelin kaksi mustaa hiusnauhaa

Heinäkuu ompeloosi iski
Ompelin pitkän tylli-pitsi-mekon

Elokuu ilmaistavaraa ja hyötyostoksia
Sain ystävältä ruskeanharmaat pitsihousut (kotiasun osana oikein söötit)
* Kolmet alushousut Lindexiltä 14 e (kirjoitin "sakkona" Lindexille ja kyselin vaikeita)
Mustat kävelykengät vaihtobileistä 0 e (tosi hyvä hankinta, märän sään vakkarikengät jos en halua käyttää kumisaappaita)
Söpö kangaskassi vaihtobileistä 0 e
Ulkoilutakki Fidasta 17,60 e
Ruskeat "oopperamittaiset" säämiskäkäsineet FB:n vintagekirppikseltä 40 e (en ole käyttänyt – yllätys, yllätys, kun juhlatanssiaisia osuu kohdalle niin vähän. Mutta ostokatumuksen sijaan olen vain onnellinen, että on olemassa jotain näin kaunista. Ihastelen huokaillen käsinommeltuja napinläpiä ja epäilemättä jätän käsineet käyttämättöminä Pikku Onnettarelle perinnöksi. Hei, keksin! Lupaan myydä nämä käsineet, jos en vuoden 2015 aikana keksi niille yhtään käytönaihetta!)

Syyskuu, kangaskuu
Sain valmiiksi beigen silkkihuivin (yksivärinen ja oikein käytännöllinen, päärmäsin käsin)
* Silkkineulosta Eurokankaasta alusmekkoa varten 30 e (toistaiseksi tekemättä, mutta toivo elää)
* Sifonki Eurokankaasta 8 e (hullutus, varoisit nainen kangaskauppoja!!)
* Valkea silkkivilla huiviin samasta paikasta 30 e (niin syötävän ihana kangas ja tämän päärmäämisen olen sentään aloittanut)
Kierrätyskeskuksesta punaruskea villakangas  4 e (no comments)

Lokakuu rahanmenon kuu
Harmaat käsineet FB:n vintagekirppisryhmästä 7 e (paljossa käytössä)
* Rintaliivit, sukkanauhaliivit ja sukat 45 e
* Musta silkki-villa-aluspaita Tam-silk 30 e (hyvin miellyttävä yllä, ja vaikuttaa pesunkestävältä. Voin suositella!)
* Pitkikset ja aluspaita Tam-Silk (Huilin kautta. Tulisipa kunnon pakkaset niin pääsisi testaamaan.)
Hattuneula ja silkkikukka Antik Trianon 55 e (hattuneulat ovat minulle hyödyllisiä, mutta samalla hurmaava ja houkutteleva keräilykohde, ja ehkä niitä nyt alkaa olla tarpeeksi)
Kynähame harmaan jakun kankaasta Aipaette 215 e (Hame: kallis. Siisti kävelypuku matka-asuna: korvaamaton tyytyväisyyden tunne)
* Harmaat ja mustat sukkahousut 52 e (matkaa varten olemuksen siistiytys, alensin parit vanhat puhkikuluneet sukkikset rättilootaan)
Virkattu koriste lahjaksi Huilin Riikalta 0 e

Marraskuun matkalla shoppailin niin hillitysti, että itsekin ihmettelen itseäni
* Posliinikorvikset Göteborgista 40 e (hyvät arkikorvikset)
Rintakoru Amsterdamista kirppikseltä 1 e (kuva alla)

Japaninsaappaiden korjaus 35 e

Joulukuu
* Ystäväni Sanna Kananojan tekemä hopeinen rintakoru 70 e
+ saman sarjan korvikset joululahjaksi (sopivat minulle täydellisesti ja käytössä jo vaikka kuinka monta kertaa)
Vanha vihreä kaulahuivi vanhempien luota 0 e (mätsää vihreisiin käsineisiini)

Yhteensä talouteen on tullut 59 vaatetta tai asustetta (kenkäparit & käsineparit toki laskettu yhdeksi), joista tosin kaksi tuotetta on samantien poistettu, kahdet käsineet tulleet käyttökelvottomiksi ja jokunen sukkahousukin kai jo käytössä kulunut. Varsinaisia vaatteita hankin/sain kahdeksan, joista kaksi (vääränkokoinen talvitakki ja vaihtojuhlista saatu mekko jakkuineen) ei ole päätynyt vaatekaappiini. Sukkatuotteita ja alusvaatteita, siis jatkuvasti kuluvia ja korvattavia määrästä on 18, jatkuvasti häviäviä ja sen takia yhtä mittaa korvattavia käsineitä neljä paria. Yliedustetuinta kategoriaa eli asusteita, hattuja ja koruja peräti 24 (??!!), tosin osa niistä lahjoina saatuja. Asusteiden ym. tilpehöörin määrä on järkyttävä, ilmeisesti kompensoin hillittyä "varsinaisten vaatteiden" hankintatahtia silkkikukilla ja vintagekoruilla. Suosittelisin itselleni Hyvän mielen vaatekaapin lukemista, jos en olisi sitä itse kirjoittanut...

Hankin vaatteita ja asusteita 1253,1 eurolla, ja lisäksi ostin kankaita 172 eurolla. Suutariin ja pesulaan meni 143 euroa. Hankintabudjettini piti olla 1300 euroa miinus viime vuoden japaninereissun ostokset, eli kieltämättä meni rahaa enemmän kun suunnittelin. Määrällisesti suurimpaan ketegoriaan asusteet, hatut ja korut upposi 265 euroa, josta ainakin puolet olisi voinut säästääkin. Kalleimmat hankinnat, punaiset kesäkengät ja harmaa ompelijalla teetetty hame, olivat onneksi vuoden parhaimpien hankintojen joukossa. Monet huonot hankinnat taas olivat halpoja tai jopa ilmaisia. Kangasostoksille olisi melkeinpä pitänyt jättää menemättä, koska en saanut ommeltua yhdestäkään tänä vuonna ostamastani kankaasta mitään. Säästäisin paljon rahaa jos saisin lähetettyä mieheni ostamaan välttämättömät ompelulangat ja kovikekankaat!