keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Hyvää palvelua ja musta pitsi ei hellitä


Tälläinenkin hieno idea näyttää toimivan oikein hyvin: Suomessa valmistettu juhlavaatemallisto, jonka vaatteita voi kaupan tangon lisäksi saada mittojen mukaan teetettynä. Jos vaatetta pitää jostain syystä muokata, firman oma ompelimo hoitaa senkin pienestä maksusta. Klassiset vaatemallit ja huomaavainen palvelu, oikein hyvä siis kaikinpuolin. By Marja nimeltään.
(Tämä ei muuten ole maksettu mainos, vaan kävin kyseisessä liikkeessä hoitelemassa äitini silkkisen juhlamekon korjailua. Helmaan oli tullut tahra, jota ei pesulassakaan saanut pois. Koska samanväristä silkkiä ei enää ollut varastossa, tahrakohta korvataan kahdella murretun roosan värisellä suikaleella. Periaatteessa mikä vain ompelimo voisi tehdä raidan, mutta täsmälleen saman laatuista silkkiä ei välttämättä saa muualta. Ja koska heillä on kaavat tallella kaikista vaatemalleista, jos samaa väriä olisi ollut tallella niin koko helmakappaleen olisi voinut vaihtaa ilman aikaavievää ja kallista kaavan piirtämistä vanhasta kappaleesta).

Olen ostanut samasta kaupasta beigen juhlakäsilaukun ystäväni häihin vuonna noin 2008? 2007? ja se on edelleen pääasiallinen juhlalaukkuni. Loistavaa neutraalia muotoilua, ja väri joka sopii kaikkiin asukokonaisuuksiin.



Joku aika sitten pähkäilin mustan silkkipitsin ostamista tai jättämistä. Päädyin järkiperustein jättämään ostamatta, ja sittemmin se olikin hävinnyt antiikkikaupan tekstiilihyllystä. No eilen piipahdin ihan vain pikaisesti samaisessa kaupassa, ja mikä kangashyllyltä loikkasikaan kimppuuni? Se sama pitsi! En tiedä missä se on piilinyt tällä välillä, mutta siellä se oli edelleen. Nappasin muutaman kuvan.
Enkä vieläkään ostanut sitä!

pitsiaiheinen linkki:
Maison d'exceptions - paljon asiaa mielenkiintoisista tekstiilitekniikoista, muunmuassa pitsistä. Pitsijuttu kertoo pitsivalmistajien perustamasta suunnittelukilpailusta, jossa etsitään uusia ideoita ja näkkulmia pitsinvalmistukseen.




maanantai 28. lokakuuta 2013

Blogikirppis: Pitsiä & pitsivaatteita


Julkistushässäkkä on enimmiltä osiltaan ohi ja nyt takaisin talon tyhjentämiseen matkaa silmälläpitäen. Blogikirppis siis jatkuu! Tavarat saa noutaa Helsingin Stokkan kellon alta tai vaihtoehtoisesti postitan (postikilut lisätään). Tarkempia mittoja ym. saa kaikin mokomin kysyä.

Ensimmäisenä Pariisin kirpputorilta ostamani antiikkinen valkoinen paita. Väljä malli. Kauniit handmaschine-brodyyrit ja laskosryhmät. Arviolta väliltä 1880-1910. Puuvillaa. Kainaloa korjailtu hiukan kömpelösti, muutoin ehjä. Edelleen käyttökuntoinen iästään huolimatta, voi mm. pestä pesukoneessa. Hinta 8 e. Varattu!




 Musta brodyypaita 50-luvulta. Lyhyet kimonohihat, pippurinapit. Puuvillaa. Väljä malli. 7 euroa. Myyty!




Pitsikirjasta tuttu revinnäiskoristeltu silkkinen hame. Ei mahdu minulle, ollut säilössä vuodesta 2010. Säilytyksessä tullut outoa haaleaa tuhrua, joka ei oikein näy kuvassa. VY noin 65 cm
Hinta 5 e (huomioi tuhru!)Annettu pois!



Murretu vaalean/lohenpunainen pitsibolero 50-luvulta. Kimonohihat, alhaalla kaksi nepparia joilla saa vyötäröltä kiinni. Hyvässä kunnossa, en ole havainnut vikoja. Nylon/viskoosi leavers-pitsiä.
8 euroa. Myyty!

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Iloisia postiyllätyksiä & arvontalupaus

Edellinen viikko oli kirjan julkaisun lisäksi erinomainen postiviikko. Ensinnäkin suloiset nahkanapit & hieno kortti. Huomatkaa neliönmallinen nappi, en ole nähnyt tuollaista nahkanappia ennen! Kiitos!

Sitten herkullinen suklaaonnittelu kirjan valmiiksi saattamisesta  - meni parempiin suihin kuvaamatta - (kiitos Tiina!) ja lopuksi hämmästyskummastusta yhtä lailla kuin ihastustakin aiheuttava löytö ystävältäni Ruppu Räätäliltä:




Anders Lassfolkin pitsiä tamperelaisesta kangaskaupasta! Häh!?!? Mistähän näitä on löytynyt ihan kaupan pitsilaariin riittävä erä? Kun haastattelin Lassfolkin jälkeläistä, hän muisteli kapeita vaaleanpunaisia pitsejä, joita käytettiin äitiyspakkauksen vaatteisiin. Näitä pitsejä tuotettiin kilometrikaupalla.

Sitten lupaukseen!
Kunhan blogin lukijamäärä saavuttaa 150, pidän blogiarvonnan. Palkintoja kaksi: Hyvän mielen vaatekaappi -kirja & todella kaunis iso pitsiupotuksin koristettu pöytäliina (jotain sekä pitsi- että yhteiskunnallis-tyylillisistä asioista kiinnostuneille lukijoille!). Pari ennakkokuvaa pöytäliinasta



Fasaani Antiikista löytynyt kaunis käsityönä tehty liina, joka ansaitsee päästä paraatipaikalle jonkun pöydälle tai josta taitava ompelija tekee maailman kauneimman kesämekon.

perjantai 25. lokakuuta 2013

Juhlintaa ja muuta hauskaa

 Vielä vähän lisää kirjasta! Oli pressitilaisuus, brunssi ihanassa kahvila Fleuristessa.

 Toimittajat saivat syödä herkkusämpylöitä, tuoreita hedelmiä, hyvää hedelmämehua ja myöskin hyvää kahvia. Ja ehdin onneksi itsekin vähän syömään, kirjan esittelemisen ohella.

 Kustannuspäällikkö Ville asettelee kirjoja siistiin pinoon ensimmäisiä saapujia odotellessa.

 Hyvän mielen vaatekaappia saa kirjakaupoista, kävin tarkistamassa. On aina yhtä mahtava hetki nähdä oma kirjansa ensimmäistä kertaa kaupassa. Tekee mieli huudella muille kirjakaupan asiakkaille, että "täällä se on! Juur se kirja mikä kannattaa ostaa!". En kuitenkaan huudellut.

 Illalla pidin työhuoneella kekkerit ja ei tullut mieleen ottaa kuvia. Sain onnitttelulahjaksi mm. kuvan upean käsityön, mallitilkku eri tavoista kiinnittää pitsiä! Tämän todella osuvan lahjan toi EvenSpaces-blogin MB.

Väsynyt, onnellinen ja kiitollinen kirjailija kekkereiden jälkeen.

Ja tänään kirjamessuille maleksimaan! Jee!

tiistai 22. lokakuuta 2013

Linkki

Aamuisen televisiolähetyksen voi nähdä täältä.



Huomenna pidän viidestä eteenpäin kekkerit kirjan julkaisua juhlistaakseni, työhuoneellani etelä-Helsingissä. Myös blogin lukijat ovat lämpimästi tervetulleita, pyytäkää tarkka osoite s-postitse!


Kirja käsissä ja elämää aamu-TV:n jälkeen


 Kirjan muodostaa sopivan välikappaleen Radical Simplicityn ja Chic-kirjan väliin!

Ensinnäkin: nyt sitä saa! Hyvän mielen vaatekaappi on valmis ja kaupoissa! Olen supertyytyväinen, kirja näyttää aivan ihanalta. Hyvä paperi, kaunis kansi, koristeraita sivussa on onnistunut, kaikin puolin juuri sellainen kuin toivoinkin ja vielä vähän parempi.

Tässä minä, televisiohaastattelusta palanneena. Jännitti, aika paljonkin, ennen lähetystä, mutta sitten ajattelin että jos pyörryn suorassa lähetyksessä, se vasta julkisuutta kirjalle tuokin! Sitten helpotti, ja haastattelu meni ohi niin nopesti ettei siinä juuri ehtinyt jännitystä miettiä.

Olispa kiva, jos joku ammattilainen laittaisi aina aamulla meikin :D

Kuvassa Project 333:n mukainen jakkupuku (hei olen niiiin tyytyväinen, että minulla on asu joka pistää päälle jopa televisioon!), kirpparilta ostetut avokkaat, "bisneslaukkuni", Samujin käsineet ja pipo sekä japanilainen silkkivillainen huivi, jonka olen saanut lahjaksi 2007. Sikäli kyllä fuskasin, että korvikset eivät kuuluneet alunperin syksyn kolmeenkymmeneen kolmeen vaatteeseen. Mutta taidan siirtää toiset korvikset pois ja ottaa pienet avainkorvikset tilalle.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Uusi jakku & ostohimotuksia

 Teetin nuhjuiseksi käyneen mustan vakosamettijakun tilalle samaa asiaa hoitavan, mutta paremman näköisen tummanharmaan villakangasjakun. Kankaan ostin torilta Italiasta kevätmatkalla ja sen ompeli helsinkiläinen mahtava ompelija (kysykää yhteystiedot jos haluatte teettää hieman hinnakkaan mutta toisaalta myös hintansa arvoisen vaatteen).

Alkuperäisen jakun olin ostanut eurolla tai kahdella UFFin aleista, ja se on osoittautunut todella hyödylliseksi. Vakosametti vaan on turhan "casual" moneen siistimpää tyyliä vaativaan tilanteeseen ja kangas kului käytössäni aika surkean näköiseksi. Nyt sammarijakku on alennettu ulkoilutarkoituksiin (ja vanhan minulle epäkäytännöllisen ulkoilutakin poistin taloudesta kokonaan. Se oli 60-luvun kirkkaanpunainen vintageihme, luulenpa että sille löytyy Kierrätyskeskuksen kautta uusi koti).

 Suuressa suunnitelmassani jakku oli tarkoitus korvata uudella vasta ensi vuonna, mutta päätin aikaistaa budjetin venymisenkin uhalla hankintaa tokionmatkaa varten. Haluan näyttää siellä siistiltä. Jakun idea on olla helposti erilaisten mekkojen päälle vetäistävä välikausitakki. Kangasta on vielä jäljellä pari metriä, suunnitelmissa on ensi vuonna tai parin vuoden päästä teettää kotelomekko.

  
Jakun saa myös napilla kiinni ja minulla on ihana vilkas lapsi!


Viimeaikaisia ostohimotuksia, jotka ylöskirjaan nähdäkseni kuinka pitkään ne kestävät (jos vielä ensi vuonna samaan aikaan tuntuu hyvältä idealta, eikä minulla ole tähdellisempää hankittavaa, niin saatan jo harkita ostamista).



Sateenvarjoni alkaa olla viime metreillään. Jos vois kuten tahtois, hankkisin nykyisen lopullisesti hajotessa brittiläisen James Smith & Sons -firman kokoontaittuvan sateenvarjon vihreänä. Siinä on kaikki mitä kaipaan sateenvarjolta: taittuu pieneen tilaan ja kädensija on hyvännäköinen ja kaareva. En käsitä nuppipäisiä sateenvarjoja, niitä ei voi ripustaa käteen tai käsilaukkuun.

 Com-pa-ny:n supermahtavansuloinen tammenterholaukku Secrets of Russia -kokoelmasta.  Tämä olisi niiiin mahtavan hyvännäköinen valkoisen pitsimekkoni kanssa. Jos ramppaisin alvariinsa coctailtilaisuuksissa... nykyisellään valitettavasti minulla ei oikeasti ole juuri käyttöä pienelle söpöisälle käsilaukulle.

Terveisiä Rovaniemeltä!


 Nyt olen jo palannut etelään, tässä muutama matkakuva. Rovaniemellä oli satanut lunta, kaunista!


  
Jännittävin juttu oli radiokeskusteluun osallistuminen (Viikon kysymys Yle Puheessa). Juontaja ja toinen keskustelija Outi Moilala olivat Pasilassa, minulle järjestettiin ystävällisesti mahdollisuus osallistua Lapin Radion tiloista! 
Parhaat ja osuvimmat kommentit keksin tietysti vasta suorana lähetetyn keskustelun jälkeen, mutta mielipiteisiini voi tutustua tarkemmin kirjasta. On varmaankin hyvä, että olen kirjoittaja mielummin kuin radiojuontaja, sillä kieleni ei liiku aivan yhtä liukkaasti kuin mieleni. 
 Muotikuva "kahjo chic". Uusi jakkuni, jonka sain ompelijalta käsiini juuri ennen matkalle lähtöä, Tikaun huivi (suosittelen Tikaun käsinkudottuja villahuiveja. Tämä on ainakin ollut todella hyvä hankinta, kestänyt käyttöä ja jopa pesua), Samujin pipo ja siskolta lainattu Camilla Norbackan villamekko. Matkustin minimipuvustolla, minulla ei ollut kuin vaihtoalusvaatteet mukana - koska tiesin että sisko lainaa kaiken tarvitsemani!

Wondersin saappaat, neljättä talvea käytössä. Saappaiden väri ja malli on minulle täydellinen, mutta ne eivät ole aivan niin kestävät kuin haluaisin toivoa. Niitä on pitänyt paikata suutarilla jo useampaan otteeseen, ei siis pelkkää kantalappujen vaihtoa, vaan päällinen koittaa irrota pohjasta.

 Pikku Onnetar oli matkaseuranani. Mainio matkalapsi! Yöjunailu sujui jälleen ihan helposti, hyvien eväiden ja parin lastenkirjan voimalla. Ja mies sai viettää perheetöntä elämää useita päiviä. Kuvassa ompelemani mekko ja irtopitsikaulus. Mekko alkaa jo käydä pieneksi, pitää ommella uusia!

Juhlistamme radioesiintymistä kahvilassa siskoni kanssa.
Mums! Varsinkin lähempi marenkileivos oli namnam.

Upea auringonlasku!

tiistai 15. lokakuuta 2013

Hyvän mielen vaatekaappi kuuluu ja näkyy

Kirja on saamassa lähetysaikaa niin radiosta kuin televisiostakin!! Olen aivan täpinöissäni.

Pyydän kääntämään radiovastaanottimen säätimen tänä torstaina klo 15 Yle Puheelle, jossa minä ja Outi Moilala (Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita -kirjan kirjoittaja) pähkäilemme vaatteiden eettisyyttä. Ja sitten tulevana tiistaina klo 8.18 minua pitäisi päästä näkemään Ylen aamu-TVssä!

Voientiedämitälaittaisinpäälleni... eikun tiedänpäs! Hah! Onneksi on jakkupuku.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Vintageneuleisia hemmottelukuvia

 
Viime aikoina olen piinannut uskollisia lukijoita puisevilla kuituselostuksilla ym., nyt hieman hemmottelua vaihteeksi. Kuvasin siis hauskimmat kuvat poislahjoittamistani vanhoista neulelehdistä, hieman muoti-inspiraatiota ja eleganssia olkaa hyvä!



 On niin tyylikästä että melkein kadehdittaa!

 Unelmien neulemies. Tyylikäs ja moderni, mutta halattavan pehmeä villapuserossaan.

 Unelmien neulemimmi 60-luvulta, valmiina kellahtamaan heinäladon pehmeille oljille...

 50-luvun neulekaunotar Ruotsista. Upeat vihreät nahkakäsineet - ja mikä epätavallinen väriyhdistelmä: vaaleansininen ja vihreä.


Samaisesta lehdestä tyyliä ja eleganssia ja huoliteltu jakku.

Ylemmän kuvan kaulus on mielestäni aivan ihastuttava. Alemmassa taas viehättää söpön pilkkuhuivin yhdistäminen maskuliiniseen yksinkertaiseen neuleeseen.


 Railakasta kuvien asettelua 60-luvulta.

 Tallinnasta ostettu harvinaisuus: neuvostoliittolainen neulelehtinen.


 Jotain sekä herra- että neitipuoliselle toverille.

 Neulepitsimalleja saksankielisestä neulelehdestä. Toisiksiylin oikeanpuoleinen viuhkamalli olisi upea neulemekon reunassa.

Vielä kaavamainos. Saisinkohan pikku onnettaren pitämään valkoisia käsineitä kesäisin? Näyttää niin söpöltä!