Kevät - niitänäitä

Jee, ihanaa, vihdoinkin kevät! On ihan suurinta nautintoa, kun voi kirjoittaa rapulla istuen ja samalla kuunnella linnunlaulua. Kiitos vanhemmilleni, jotka huvittivat Pikku Onnetarta sillä välin.

 

Ja välillä käyn Villipuutarhassa kirjoittamassa. Ihana Katja huolehtii hyvinvoinnistani herkuin ja kahvein, oih...
 

 

"Nyt on aika päivittää vaatekaappi kevääseen."

Tuulettakaa talvitakit huolella ennenkuin pakkaatte ne odottamaan syksyä. 

Kuvassa tuulettuvat Jane marplen laukkku, hankittu 2007 ja siitä lähtien joka talvi käytössä sekä 70-luvun tweedkankainen takki, ostettu muistaakseni 2009. Kohta pitäisi vaihtaa vuori.

 

Jouduin myöntämään, että olin valinnut kevään Project 333 vaatteet ajattelemattomasti. Kevättalven/varhaiskevään paksummat ja värittömämmät vaatteet eivät kerta kaikkiaan kiinnosta enää, kun kukkia nousee maasta ja aurinko lämmittää. Pitsimekot esiin! Mulla on siis vuodessa neljän vuodenajan sijaan viisi: syksy, talvi, varhaiskevät, sydänkevät ja kesä.  

 

Muuten olen tyytyväinen vaatevarastoihini, mutta sukkahousuja puuttuu. En vaan raaskisi ostaa uusia, kun kohta niitä ei tarvitse moneen kuukauteen ollenkaan. Nämä beiget ei oikein rimmaa asun kanssa, mutta ei ole parempiakaan. Tehdäänköhän jossain reilun kauan puuvillasta sukkahousuja?
 

Pitseistä ja räteistä

Vanhojen pitsien ja vaateteollisuuden ongelmien leikkauspiste: pitsien tekeminen myyntiin on kautta historian ollut surkeasti palkattua, köyhien naisten työtä. Neulaa tai nypylöitä on viuhdottu aamuvarhaisesta iltamyöhään, että perheelle olisi saatu ruokaa pöytään. Kauniista lopputuotteesta ovat nauttineet aivan toiset ihmiset. Asetelma ei poikkea vaateteollisuudesta tänä päivänä paljoakaan. Toisaalla ihmiset raatavat hirveässä paineessa pitkiä päiviä poissa perheen luota saadakseen edes mitättömän elannon, ja hyöty samoin kuin valmistetut tuotteet päätyvät aivan muualle. Erotuksena on vaan se, että entisaikain pitsintekijöiden raataminen tuotti upeaa käsityötä, jota vuosisatojenkin päästä ihailemme. Tämän päivän orjapalkalla ompelevat joutuvat tekemään pääosin mitätöntä moskaa, joka on lähes jäte jo valmistuessaan. Tulevat sukupolvet vain kiroavat sitä tekstiilivuorta, joka nyt tuotetaan. Voiko olla oikein?!?!

Pitsinostelun pauloissa

Vaateteollisuus se vaan jaksaa ahistaa, eikä kauppoihin meenmistä voi ajatellakaan. Minulla vaan sattuu olemaan yksi pitelemätön intohimo... kuten tiedätte, vanhat laatupitsit. Vaikka muuten mikään ostaminen ei huvita, näiden ohi on vaan lähestulkoon mahdotonta kävellä. Mutta minähän perustankin pitsimuseon ja kerään tässä pohjakokoelmaa.

 

 Matkan ostoksista on vielä jäänyt esittelemättä nämä Firenzen antiikkitorilta juosten ostetut (olimme jo myöhässä pizzajuhlista). Ylhäällä handmaschinella tehtyä brodyyriä, alla vasemmalla pieni pätkä kaunista leavers-pitsiä. Vasemmanpuoleinen on samasta koneesta tullutta, sille vaan on säilytyksen aikana tapahtunut jotain kummaa, se on aivan hapertunutta.

 

Sitten tuoreempiin helsinginlöytöihin. Joku päivä tässä imeydyin Fasaani Antiikin maanalaishalliin, ja kohtasin siellä kaksi rullaa leveää persikanväristä puuvillapitsiä. Aivan huippulaatua. Sitten jatkoin matkaa, ja erikoisen pikku antiikkikaupan penkolaarista löytyi käsinnyplätty neliö ja hieman kapeampaa siroa puuvillapitsiä.

 Mielenkiintoinen seikka on, että omistan jo ennestään samanmallista pitsiä kuin leveät. Väri on vain aavistuksen verran haaleampi. Oikeanpuoleisen rullan löytöpaikka oli Kurvin Fida joitakin vuosia sitten.

 Vielä lähäri käsinnyplätystä. Tarkoitettu varmaan upotettavaksi tyynyliinan tai pöytäliinan koristeeksi.

 Oli muuten Vappukin. Kävin piknikillä. Huomatkaa pellavaiset leikekirjotut ruokaliinani. Nekin ovat Fasaanista, euron kappale (!!!).

Loppuun pari kuvaa niistä muutamasta pitsinpalasta, joita en ole ostanut. Kauniilla ommellulla pitsillä koristettu pöytäliina Kapteeninkadulla olevan pienen antiikkikaupan ikkunasta: 

Ja bongaus Kaivarin Kanuuna -kirppikseltä: 1900-luvun alun pitsipaita. Käykää joku muu ostamassa, jos ei ole jo mennyt!

Cost calculations of a T-shirt

This is an attempt to answer the very common question "how much would clothing prices go up, if everyone was paid fair?". The problem is that I'm not a garment manufacturing professional or in fact have any sort of business education, so the calculation might be off in some points! Sorry! But I'm looking forward to hearing everyone's comments.

I've chosen Bangladesh as the producing country and Bo Weevil's organic cotton as the ethical choice of material, but I'm open to alternative sources of ethical materials. Factory overhead and profit is calculated loosely based on David Birnbaum's book "Birnbaum's guide to Winning the Great Garment War". I estimate worker's wage is 15% of the price the factory asks for the shirt.


Exhibit A - Standard T-shirt
Let's assume conventional cotton jersey is 50% of the price of organic cotton, 140 euro per roll. Otherwise everything is the same about the material (for some reason jersey is ferried from Turkey to Bangladesh, even if it is available closer - just to make the calculations identical). Factory worker is paid 4600 taka per month, which in fact is not that bad wage in Bangladesh garment industry, but with it we arrive at the convenient wage 0,05 e per T-shirt.

20' container fits 147 rolls.
147 rolls = 20580 euros
+ Freight 5000 euros + insurance 0,5% (102,9 e) of cargo value = 5102,9 e
25682
+ Bangladesh tax 25% of CIF= 6420,725 e
(20580 e + 5102,9 e + 6420,725 e) = 32103,625 e

One roll makes 146 T-shirts, total 21462 T-shirts. 32103,625 e divided by 21462 ≈ material cost 1,50 euro per shirt.

1,5 e material + 0,05 e wage + factory overhead and profit 0,33 e = 1,88 e
+ Agent's comission 10% ≈ 2,068 e
+ Freight to Finland 1 e = 3,068 e
Duty 0% 
Price is doubled, when branch buys the shirt from parent company ≈ 6,14 e
Price is doubled again, when it arrives at the store = 12,28 e
+ VAT 24% ≈ consumer price 15,25 e



Exhibit B - Fair and organic t-shirt
Material is GOTS certified cotton jersey from Bo Weevil, 73 meter roll costs 280 euros, which will be imported from Turkey to Bangladesh. 0,5 m for T-shirt. I estimate 15 minutes for the whole manufacturing process from laying the material to packing the finished product. Good monthly wage in Bangladesh would be 160 dollars / 12000 taka / 145 euro, and 25 working days per month, 9 hour days (I've been told this wage level is unrealistic, but for the sake of argument please accept). So factory worker's wages amount to 0,16 euro per T-shirt.

20' container fits 147 rolls.
147 rolls = 41160 euros
+ Freight 5000 euros + insurance 0,5% (205 e) of cargo value = 5205,8 e
= 46356,8  e
+ Bangladesh tax 25% of CIF= 11591,45 e
(41160 e + 5205,8 e + 11591,45 e) = 57957,25 e

One roll makes 146 T-shirts, total 21462 T-shirts. 57957,25 e divided by 21462 ≈ material cost 2,7 euro per shirt.

2,7 e material + 0,16 e wage + factory overhead and profit 1,06 e = 3,92 e
+ Agent's comission 10% = 4,312 e
+ Freight to Finland 1 e = 5,4312 e
Duty 0%
Price is doubled, when branch buys the shirt from parent company (planning & design costs, advertising, marketing, etc. and profit)= 10,624 e
Price is doubled again, when it arrives at the store (rent, electricity, shop assistants wages etc & profit) ≈ 21,25 e
+ VAT 24% = consumer price 26,35 e


Exhibit C - Fair wage, standard material T-shirt
Now we raise only the wage of the factory workers but use standard material (which is again transported from Turkey to Bangladesh).

20' container fits 147 rolls.
147 rolls = 20580 euros
+ Freight 5000 euros + insurance 0,5% (102,9 e) of cargo value = 5102,9 e
= 25682 e
+ Bangladesh tax 25% of CIF= 6420,725 e
(20580 e + 5102,9 e + 6420,725 e) = 32103,625 e

One roll makes 146 T-shirts, total 21462 T-shirts. 32103,625 e divided by 21462 ≈ material cost 1,50 euro per shirt.

1,5 e material + 0,16 e wage + factory overhead and profit 1,06 e = 2,72 e
+ Agent's comission 10% ≈ 3 e
+ Freight to Finland 1 e (with insurance and handling) = 4 e
Duty 0% 
Price is doubled, when branch buys the shirt from parent company = 8 e
Price is double again, when it arrives at the store = 16 e
+ VAT 24% ≈ consumer price 19,85 e

So, if factory worker's wages would be raised from 4600 to 12000 taka per month (from exhibit A to exhibit C), the price goes up about 30 percent. If we include expensive organic material (Exhibit B), the price goes up another 40%. But it's still not unbearably expensive (unless you go clothes shopping every week). I've seen T-shirts which cost ~ 26 euros, without any guarantee on fair wages or organic fairly produced material.
Other thing I gathered from this calculation is "how on Earth is it possible to sell t-shirts for 4,95 e including VAT??". I can't arrive in that price except by cutting the cost of material near zero and expecting factories work for free. Or then the companies make loss, and that sounds as probable as water running uphill.


One more calculation A
 It is a bit strange to transport material from Europe to Bangladesh. If we found organic cotton jersey produced in a Bangladeshi factory that pays fair wages, so it would avoid freight and duty, what's the situation then? Let's assume the material still costs 280 euro per roll.

Starting point again is 147 rolls of material. 147 x 280 e = 41160 e. 41160 e divided by 21462 ≈ material cost 1,92 euro per shirt.

1,92 e material + 0,16 e wage + factory overhead and profit 1,06 e = 3,14 e
+ Agent's comission 10% = 3,454 e
+ Freight to Finland 1 e = 4,454 e
Duty 0%
Price is doubled, when branch buys the shirt from parent company = 8,908 e
Price is doubled again, when it arrives at the store ≈ 17,85 e
+ VAT 24% = consumer price 22,15 e


One more calculation B
Basic cotton jersey from Bangladesh 140 e per roll and low wages.

Starting point again is 147 rolls of material. 147 x 140 e = 20580 e. 41160 e divided by 21462 ≈ material cost 0,96 euro per shirt.

0,96 e material + 0,05 e wage + factory overhead and profit 0,33 e = 1,34 e
+ Agent's comission 10% = 1,474 e
+ Freight to Finland 1 e = 2,474 e
Duty 0%
Price is doubled, when branch buys the shirt from parent company = 4,95 e
Price is doubled again, when it arrives at the store ≈ 9,9 e
+ VAT 24% = consumer price 12,3 e

Laskelma: Reilun T-paidan ja tavallisen T-paidan hintaero

Olen eilen ja tänään laskenut parhaani mukaan, minkälainen hintaero muodostuisi parhaasta GOTS-sertifioidusta luomupuuvillasta reilulla palkalla ommellulle T-paidalle ja sen epäeettiselle standardiversiolle. Laskelmat löytyvät alta. Ongelma on, että minulta puuttuu bisnesosaaminen, joten en ole varma tulivatko Bangladeshiin tuotujen kangaspakkojen tullit ja verot oikein ("Fabric Bolts has an import duty rate of 25%" sanoo http://www.dutycalculator.com/). Laivarahdin hinnan 5000 e sain Facebook-ystävän merikapteenimieheltä, mutta niidenkin hinnat vaihtelevat hurjasti. Laskelman perusteella näyttäisi siltä, että 5 euron T-paitoja myyvät pikamuotiliikkeet tekevät niin omaksi vahingokseen, mikä ei liene mahdollista :D

Kaikki korjausehdotukset otetaan mitä lämpimimmin vastaan! Pyydän peräti esittelemään tätä kaikille kaupan tai maahantuonnin alalla oleville tuttavillenne siinä toivossa, että he osaisivat osoittaa mahdolliset virheet.


Reilu paita
Materiaali Bo Weevilin GOTS-sertifioitu, reilusti tuotettu puuvillatrikoo.
73 metrin rulla, 3,8 e / metri. Paitaan tarvitaan 0,5 metriä. T-paidan valmistamiseen menee 15 minuuttia ja bangladeshilaisen ompelijan palkka on 160 dollaria kuussa eli noin 12000 bangladeshin takaa (nappasin tämän luvun ILO:n Härkösen esitelmästä Eettinen kuluttaminen vaateteollisuudessa-seminaarista) ja 9 tunnin työpäivän aikana ehtii siis valmistaa 36 paitaa. Ompelijan osuus on siis 16 senttiä.

20' merirahtikonttiin mahtuisi 147 kangasrullaa x 280 e = 41160 e
rahti noin 5000 e + vakuutus 0,5 % 205 e = 5205,8 e
Bangladeshin tulli ja vero 25% tavaran, rahdin ja vvakuutuksen yhteissummasta = 11591,45 (11591,45 + 5205,8 + 41160 = 57957,25 e)
Kangasrullasta saa 146 paitaa eli yht 21462 paitaa = 2,7 e per paita
2,7 euroa kangas + 16 senttiä ompelijan palkka + tehtaan kate ja voitot 1,06 euroa = 3,92 euroa.
Agentin komissio 10% = 4,312 e
Rahti 1 e = 5,4312 e
tulli 12 % = 6,08 e
Haaraliike ostaa hinta x 2 = 12,16
Laitetaan myyntiin hinta x 2 = 24,32 e
ALV 24% = lopullinen hinta 30,2 e

Standardipaita
Lasketaan materiaalin hinnaksi puolet luomueettistrikoosta eli 140 e / rulla. Laadukastakin standarditrikoota saisi kyllä lähempääkin Bangladeshia, jolloin sen hinta tietenkin alenisi, mutta halusin laskelmat identtisiksi. Ompelija saa palkkaa 59 dollaria eli 4600 takaa kuukaudessa, joka itseasiassa ei ole ollenkaan surkein palkka Bangladeshin vaateteollisuudessa, mutta siitä sai T-paidan ompeluhinnaksi kätevän 5 eurosenttiä.

20' konttiin mahtuisi 147 kangasrullaa x 140 e = 20580 e
Bangladeshin tulli ja vero 25% = 6420,75 (20580 + 25683 + 6420,75 = 52683,75 e)
kangasrullasta saa 146 paitaa eli yht 21462 paitaa = 2,45 e per paita
2,45 euroa kangas + 5 senttiä ompelijan palkka + tehtaan kate ja voitot 0,33 euroa = 2,83 euroa.
Agentin komissio 10% = 3,113 e
Rahti 1 e = 4,113 e
tulli 12% = 4,6 e
Haaraliike ostaa hinta x 2 = 9,2 e
Laitetaan myyntiin hinta x 2 = 18,4 e
ALV 24% = lopullinen hinta 22,8 e

Erotus on 7,2 euroa, eli 24%.

(Laskin vielä pikaisesti, mikä paidan hinnaksi tulisi, jos kangas hankittaisiin suoraan Bangladeshista hintaan 70 e / rulla, jolloin alkupään rahdit ja tullit vältettäisiin. Lopputulos oli 11,11 euroa.)

Linkkejä ihmisistä, vaatteista ja muodista

Inspiraatioseinäni, alkuperäinen inspiraatiotaulu
tuskin enää erottuu kuvien alta...


Pari mielenkiintoista linkkiä vapunjälkeisiin tunnelmiin:



Clothes Relationships -blogi, jossa käsitellään
ihmisten vaatesuhdetta. Lue varsinkin 1 ja 2.


Hongkongilainen muotifani ja -bloggaaja
lopetti vaatteiden ostamisen vuodeksi


Viehättävän The Nife en l'Air-blogin wardrobe editing-aiheiset jutut.
Wardrobe editing on asia, jolle en vielä ole keksinyt
suomenkielistä luontevaa nimitystä, ehdotuksia otetaan vastaan!


Brittiläisen Ms Wanda's Closet - yhdistyksen (järjestön?)
"Let's fix fashion"-kampanja. Ihan huippu!
Linkin löysin pohjoismaisten muotialan ihmisten
eettisen yhteenliittymän NICEn kautta.
NICE tahtoo sanoa Northern Initiative Clean and Ethical,
ja se pyrkii koordinoimaan ja jakamaan tietoa eettisistä
ja ekologisista vaateteollisuuden pyrkimyksistä Pohjoismaissa.

Vappua ja kosmetiikkaa

Pikku onnettaren päiväkodissa on tänään vappunaamiaiset. Kysyin viime viikolla mikä hahmo hän haluaisi olla, ja onnetar halusi pukutua mustaksi kissaksi. Tekaisin tunnissa kirpparilta ostetusta XL-kokoisesta T-paidasta kissamekon ja olen itseeni äitinä ja ompelijana varsin tyytyväinen! Varsinkin kun en tehnyt edes kaavaa, piirsin vain kappaleet liidulla suoraan paidalle ja saksin. Jostain syystä lapsi on e-k-s-t-r-a-suloinen naamiaisasuissa, hyvä kun raaskin päästää pikkukissan juhliinsa.
Mekossa on muuten häntäkin, ei tullut otettu kuvaa takaapäin. Kädessä on yhdessä ommeltu musta kissalelu (hmm! mikä mustakissa-fiksaatio lapsella on?!) ja sotku on tavanomainen.

Jostain syystä olen innostunut kosmetiikasta viime aikoina. Ostin oranssinpunaisen huulipunan (Joliesta Zuui-merkkiä), jokaällistyttävästi onnistuu piristämään tylsänkin asun. Anteeksi tämä valtava naamakuva, mutta huulipunaa on paha muuten esitellä!

Käväisin kanssa vähän vahingossa Nudge-putiikissa ja ostin kotimaisen tiskiharjan. Sitten kokeilin (ihan luvan kanssa) Kure-kynsilakkoja. Herkut pastellivärit on kyllä. Sopivat Metamorphose temps de Fillen kangaskassin värimaailmaan.

 

 

Helsinki on oikeastaan aika suloisen pastellivärinen paikka, kun zoomaa oikealla tavalla. Kaupunki sointuu kynsilakkaani!

Ja sitten vielä Annankadun egyptiläisestä kaupasta sitruunalla tuoksutettua manteliöljyä. Olen luopunut kokonaan hiustenhoitoaineen käytöstä - en siksi, että jotkin kemikaalit herättäisivät epäluuloa, vaan koska hoitoaineen imeytymisen odottaminen on tylsintä elämässä. Inhoan sitä seisoskelua kylmissään suihkualtaassa. Minun kylpyhuoneeni ei tosiaankaan ole spa-paratiisi, vaan kylmähkö pikku koppero, jossa pesukone ja kuivuvat pyykit vievät suurimman tilan. Hoitoaineen sijaan sijaan laitan hiuksiin öljyä pesun jälkeen. Kokeilin avokadoöljyä, mikä periaatteessa oli ihan OK, mutta haisi liikaa salaatinkastikkeelle. Katsotaan miten egyptiläinen öljy pärjää, se ainakin tuoksuu ihanalle.

Jotenkin matkalta jäi päälle shoppailuhimo, näiden lisäksi olen ostanut mm. 15 metriä persikanväristä vintage-puuvillapitsiä, 30 metriä pellavapitsiä pitsitehtaalta ja sitä sun tätä pientä kierrätyskeskuksesta. Nyt voisi laittaa tulpan tälle ostelulle! 

PS. Olen jo aiemmin linkittänyt mainion Empty Emptor -blogin tänne, mutta nyt siellä on taas aivan mahtava kirjoitus äskeiseen romahtaneeseen tehdasrakennukseen Bangladeshissa liittyvä teksti. Ajatelkaa! Kysykää! Tivatkaa! Toimikaa!

ja sittn hauskaa Vappua kaikille!