Terveisiä Tokiosta!

Katsutaro Annex Ryokanin huone ja asukkaat yukatoissa.

Pääsinpäs lopulta Tokioon, vaikka matkalla oli esteitä. Lentokoneen moottorissa oli salaperäinen vika, ja sitä koitettiin ensin korjata 6 tuntia. Lopulta korjaajat luovuttavat keskiyön tienoilla ja koko lento peruttiin. Matkustajille järjesteltiin vaihtoehtoisia lentoja, meidän meni seuraavan pävän iltana Pekingin kautta. Parin vuorokauden unenpuutteeseen kun lisää jetlagin, niin tunnelma on jo kerrassaan surrealistinen. Mutta lopulta päästiin Tokioon ja ryokaniin (majataloon) ja nyt alkaa olla jo ihan virkeä olo taas.

Olen jo ehtinyt taltuttaa pahimman sushin, tempuran ja misokeiton himon. Kuvassa eräänlainen vapaamuotoinen sushiannos, en muista oikeaa nimeä: merenelävien ym. alla on sushiriisiä.

Nipporin "kissaportaat", jotka johtavat kauppakujalle. 

Tässä maleksii aina kissa tai pari. 

Temppeli ja pyykit.

Majatalo on Nipporin kaupunginosassa, joka on ollut minulle aiemmin tuttu vain kangasostopaikkana. Rautatieaseman pohjoispuolella on nimittäin "Textile town", kangaskauppojen keskittymä. Radan eteläpuolella on viehättävää temppelien kirjomaa matalaa asuinaluetta, lukuisine pikku puoteineen ja charmikkaine pikkutaloineen. Joukossa on mm. perinteisiä puisia taloja.

Oma ihanuutensa ovat pikkuruiset katupuutarhat, lähes joka talon nurkalla on vähintääkin muutama ruukku, parhaassa tapauksessa niitä on kaikenlaisia erikokoisia päällekkäin ja vielä pieni kala-allas koristamassa.

Nämä ä-lyt-tö-män hienot kissasukkahousut jätin valtavalla henkisellä voimainponnistuksella ostamatta, koska niitä oli vain yhtä - minulle liian pinkeätä - kokoa. Värikin olisi ollut täydellinen... Huokaus!

PS. Apua, lukijoiden määrä on nyt ylittänyt 150! Kiitos, mutta arvaatte varmaan, että en ottanut tänne mukaan arvontapalkinnoksi lupaamaani pitsiliinaa... sopiiko, että pidän arvonnan vasta matkan jälkeen, ja hankin lisäpalkinnoksi jonkin mielenkiintoisen tuliaisen Tokiosta?

Kevät - niitänäitä

Jee, ihanaa, vihdoinkin kevät! On ihan suurinta nautintoa, kun voi kirjoittaa rapulla istuen ja samalla kuunnella linnunlaulua. Kiitos vanhemmilleni, jotka huvittivat Pikku Onnetarta sillä välin.

 

Ja välillä käyn Villipuutarhassa kirjoittamassa. Ihana Katja huolehtii hyvinvoinnistani herkuin ja kahvein, oih...
 

 

"Nyt on aika päivittää vaatekaappi kevääseen."

Tuulettakaa talvitakit huolella ennenkuin pakkaatte ne odottamaan syksyä. 

Kuvassa tuulettuvat Jane marplen laukkku, hankittu 2007 ja siitä lähtien joka talvi käytössä sekä 70-luvun tweedkankainen takki, ostettu muistaakseni 2009. Kohta pitäisi vaihtaa vuori.

 

Jouduin myöntämään, että olin valinnut kevään Project 333 vaatteet ajattelemattomasti. Kevättalven/varhaiskevään paksummat ja värittömämmät vaatteet eivät kerta kaikkiaan kiinnosta enää, kun kukkia nousee maasta ja aurinko lämmittää. Pitsimekot esiin! Mulla on siis vuodessa neljän vuodenajan sijaan viisi: syksy, talvi, varhaiskevät, sydänkevät ja kesä.  

 

Muuten olen tyytyväinen vaatevarastoihini, mutta sukkahousuja puuttuu. En vaan raaskisi ostaa uusia, kun kohta niitä ei tarvitse moneen kuukauteen ollenkaan. Nämä beiget ei oikein rimmaa asun kanssa, mutta ei ole parempiakaan. Tehdäänköhän jossain reilun kauan puuvillasta sukkahousuja?