Laukkutehdas

Kassien, laukkujen ja veskojen rakenne on kiinnostava aihe. Vaatteiden ompelujärjestys alkaa olla jo melkein selkäytimessä, kun taas laukkujen kaavat ja ompelu pitää miettiä ihan alusta alkaen huolella. Tässä tulikin tilaisuus päästä kokeilemaan taitojaan viikonloppukassin ompelussa, kun ollaan parin viikon päästä lähdössä Ranskaan (merci beaucoup, mon éditeur!). Ukkokullalla ei ollut matkustamokelpoista kassia lentokoneeseen, johon mahtuisi passin ja lompakon ohella Pikku Onnettaren eväät ja huvitukset.


Ukkokulta löysi oikein tyylikkään tweed-kankaisen kassin kai Stokkalta, mutta hintalappuun vilkaistuaan kalpeni: lähes 700 euroa! Lupasin koittaa, josko saisin samantapaisen itse aikaan. Sopiva kangas löytyi varastoistani, ostaa piti vain tukikangasta, kantonauhaa ja metallilenksut.


Ei tämä nyt ihan sitä Bossin laukkua vastaa, mutta hintakin jäi alle viiteen prosenttiin esikuvalaukusta. Vuori on vaaleanvihreää ruudullista puuvillaa, välissä on tekonahkaa ja kernikangasta antamaan hiukan vedenpitoa. Pohjaa koitin jäykistää tekonahkapalaan ommelluilla ohuilla pakasterasian kansilla ja rigilene-nauhalla, mutta aika vetkulaksi se jäi. Sujautin vuorin ja päällisen väliin pohjaan sitten vielä pätkän maalauspohjaa. Tulos ei ole vieläkään täydellinen, mutta kelpaa.

Mistähän saisi ohutta, mutta jäykkää muovilevyä omiin mittoihin leikattuna? Kävin etsimässä Etolasta, mutta ei löytynyt sopivaa.

Tässä mittakaavaa havainnollistava kuva Ukkokullan kanssa, johon Pikku Onnetar = Touhutornado ehti myös syöksyä. Jotenkin tuo bagaashi näyttää aika jättimäiseltä, noinkohan sitä saa sittenkään mukaansa lentokoneeseen? Aargh, pitääkö tässä nyt ommella vielä toinenkin..?

Lopuksi arkipäivän väri-iloittelua - punakaali on minusta huippukaunis kasvis.
i