keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Vaatteiden kulumisesta

Googlailin kommentteja kirjastani (en voi uskoa, että kukaan kirjailija tällä vuosituhannella ei tekisi tätä!), tosi mielenkiintoista! Törmäsin useampaankin kertaan huoleen siitä, että vaatteiden vähentäminen johtaisi siihen, että vaatteet kuluvat nopeasti puhki käyttökelvottomiksi.

Voin vakuuttaa, että huoleen ei ole syytä. Ensinnäkin vaatteet kuluvat varsin hitaasti todella käyttökelvottomaksi. Sitten P333:n aloittamisen en ole laittanut mitään muita vaatteita pois kulumisen takia kuin alusvaatteita ja sukkohousuja. Jos vaatteet ovat hyvää materiaalia, ne kuluvat kauniisti (sikäli kuin normaalilla käytöllä vaatteitaan saa kulumaan) - jos taas on epäonnekseen tullut ostaneeksi huonolaatuisia vaatteita, jotka menevät rumaksi pian, asiaa ei pelasta se, että niitä käyttää harvoin. Pelko siitä, että rakkaimmat vaatteet kuluvat pian rikki on senkin takia hoopo, että - ainakin oman elämänkokemukseni mukaan – vain todella harva vaate on se tyylillisesti ja käyttökelpoisesti rakkain oikeasti vuosikymmenestä toiseen. Rakkaimpia vaatteita kannattaa käyttää ahkerasti juuri silloin kun ne ovat rakkaimpia, eikä säästellä niitä ja käyttää välillä jotain tylsempiä vaatteita. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä viiden tai kymmenen vuoden päästä nyt ihanin vaate on nostalginen, mutta ei enää tyylillisesti paras, tai sitten muoto on voinut muuttua. Jos nyt käy niin, että todella käyttää rakkaan vaatteen aivan loppuun, ainakin se on kohdannut loppunsa saappaat jalassa. Käytössä loppuun kuluminen on kunniallisin kohtalo, minkä vaate voi kohdata, eikä kammoksumisen aihe.

Minulla on niin paljon ompelu- ja teettämisideoita, että joskus toivoisin että vaatteet todella kuluisivat hieman nopeammin…

26 kommenttia:

  1. Tänään juuri katselin n. 10 vuotta vanhaa suosikkifarkkuhamettani. Se on kovassa käytössä kulunut monesta kohtaa "päivänpaisteiseksi". Vielä mietin paikkaisinko vai tekisinkö uuden samalla mallilla. Malli ei ole ihan tavallinen. T-paidat mulla menee pilalle kainaloista. Ostankin niitä usein kirpparilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Trikoopaitoja on käytettynä saatavilla niin paljon, että itsekään en oikein jaksa ostaa niitä uutena. Mahtavaa, että olet saanut hameen kulutettua päivänpaisteiseksi (ihana kuvaileva sana!). Jaksatpa korjata sen vielä kerran vai et, niin ainakin hame on palvellut hyvin!

      Poista
  2. Kommenttini ei liity tähän postaukseen muulla tavoin kuin että se on kommentti kirjastasi. Säästyt tältä osin googlaamisen vaivalta. Kirja oli ihan älyttömän valaiseva, kiinnostava ja innostava! Ajattelin, että se on sitä samaa asiaa vaatteiden laadusta ja vähentämisestä, mitä olen lueskellut netistä jo muutaman vuoden ajan. Olihan se sitäkin, mutta sai minut suhtautumaan vaateasioihin ihan uudella innolla. Nyt olen saanut aikaiseksi ottaa yhteyttä vaatefirmoihin kertoakseni, että vaatteiden tuotanto-olot vaikuttavat siihen, minne aion rahani kantaa. Uskalsin myös lähestyä ompelijaa saadakseni puhkikuluneen lempivaatteeni tilalle uuden samanlaisen (mikähän siinäkin oli muka niin pelottavaa?) Kaikki nämä pienet edistysaskeleet ovat seurausta Hyvän mielen vaatekaapin lukemisesta. Kiitos siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, suuret kiitokset tästä erittäin ilahduttavasta kommentista! Monista pienistä edistysaskelista syntyy (uskoakseni) suuri edistys.

      Poista
  3. Mulla on yks melko täydellinen kesämekko jolle tuleva kesä tulee todennäköisesti olemaan sen viimeinen, sen verran hipunut se jo oli viime kesänäkin. Samaten mun lempparitalvitakki on alkanut hipumaan huolestuttavasti.
    Oon miettinyt että sit kun ne on todellakin jo niin hipuneet ettei parsinnat ja paikkauksetkaan enää auta, niin teen niistä kaavat ja ompelen uudet vastaavat.

    Kesämekko on ohutta puuvillaa, joka pyöräilyn seurauksena on kulunut erityisesti takapuolen kohdalta. Talvitakki kevyesti vanutettua, 100%-villaneulosta, joka on kulunut erityisesti kainaloista ja olkapäistä (repun hihnat kuluttaa). Kummatkin vaatekappaleet ovat jo reilusti yli viisi vuotta olleet kovassa käytössä, takki likemmäs kymmenen vuotta. (Joka ei kyllä tiettykään ole aika eikä mikään jos on kyseessä vaikkapa jokusen kymmenen vuotta vanhasta villakangastakista, ne taitaa olla lähestulkoon ikuisia!)

    Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Repun hihnat kyllä kuluttaa, totta. Se on varsinkin yhtään pörröiselle kankaalle kova rasitus. Tulen kyllä hyvälle tuulelle, kun luen vaatteista, jotka todella ovat loppuun kulutettuja. Toivotan vielä ainakin yhtä kesää mekolle, ja sen jälkeen uudelleensyntymää kaavan muodossa!

      Poista
  4. Mun isoimpia huolia vaatteiden suhteen on juuri se, miten ne kuluu. En varmasti ole aina tehnyt kaikkein laadukkaimpia hankintoja, mutta ongelma onkin siinä, että kaikki ns. siistimmiksi vaatteiksi tarkoitetut näyttää kuluneina just siltä: kuluneilta paremmilta vaatteilta. Ne on edelleen liian "muodollisia" siirtymään ihan arkivaatekaappiin, mutta liian näkyvästi kuluneita kelpaamaan enää paremmaksi vaatteeksi.

    Tän ongelman olisi ehkä voinut välttää tyylivalinnoilla eli niin, että alun perinkin olisi hankkinut vaatteita, jotka menee sekä arkeen että juhlaan, mutta jotenkin se ei vain oikein ole mun tyyli: juhlavaatteen on näytettävä juhlavaatteelta, eikä toimistovermeeltä paremmilla asusteilla, ja jokapäiväisen elämän vaatimukset ei oikein salli kovin formaalia menoa. Mitään pysyvää ratkaisua en ole vielä keksinyt. Joitakin vaatteita olen antanut sitten eteenpäin, toisia, joilla on ollut vielä jotain toivoa, olen purkanut ja ommellut kankaista jotain muuta. Mutta ongelma vaan säilyy vuodesta toiseen. Ehkä pitäis hankkia työpaikka, jossa on pukeuduttava kauhean muodollisesti, niin nää puolet tasapainottuisi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en kuulu siihen vaateminimalistien porukkaan, joille suurin ilo ja autuus on käyttää samaa vaatetta joka tilanteessa vain eri tavoin asustettuna ja vielä ympäri vuoden. Muutama erikoistilanteiden vaate on kaapissani ihan paikallaan (vaikka runkopuku onkin juuri tuollainen jokapaikan vaate ja tosi kätevä). Mutta miten juhlavat vaatteesi kulahtavat? Tiivis kangas kestää yleensä hyvin. Satiini on varallista, koska siinä on pitkät lankajuoksut jotka voivat takertua ja muodostaa lankalenkkejä. Pitsi on aina hyvä :)

      Poista
    2. Joudun käyttämään juhlavaatteita usein nimenomaan päivällisillä, ja kaikenlainen ruoka ja juoma tahtoo jättää jälkensä vaatteisiin, vaikka parhaansa tekisi estääkseen. Suurin osa juhlavista kankaista ei kestä mitään sellaisia metodeja, joilla esim. kermälikööriä voisi jostain koettaa irrottaa. Pelkästä käyttämisestä johtuvista ongelmista yleisin on ostovaatteissa saumojen huonous: istuvaksi tarkoitetun vaatteen saumat "vetävät" niin, että kangas liestyy saumojen vierestä tai aiheuttaa esim. useilla väreillä kudottuun kankaaseen epämääräisen näköisiä alueita saumojen reunoihin (kun väärät langat paljastuvat kuteesta).
      Lisäksi mun heikkous on sametti. Sehän kuluu persuksista heti sileäksi, vaikka olisi muualta vielä ihan priimaa...

      Poista
    3. Saumojen liestyminen on ongelma, varsinkin jos mekon malli on yhtään piukea.

      Materiaalina voin suositella hyvää villakreppiä, se kestää, kestää ja kestää, ja siitä saa juhlaviakin asukokonaisuuksia. Pesukannalta voi suositella puuvillaista koneommeltua pitsiä, se kestää jopa pesukonepyykkäystä. Koska päivällisillä alaosa ei juurikaan näy, voisiko toimiva yhdistelmä olla villakreppihame (kestää, kestää) ja vaihtuva ylellinen yläosa?

      Poista
    4. ps. minäkin haluan niin paljon juhlavia illalliskutsuja, että samettihame kuluu takapuolelta sileäksi! Kuulostaa aivan ihanalta!

      Poista
    5. I can't lie, se on ihanaa, mutta vaan siihen asti kunnes kerran on kiire sinne juhliin, ja kun olet jo valmiiksi myöhässä huomaat että se samettihame nimenomaan on kulunut erittäin selvästi takapuolesta (mutta ei _tietenkään_ muualta) ja siihen hätään ei ole muutakaan käsillä :D Onneksi suurin osa illasta istutaan paikallaan...

      Iltapukujen suhteen olen jo siirtynyt suht' pysyvästi kaksioisaisuuteen, koska sillä tavalla saa enemmän vaihtelua vähemmällä vaatemäärällä, eikä tarvii koko pukua hylätä/korjata joka kerta kun olen taas hölvännyt ne kermaliköörit syliini.

      Poista
  5. Minulle pillifarkut ovat aiheuttaneet muutamia harmaita hiuksia. Leviksen hieman löysempiä malleja ostaessani olen aina ollut tyytyväinen laatuun ja kestävyyteen - siitä huolimatta, että käytän farkkuja lähes päivittäin, paksu kangas kestää vuosia ennen kuin rupeaa hitumaan. Tiukemmat mallit kuitenkin tuntuvat kuluvan haaroista nopeammin (tosin myönnettäköön, että niiden kangas taitaa olla myös hitusen ohuempaa).

    Villakangastakit nukkaantuvine pintoineen ovat toinen murheenkryynini. Olen aika kranttu takkien suhteen muutenkin, joten jää aina harmittamaan, kun pitkään metsästetty löytö rupeaa näyttämään nuhjuiselta heti ensimmäisen tai viimeistään toisen talven aikana. Vinkit laadukkaan villakankaan tunnistamiseen olisivatkin tar peen! (Piti käydä tarkistamassa mitä materiaalia villakangastakki itseasiassa olikaan: 30% polyesteriä, kuinkas muutenkaan. Voisiko tekokuidussa olla syy myös nopealle nukkaantumiselle...?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmastikin tiukat housut kuluvat nopeammin kuin väljät, sillä pingotus on itsessään kankaalle rasitus.
      En vielä osaa antaa kovin hyviä neuvoja kunnon villakankaan tunnistamiseen, tutkimukset ovat vasta alkuvaiheessaan. Polyester periaatteessa parantaa villan hankauksenkestoa, mutta koska se *käytännössä* tekee myös sitkeämpiä nyppyjä (jotka toisin kuin 100% villan nypyt eivät hinkkaudu itsestään pois), välttäisin sitä juuri talvitakissa jos joku ei henk koht takaa, että kyseinen kangas on tosi hyvä.

      Poista
  6. Eikö vaatteiden huoltokin vaikuta paljon kulumiseen? Nykyään vaatteita pyykätään ihan liikaa, se kuluttaa tekstiiliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, sekin. Kuivausrumpu ilmeisesti ainakin on aika turmiollinen vaatteiden kestolle - tai siistinä pysymiselle. Pesupussit ehkä auttavat hieman.

      Poista
  7. Haluan kompata erään anonyymin kommenttia: minunkin vaatteeni tuppaavat kulumaan rumasti. Farkut rispaantuvat vääristä paikoista. Minulla reidet eivät hinkkaa toisiaan vasten (länkisääristä on hyötyäkin), mutta peffasta menee puhki. Kaupan kulutetut farkut antavat ihan väärän kuvan kulumisesta. Käsi ylös, kenellä menee etureidestä ja säärestä farkut rei'ille?

    Rinna on ihan oikeassa sanoessaan, että vaatteet eivät useinkaan kulu puhki. Minun vaatteisiini tulee lähtemättömiä (rasva)tahroja, eikä mitenkään sievästi rintarossin kohtaan, vaan keskelle syliä.

    Toinen vaatteen lopullinen tuho on se, jos puuvillavaate alkaa haista. Yleensä silloin vaate tuntuu OK:lta pesun jälkeen, mutta hetken päällä oltuaan haisee pahalta. Ilmeisesti zeoliitti on aiheuttanut ongelmia aiemmin, mutta kun meillä on zeoliitittomat ja vähäsaippuaiset pesuaineet, ongelma on jossain muualla. Saman verran käytössä olleista vaatteista vain toiseen saattaa tulla tämä ongelma. Onkohan kyse materiaalin eroista? Jos EU ajaa yhä voimakkaammin alhaisia pesulämpötiloja pesukoneisiin, ennustan, että hajuongelmia tulee lisää. Ratkaisu olisi pestä vähemmän, mutta materiaalille sopivissa lämpötiloissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. varmaan jos on ammatiltaan muuttomies ja kantaa painavia laatikoita päivästä toiseen reisiään vasten, niin siinä vois noin teoriassa mennä etureidet farkuista puhki. Mut enpä muuten tiedä!
      Minä olen aikamoinen rapa-ripa, mutta ihme kyllä en ole tärvännyt yhtän vaatetta sitten p333 aloittamisen. Essu aina päällä kun kokkaa, sitten se yleensä jää päälle kun asetun syömään. Kun on hiemopaa ja essunkin riisun, niin onkin servetit käytössä. Ja jos tulee tahra, syöksyn heti huutaen tekemään ensi puhdistuksen. Joko nämä ovat auttaneet tai sitten minusta on jollain ihmeellisellä tavalla tullut siistimpi.

      Poista
    2. Meillä on haiseviin t-paitoihin ja pyyheksiin auttanut että ensin pakastetaan pari päivää - viikko ja sitten pestään väh. kuudessakympissä, mielummin yhdeksässäkympissä. Kuluttaja-lehdessä oli joskus juttua matalista pesulämpötiloista, joka loppui suurinpiirtein näihin sanoihin: "Jos vaatteelle riittää tuolainen haaleassa vedessä liruttaminen, ehkä sitä ei tarvitse vielä pestä ollenkaan". Kannatan itse koulukuntaa "harvoin, mutta kunnolla".

      Poista
  8. Täältä vielä kommenttia kirjasta: Se on ihana ja just passeli. Lainasin sen kirjastosta ja olen ottanut vinkeistä vaarin. Mulla on budjetti ja suunnitelmat. Tosin ompeluharrastus aiheuttaa välillä hairahduksia, onneksi vain välillä. Ja käytin kirppisvillakangastakkia ompelijalla, sain ihanan talvitakkn. Suosittelin kirjaa myös marttaillassa ja ompeluporukassa. Ja sain martat innostuneeksi vaatteidenkorjausbileistä. Siis kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa! Kiitos! Ihanaa, että esittelit kirjaa muillekin. Parhaita kehuja kirjalle ja kirjailijalle!

      Ompeluharrstus on hankaluutena minulakin, nyt koitan ommella varastoa tyhjäksi ja uutta sisään vasta kun vanha varasto on silminnähden madaltunut.

      Poista
  9. Villakangastakin nukat saa irtoamaan esimerkiksi kertakäyttöisellä partahöylällä. Sähkökäyttöisestä en tiedä uskaltaisinko kokeilla. Toimii ainakin suht tiivispintaiseen villakangastakkiin. Olen yleensä käyttänyt poisheitettävää jo jonkun aikaa palvellutta terää tähän tarkoitukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sähköinen nypynpoistin on aivan ihana vehje, sen käyttäminen on todella rentouttavaa ja meditatiivista. jos sitä tarvitsee vain harvoin, niin kannattaa harkita yhteisomistusta kavereiden kesken.

      Poista
  10. Farkkujen kulumisessa olen tehnyt vastikään kiintoisan havainnon. Olen pitkään ostanut farkkuja aika kalliilta merkeiltä, Dieseliltä, Levikseltä ja viimeksi Nudielta. Kaikki ovat kestäneet käytössä vuosia (vaikka käytän niitä tosi paljon) ja menneet lopulta rikki, yleensä polvesta. Reiän tuloon asti kaikki ovat olleet ryhdikkään näköisiä ja hyvän tuntuisia; olen käyttänyt niitä työjutuissakin.
    Nyt sain ystävältä hänelle pieneksi jääneet H&M-farkut, joita ei juuri ollut käytetty. Sopivat mulle täydellisesti ja näyttivät hyviltä. Olin iloinen!
    Nyt olen vähän hämmästynyt. Olen nyt käyttänyt uusia farkkuja viidestä kymmeneen kertaan. Ne ovat löystyneet merkittävästi (tarvisin jo vyötä) ja lököttävät takamuksesta. Alle kymmenen käyttökerran jälkeen!
    Toivon, että tämä on harhaa, mutta jos ei ole, farkuissa on paljon suurempi laatuero kuin hintaero. Ja hyvät farkut todella kuluvat puhki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Denimeissä kuulemma todellakin on eroja, mutta niistä en tiedä juuri mitään. Paksumpi ainakin on kestävämpi, mutta muutakin vaihtelua denimin laaduista löytyy. Käsittääkseni elastaani on ensin farkuissa tosi kiva mutta sitten pian lörpähtää, tosin kaikki tämä on vain kuulopuhetta, kun en itse farkkuja käytä.

      Poista
    2. Luin hiljattain Outi Pyyn blogista farkkujen laatuun liittyviä juttuja, mutta enää en sitä tekstiä löytänyt. Lueskelin kaikenlaista enkä muista minkä jutun yhteydessä oli puhetta farkkujen kestävyydestä, ja oliko asia tekstissä vai kommenteissa... Mieleeni jäi vain se, että kankaan paksuus vaikuttaa siihen miten farkut alkavat lököttää, samoin elastaanin määrä. Sitä en nyt sitten muista oliko sopiva elastaanin määrä enintään 1 vai 2 prosenttia...

      Vaatteiden kulumisesta vielä. Vaatteiden kuluttaminen puhki on todella työn takana, ainakin jos jättää kaikkein halvimmat vaatteet ostamatta. En muista milloin vaate olisi pitänyt poistaa käytöstä puhkikulumisen vuoksi, ennemmin tapahtuu jotakin muuta minkä vuoksi vaate tulee käyttöikänsä päähän.

      Nyt jatkan lauantaipäivää kirjasi parissa, jonka kävin noukkimassa kaupasta. Ihmettelin miksei kirjaston varausjono tunnu lyhenevän, kunnes huomasin, että koko kaupungin kirjastoissa on vain yksi kappale kirjaasi! Kaunis kirja ja aivan täydellisen kokoinen, kiva että on pehmeäkantinen. Sisällöstä en osaa sanoa mitään, koska en ole siihen asti vielä päässyt. Niin paljon hyvää olen kirjasta lukenut, että luottamus kirjan antiin on suuri.

      Poista