keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Luento Oulussa ja päivän asu

Pidin Oulussa sijaitsevassa Hyvän mielen talossa luennon kirjani aiheista. Siellä on meneillään käsityöaiheinen viikko, sis. mm. crftivismia, tuunaamista, neulepajoja ym.


 Mielestäni luento sujui oiken hyvin ja kerrankin ajoituskin meni nappiin. Sain kaiken sanottavani sanottua ja jäi tasan 5 minuuttia kysymyksille. Kuvassa paikallisen designkahvilan kaakaot, joilla minä, Pikku Onnetar ja lapsenlikkana toiminut siskoni juhlistimme luentoa. Saan muuten kuulijapalautteet luennosta, tosi mielenkiintoista!!!


 Pikku Onnetar oppi Japanissa poseeraamaan voitonmerkillä. Yhtäkkiä Oulussa voitonmerkki muuttui hevimerkiksi. Sisko ei omasta mielestään ole opettanut moista. Mistä tämä on oikein lapseen imeytynyt??

 Tässä asussa tosin ilman valkoista neuletta esiinnyin. On niin mukava olo, kun on kesäksikin jotain siistiä päällepantavaa (siistillä siis tarkoitan sellaista, missä tuntee olonsa luontevaksi työasioissa).

Kenkäprobleemissa päädyin Nina's-putiikin punaisiin mataliin Repettoihin. Näillä tepsuttelee aika pirteästi!

4 kommenttia:

  1. Kaunis asu ja pirteät punaiset kengät. Pidän myös kirjastasi Hyvän mielen vaatekaappi. Olen päätynyt miettimään juuri samoja asioita, vaikka innostuin taas pitkästä aikaa muodista ja vaatteista ajatuksella kevyttä ja ei yhtään vakavaa. Olen monesta samaa mieltä. Mutta sitä mietin, miten sujuu, jos suuri osa vaatteista löytyykin pyykkikorista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Kun vaatteita on tarpeeksi vähän, siis sopiva määrä, näkee aina hyvissä ajoin ennen kuin kaikki käyttövaatteet ovat päätyneet pyykkikoriin. Kahden aikuisen ja yhden leikki-ikäisen taloudessa pesukone pyörii yleensä jotakuinkin kaksi kertaa viikossa, joten eipä juuri tule tilannetta että kaikki vaattett olisivat likaisena. Paljon helpompaa kuin silloin ennen, kun vaatteita oli hurjan paljon, mutta saattoi silti käydä niin että kaikki käyttökelpoiset vaatteet olivat yhtä aikaa pyykissä!

      Poista
  2. Kävin tänään kirjastosta sen Pitsikirjan. Minusta se on kiva ja kaunis kirja. Pitää vielä juhannuksen kylmien kelien aikaan kaikessa rauhassa siihen paneutua. Pitsin historia siinä alussa on mukava tietopläjäys. Ohjeet ovat kivoja, se eväskori pitsin sisässä on hyvä idea. En osaa ommella, mutta tuosta kirjasta saan kyllä poimittua ideoita. Yöpöydän laatikossa on se sinun toinen hyvä kirja odottamassa rauhallista aikaa; siis se vaatekaappikirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, että pidit Pitsikirjasta! Minustakin se on edelleen oikein kaunis kirja, pidän valokuvien tunnelmasta. Pitsin historiasta olisin voinut kirjoittaa pidemmästikin, ehkä joskus toinen pitskirja...

      Poista