Hand-quilted and embroidered silk duvet / käsinkirjottu ja -tikattu silkkipeitto
On Sunday I visited an exhibition about a typical Society home in Finland in year 1809. It was nice, though I have to say they had some anachronistic laces there (which in all probability bothered no-one but me). Drawn work in the photo was suited to the era though, and superb quality too. I've done some work of same type, on much coarser scale, and a 20 cm long strip took 8 hours of concentrated work time. So the decorated bed linens must be hundreds of hours' product.
Sunnuntaina tutustuin viimeistä päivää auki olleeseen Ett Hem 1809 -näyttelyyn, joka esitteli tyypillisen suomalaisen seurapiirikodin sisustuksen tuolta vuodelta. Mielenkiintoista, mutta bongasin muutamia väärän aikakauden pitsejä (jotka eivät takuulla vaikuta kehenkään muuhun kuin minuun). Yläkuvan sidepistorevinnäinen oli kuitenkin ymmärtääkseni ajankohtaan sovelias, ja upeaa työtä. Olen tehnyt samalla tekniikalla mutta paljon karkeammalle kankaalle muutamia töitä, ja noin 20 sentin mittaisen koristeen tekemiseen meni semmoiset kahdeksan tuntia aherrusta. Joten noihin petivaatteisiin on mennyt varmaan satoja tunteja työtä.
Framed embroidered picture with humorous characters / viehko kirjottu kuva, harmi kun lasi heijastuu kuvassa.Other than that, I've been writing at Cafe Villipuutarha and eating their wonderful new cakes. They are a bit on the expensive side, but on the other hand 2 people can share one piece and feel completely satisfied. Their gorgeous mudcake is such concentrated goodness that I'm surprised it's even legal.
Muuten olen istunut Kahvila Villipuutarhassa kirjoittamassa ja syömässä heidän uusia herkkukakkujaan. Ne ovat hiukkasen kalliita, mutta toisaalta kaksi ihmistä voi syödä yhden palan puoliksi ja tulla siitä aivan täyteen. Varsinkin mutakakku on sellaista tiivistettyä nautintoa että ihme kun se on edes laillista.
I'm seeing lace everywhere, tram electric lines look like some giant very airy lace structure.
Näen nykyään pitsiä kaikkialla, ratikkajohdot tuovat mieleen ilmavan jättikokoisen pitsistruktuurin.
Alakuva on hieno ja mielleyhtymäsi vielä hienompi!
VastaaPoistaKyllä historiallisessa näyttelyssä pitäisi olla kaikki oikein!!
VastaaPoistaIlona, kiitos! minun Helsinkini on suuren pitsitaideteoksen peittämä.
VastaaPoistaMatroskin, antiikkihuonekalujen myyjät eivät kovin paljoa tunnu välittävän tekstiileistä - mutta ainakin sain sen nörttimäisen ilon että bongasin "klaffivirheen". Ei ole kaikki se historiallisen pitsikirjallisuuden pänttääminen mennyt hukkaan...