Teoriani mukaan kerran kuukaudessa uutta hankkimalla pitäisi pärjätä aivan hyvin, kun pohjana on täysimittainen vaatevarasto, eli 12 ostosta pitäisi riittää vuoteen.
Hankinnat tähän asti ovat
- brodyyrihelmainen alushame Fidasta
- kävelypuku
- kaulakoru kirppikseltä
- puuvillaiset Vogue Luxe Cotton sukkahousut
- kopio puhki kuluneesta Jane Marplen suosikkitrikoopaidastani (ompeli Tiina Talvikki)
- puolipitkät nahkakäsineet Firenzestä (+ täysin epäonnistunut käsineostos, josta onneksi pääsin eroon ja jota en laske tähän)
- leikekirjottu pellavatoppi ja
- silkkinen yöpuku, nämä kaksi second hand -kaupasta Firenzestä
ja nyt viimeksi musta t-paita Kierrätystehtaan ilmaistorilta.
Seuraavaksi tarvitsen siistit neutraalinväriset kesäkengät - löysin ehkä sopivat huuto.netistä - ja uudet rintaliivit (vinkit eettisesti tuotetuista rintaliiveistä ovat tervetulleita!!).
Olen siis hankkinut 9 vaatekappaletta 5 kuukauden kuluessa ja käyttänyt niihin yhteensä 903 euroa (suurimman osan vei kävelypuku). Budjettia on jäljellä vähän vajaa 300 euroa, jonka pitäisi riittää loppuvuodeksi. Aika etupainotteista vaatteidenhankintaa!
Ovatko kaikki ostokseni todella olleet tarpeellisia? Hellettä odottavia pellavatoppia ja alushametta en ole vielä käyttänyt kertaakaan, muita jo vaikka kuinka monesti. Pellavatoppi, alushame, silkkiyöpuku ja kaulakoru olivat jollain tapaa ylimääräisiä, eivät siis korvanneet mitään rikki mennettä tai muuten puuttuvaa. Muut hankinnat ovat tulleet todella tarpeeseen - mutta eivät neljä mainittuakaan tunnu virheostoksilta. Tai no, kun nyt olen plärännyt kesävaatelaatikkoani, huomaan, että yhtään uutta kevyttä hametta en tosiaankaan tarvitse, ja brodyyrialushameenkin olisi siis voinut jättää hankkimatta. Todellakin, suhteessa siihen kuinka lyhyt lämpimin kesäkausi on, minulla on kohtuuttoman paljon kesäkolttuja. No Signposts on the Sea -blogissa on osuva kirjoitus suomalaisten kesävaatteista ja kuinka niillä koitetaan loitsia pidemmäksi sitä unelmien kesää, joka tuppaa loppuumaan ennenkuin alkaakaan. Periaatteessa valkoinen brodyyrihame olisi mahdollista sommitella muihinkin vuodenaikoihin, vaikka muhkuisen ruskean neuleen ja luonnonväristen nahkasaappaiden kaveriksi, mutta minun osaltani teoria ei tule siirtymään käytäntöön. Valkoinen brodyyri on ja pysyy kesämateriaalina.
Suosittelen vaateostosten kirjaamista kaikille, sillä on aina yllätys, kuinka hitsin paljon sitä tuleekin osteltua - vaikka kuinka olisi olevinaan tiukkana ja tiedostavana.
Olen pitänyt helmikuusta asti sentintarkkaa kirjaa vaateostoksistani. Tammikuunkin sain suunnilleen mukaan kirjanpitooni, kun yritin muistella, mitä silloin ostinkaan. On masentavaa huomata, että vaikka en osta paljon, osa ostoksistani jää liian vähälle käytölle.
VastaaPoistaKoko talouden budjetissa meikäläisen vaatteet on loppujen lopuksi aika pieni menoerä. Esimerkiksi auton pitäminen on hirveän kallista siihen verrattuna. Jos joskus pääsen työhön pyörämatkan päähän kotoa, lasken, mitä autoon menee vuodessa, ja sen jälkeen panen saman rahan matkustamiseen!
Nuo sinun insinööripäivityksesi ja vieraspäivitys ovat olleet myös kiintoisia! Kiitos.
solveig
Juu, perheen kokonaiskulutuksessa vaatteet eivät ole järin merkittävä menoerä - tai jos ovat, niin sitten on jotian hullusti! Vaateostosten kirjaamisella saa jokatapauksessa paljastettua pöhköjä ostoksia, niin että voi sitten tutkailla niiden syitä.
PoistaVälillä mietin, pitäisikö blogin nimeä muuttaa. Pitsiunelmointia hakevat saattavat harmistua tekstiili-insinöörimäisistä kirjoituksista ja maailmanparannuksesta :D
En pidä kirjaa vaateostoksistani, mutta koska tulot on hyvin pienet, niin määrällisesti niihin ei joka tapauksessa mene kovin paljon rahaa vuosittain. Samasta syystä yritän aina ostaa second handissakin laadukasta, vaikka hinta olisikin pieni.
VastaaPoistaPyrin myös siihen, että sesonkispesifejä vaatteita olisi mahdollisimman vähän, niin että kaikkia olisi helppo käyttää mahdollisimman usein. Esimerkiksi viimeisin ostokseni oli musta, täysvinoon leikattu polvipituinen pellavamekko kirpputorilta. Kun alle laittaa alushameen ja sukkikset, niin se menee mainiosti talvella neuleen kanssa, ja kesällä sitä voi pitää ihan sellaisenaan.
Olen kahden vaiheilla "sesongittoman" vaatekaapin kanssa. Toisaalta pidän kovasti siitä, kun saa ottaa esiin alkavan kauden vaatteet - keväällä kevyttä ja vaaleaa, syksyllä lämmintä ja syvänväristä. Mutta puolensa olisi siinäkin, että valitsisi moneen vuodenaikaan sopivia vaatteita.
PoistaOlen myöskin pitänyt kirjaa vaateostoksista vuoden alusta lähtien ja viivytellyt ostopäätösten kanssa. Ihmeellisesti erilaiset tarpeet vain odottamalla häviävät ja osoittautuvat oikeasti himoksi saada uutta tai vain ostaa.
VastaaPoistaMinullakin on budjetti, mutta se on kovin sallliva. Minulla on projekti 333 aivan sekaisin ja pläräilen parheillani minäkin kesävaatteita niissä kuljettuani jo reilun viikon.
"Ihmeellisesti erilaiset tarpeet vain odottamalla häviävät ja osoittautuvat oikeasti himoksi saada uutta tai vain ostaa.
Poista"
Todellakin! Kummallista, miten sitä onnistuukin selittämään itselleen jonkin ostohimotuksen välttämättömyydeksi, vaikka se sitten pienen viivyttelyn jälkeen paljastuukin ihan muuksi. Olen opetellut antamaan vaatehimotusten tulla ja mennä, ilman että heti toimin niiden mukaan. Se melkein aina toimiikin...