Tekstiilijäte – uudelleenkäyttöön, kierrätykseen vai poltettavaksi?

Tänään julkaistaan blogin ensimmäinen vieraskynäkirjoitus! Ympäristöpolitiikan alalla toimiva ja jäteasioihin erityisesti paneutunut Kaarina Saramäki Naturaatiopiste-blogista kertoo tekstiilijätteestä jätehuollon näkökulmasta. (Sama sukunimi selittyy sillä, että hän sattuu olemaan kälyni.)

 

Tekstiilijätteitä ei ole tähän asti pidetty isona jäteongelmana. Nyt tekstiilijätteet ovat kuitenkin nousemassa huomion kohteeksi. Vuoden 2016 alusta orgaanista jätettä ei saa enää viedä kaatopaikoille, joten tekstiilijätteillekin on keksittävä muita käsittelytapoja – nykyään tekstiilijätteistä päätyy suurin osa kaatopaikoille. Jatkossa sekajätteessä oleva tekstiilijäte päätyy jätteenpolttoon, ellei uudelleenkäyttöä ja kierrätystä edistetä.

Arkipuheessa uudelleenkäyttöä ja kierrätystä käytetään usein tarkoittamaan samaa asiaa. Uudelleenkäyttö tarkoittaa käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen, johon tuote on alun perin suunniteltu. Kierrätyksessä taas jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi tai materiaaleiksi käytettäväksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen. Osa tekstiilijätteestä ei kelpaa uudelleenkäytettäväksi ja tulisi kierrättää. Kierrätyksen edistämisessä on tärkeää, että se ei tapahdu uudelleenkäytön kustannuksella, sillä uudelleenkäyttö on yleensä ympäristön kannalta tavoiteltavampaa. Kierrätys kun yleensä kuluttaa jonkin verran energiaa. Uudelleenkäytöllä ja kierrätyksellä voidaan vähentää tekstiilituotannon energian-, veden- ja kemikaalien kulutusta. Joskus voi myös olla ympäristövaikutusten kannalta perusteltua polttaa jätetekstiilit jätteenpolttolaitoksessa, esimerkiksi jos tekstiileissä on haitallisia aineita, jotka halutaan pois kierrosta.

Tekstiilijätteen laadusta ja määristä ei ole tarkkaa tietoa, mutta selvitysprojekteja on meneillään. Tekstiilijätteet eivät ole kokonaisjätemääriä tarkasteltaessa mikään suuri jätevirta, joten jäteongelmaa ei tekstiilijätettä vähentämällä ratkaista. Tekstiilijätteen määrä on vain parisen prosenttia yhdyskuntajätteen määrästä. Yhdyskuntajäte taas on Suomen kokonaisjätemäärästä vain noin neljä prosenttia. Arvion mukaan Suomessa kulutetaan vaatteita ja kodintekstiilejä noin 70 000 tonnia vuodessa, josta noin 50 000 tonnia päätyy kuluttajilta jätehuoltoon.

Kuluttajat ovat kiinnostuneita vaatteiden kierrätyksestä ja osa vaate- ja muusta tekstiilijätteestä päätyy kierrätyskeskusten, kirpputorien ja eri yhdistysten keräysten kautta tai internetin välityksellä uudelleenkäyttöön. Nämä tekstiilijätteet eivät tule jätehuollon piiriin, eivätkä näy jätehuollon tilastoissa.

Kierrätysteollisuudelle on tärkeää, että raaka-ainetta syntyy tarvittava määrä ja Suomen tekstiilijätemäärät ovat melko pieniä. Tärkeää on myös, että kierrätetystä materiaalista tehdyille tuotteille on kysyntää.  Tekstiilien kierrätyksen teknisiä ratkaisuja on olemassa, mutta esteet ovat usein taloudellisia. Pitkien välimatkojen vuoksi keräily- ja kuljetuskustannukset voivat olla suuria. Teollisuudesta tulevat jätetekstiilit ovat tasalaatuisempia ja helpommin hyödynnettävissä kuin kotitalouksista tulevat tekstiilit. Teollisuudesta peräisin olevaa tekstiilijätettä ja lumppua käytetään esimerkiksi erilaisten imeyttämistuotteiden, teollisuuspyyhkeiden ja puutarhojen kasvualustojen raaka-aineena.

Tekstiilien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä voitaisiin tukea esimerkiksi soveltamalla tekstiilien korjauspalveluille alempaa arvonlisäveroa ja tukemalla käytettyjen tuotteiden liikkeitä tiedotuksen avulla. Maailmalta löytyy myös esimerkkejä, joissa kierrätysmateriaalien käyttöä on tuettu suosimalla niitä julkisissa hankinnoissa.



Lisätietoa aiheesta esimerkiksi:

Tojo, N., Kogg, B., Kiörbe, N., Kjär, B. & Aalto, K. 2012. Material flows of textiles and suggestions on policy instruments for the prevention of textile waste. Report commissioned by the Waste Prevention Group, Nordic Council of Ministers.  TemaNord 2012:545. Verkossa:  http://www.norden.org/da/publikationer/publikationer/2012-545

Talvenmaa, P. & Mustonen, M. 2011. Tekstiilien kierrätys ja hyötykäyttö – mahdolliset teknologiat.

http://www.poistotekstiilit.fi/DowebEasyCMS/?Page=Selvitykset