Tunnen lievää syyllisyyttä siitä, että pitsiblogissa olen viime aikoina keskittynyt hammasrattaisiin ja valurautaan enemmän kuin suloisiin pitseihin. Niinpä ylläoleva alusasu näyteenä siitä, etteivät pitsituotokset ole täysin unhoittuneet.
Ja sitten taas hammasrattaisiin!
Leavers-koneen erottaa tekniseltä kannalta muista pitsikoneista sen "les bobbins", öh, kai sitten puolat suomeksi? Näissä on aivan hämähäkinseitin ohuista lankaa, joka kietoutuu varsinaisten kuviolankojen ympärille, ja tekee pitsistä kestävämpää.
Lisää kuvia langoista - ne ovat toki pitsintekemisen tärkein tarvike, koneella tai käsin.
Tässä leavers-koneen edessä Cite de la Dentellen pitsikoneenkäyttäjä. Hänen nimensä jäi kirjoittamatta ylös, harmi kyllä. Erittäin ystävällinen ihminen, joka taisi olla ihan tyytyväinen näin innostuneesta koneenkäyttönäytöksen seuraajasta. Hyvin ystävällinen oli myös rouva, joka käänsi ranskankieliset puheet englanniksi. Muita ei näytökseen silloin osunutkaan, mikä oli onnekasta - saimme näytepalat pitsistä, mitä ei normaalisti tapahdu.
Tässä pitsikone, ystävällinen rouva ja joku pitsitauhka Suomesta.
Museon vaihtuvana näyttelynä oli pitsimallien suunnittelusta kertova näyttely. Hyvin kiintoisaa, ja sain nähdä niitä epätavallisia pitsikuoseja, jota usein peräänkuulutan. Mutta siellä valokuvaaminen ei ollut sallittua, joudutte siis tyytymään pariin postikorttiin.
Loppuvirkistyksenä tänne asti päässeille 1900-luvun alkuvuosilta kesäinen pitsi-valkokirjontamekko. Nam!
Iso kiitos näistä pitsimatkapostauksista, näitä on ollut mielenkiintoista seurata!
VastaaPoistaAika jännä tuo kontrasti isojen metallisten koneiden ja herkän pitsin välillä
Minustakin tuo monta tonnia painavien koneiden ja niiden ilmavan tuotoksen välinen kontrasti on kiinnostava. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että pitsihaituvat tulevat koneista, joita varten teollisuussalit pitää vahvistaa erikseen raudoilla, sillä niiden jytyyttävä liike voisi sortaa tavallisen rakennuksen.
VastaaPoista