Näytetään tekstit, joissa on tunniste interior decoration. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste interior decoration. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Pärnu ja sisustusta

Alkuun pari uutista:
* Huomenna klo 13.30 olen MTV3:n Uutislive-nettilähetyksessä puhumassa juuri Bangladeshin vaatetehtailta palanneen toimittaja Aino Huilajan kanssa vaatetuotannon eettisyydestä.
* Lukekaa tuleva NYT-liite huolella, siellä pitäisi olla 5 mun vinkkiä eettisekologisempaan vaatehankintaan.
* Ja vielä lauantaina Korjaamon kirjamarkkinoilla puhun Outi Moilalan kanssa samasta aiheesta!

Sitten matkailuun.

Vanhempani lahjoittivat jouluna jälkeläisilleen ja heidän perheilleen yhteisen matkan Pärnuun. Ihanaa oli! Suosin tälläisiä aineettomia lahjoja :)
Käyskenneltiin kauniissa kaupungissa (no silmät piti sulkea uuden kauppakeskuksen kohdalla), plutikoitiin kylpylässä ja varsinkin syötiin. Erikoisesti jäi mieleen viehättävästi sisustettu kahvila Supelsaksad. Ruuat oli huippuhyviä ja tunnelma aivan mainio. Haaveilen kirjoitussesongista Pärnussa, vuokraisin jonkun huvilan ullakkohuoneen ja kirjoittaisin tietenkin kirjoituskoneella. Tai kynällä!


 Kierrätysaiheinen näyttely oli suurelta osalta sitä mitä voi arvellakin, muutamia nokkelia ajatuksia oli myös joukossa. Viehätyin arvattvasti tästä pitsikollaasiverhosta.

 Laskuvarjoista tehtyjä mekkoja zerowaste-tekniikalla. Laskuvarjokangas on kaunista, ainakin nämä ilmeisesti hieman vanhemmat.

Kotona vaihdettiin lähes 10 vuotta vanhat Ikean muoviset taittotuolit (ihmeen hyvin kestäneet!) vielä vähän vanhempiin muovituoleihin.

"Pim pom! Tultais teille käymään!"
Ja japaninpaketti saapui, tässä uusi sukkalootani!

maanantai 17. helmikuuta 2014

Sisustusjuttuja


  Vihreänkaipuuseen ja vitamiininpuutteeseen hommasin vastalääkkeeksi vihreän neilikan ja parsanlehden sekä ruukullisen persiljaa. Olen varmaan joskus esitellyt tämän mielestäni erittäin hienon maljakon, mutta tässä uudelleen. Labrapullon ja rottingin yhdistelmä on niiin mahtava.

Tukholman tylliverhot löysivät kodin työhuoneelta, inspisleiketauluni ympäriltä. Vielä kun saisin aikaiseksi laittaa koko homman taustaksi tumman kankaan, niin verhot erottuisivat vielä kauniimmin.

Harmaat asiat kiehtovat. Myös ruskeat ja musteensiniset. 
Taululle ovat päässet myös hyvin yksinkertaiset, äärimmäisen dekoratiiviset ja kauniisti kauhtuneet asiat.  

 Pikku onnettaren kanssa tehtiin tiedeprojekti: sokerikristallien kasvattaminen. Inspiraationa oli Tokiossa nähty häkellyttävä kristallitaidenäyttely ja makeanhimo. 
 





 Illan sininen hetki Helsingissä.

maanantai 13. tammikuuta 2014

Korulaatikko


 Tavaramäärän järkeistämisestä on syntynyt kummallisia sivutuotteita, kuten tyhjä (!) piironginlaatikko. Mietin, että sinne voisin kokeilla kaunista koruasetelmaa, joita niin kovin olen ihaillut japanilaisissa tyyli/sisustuskirjoissa. Joulun alla ostamani ylellisyystyynyliina on pohjana ja siihen saa nätisti päälle aseteltua korut. Nähtäväksi jää, pysyykö järjestys vai ovatko korut piankin mytyssä.

 Askartelin tämän kaulakorun pari iltaa sitten, yhdessä Pikku Onnettaren kanssa. Viisteinen korukivihelmi (olisiko agaattia vai mitä lie) on ostettu aika monta vuotta sitten Lontoosta, nyt pitkän odotuksen jälkeen sain aikaiseksi ripustaa sen ketjuun. Helmikoristeinen rintakoru on kirpputorilta ehkä viiden vuoden takaa ja korvikset sain veljeltäni tuliaiseksi Maltalta noin vuonna 1996 tai siinä main. Mahdollisesti vanhin yhtäjaksoisessa käytössä ollut pukeutumiseni osa!

Kullanvärisen pitsiperhosen sain isoäidiltäni, ranneketjun anopilta. Kävin pienennyttämässä ranneketjua kultasepällä, ja samalla pyysin kiinnittämään parittoman helmikorviksen siihen koristeeksi. Hyvä tuli!




torstai 1. elokuuta 2013

Esittelen vaatehuoneeni

No vitsi vitsi. "Vaatehuoneeni" eli siis Ikean vaaterekki, jossa säilytän kauden The Project 333:n mukaista asuvalikoimaani. Harmikseni siitä ei saa minimalistisen tyylikkäitä kuvia, koska se on ahtaassa pimeässä kolosessa miehen vastaavan vaatetangon vieressä. Halajaisin tälläistä vaatekaappia ja söpöjä seinäkoukkuja, mutta sellaisille ei ole tilaa ja tällä pitää tulla toimeen. Sitäpaitsi olen surkea viikkaaja, joten parempi näin.

Kesän värivalikoima: valkoista, pellavanväriä (pesussa), siniharmaata, vedenvihreää, tummansinistä (piilee jossain muiden alla), ja mustavalkoista. Puuterinvärinen asia on silkkisifonkinen itseommeltu yöpaita, jota turkiskuoriaisten pelossa säilytän henkarilla.

 Kokonaisuus ylhäätlä tarkastellen. Vasemmalla puolella metrin mittainen ja kolmekerroksinen kenkähylly, jonka (järkyttävää muistella) aikoinaan kenkäni täyttivät kokonaan. Nyt siinä on miehenkin kenkiä ja erilaisia säilytyslaatikoita.

Henkarien lisäksi rekissä on roikko, jossa laatikoituna asuvat sukat, alusvaatteet, kotivaatteet ja talvisin huivit. Roikko vaan on niin ruma, etten viitsi ottaa siitä kuvaa. Ihmettelen, miksi kauniin, kankaisen roikon löytäminen on niin hankalaa? Ne ovat yleensä karmean ankeaa kuitukangasta, tai parhaassakin tapauksessa mälsän harmaata ja epäesteettisesti kiiltelevää tekokuitua. En todellakaan ole ainoa, jonka roikko on esillä eikä kaapissa piilossa.

Läheisen hyllykön päällä on "lepäilylaatikko", eli kori, jonne vaatteet joutuvat jos ne hiemankin kyllästyttävät tai eivät ole päässeet riittävään käyttöön. En oikein muista mitä siellä nyt on, ainakin vaalea puuvillaneule, mutta korihan näyttää olevan aivan täynnä... aina jos vaatevarasto tuntuu vajavaiselta, pengon ensin lepäilylaatikkoa.

"Puolipitoiset", joita aion käyttää lähiaikoina, säilytän tässä korissa. Taustalla näkyy kumisaappaiden (ja talvella talvisaappaiden) kori. Pidän koreista, jos ette ole vielä huomanneet! Kesällä niitä voi onneksi käyttää asun osana, ja muun osan vuodesta sisustuksessa.

Pientä stressishoppailun oiretta havaittavissa. Viime aikoina olen ostanut mm. ruusukuvioista parfymoitua paperia vaatelaatikoiden somistamiseksi, tummansiniset puuvillasukkahousut (vaikka olin päättänyt, että parasta on tästä lähin ostaa vaatteita siinä vuodenajassa, jossa ne ovat tarkoitettu käytettäväksi – välttääkseni leikekirjotun topin tapaisia virheostoksia) ja allanäkyvän rottinkikaulaisen maljakon. Rottinki ja labrapullo yhdistettynä oli mielestäni mahtava juttu, mikä vain heinä minkä tuohon tökkää näyttää heti hienolta!

 Lähetin eilen yöllä käsikirjoituksen toimittajalle, mutta nyt huomasin vielä... pari... juttua... jotka pitäisi korjata.