Viime vuodesta vielä. Rahaa meni rutkasti enemmän kuin suunnittelin, tosin jos poistan
laskelmista japaninmatkan hankinnat niin en ylitä alkuperäistä
budjettiraamia 1200 e kovinkaan merkittävästi. Ehkä voin todeta budjetin
jokseenkin onnistuneeksi, ja varaan alustavasti melkein saman summan tälle vuodelle (1300 e), mutta katson siitä jo käytetyksi japaninostosten summan. Riippuu toki siitä miten tässä rikastuu, jos esim. saan valtavan rahamäärän lohkaisen siitä samantien muutaman tonnin saappaiden teettämiseen.
Edelisen kirjoituksen hankinnosita unohtui yksi: sateenvarjo. Löysin Tokiosta aivan samanlaisen käyräpäisen kokoontaittuvan sateenvarjon kuin edellinenkin oli, tosin tummansinisenä tummanruskean sijaan. Hintakin oli lähestulkoon sama, vain 400 jenin inflaatiokorotus (tai sitten hienouskorotus, kun ostin uuden varjon Lowry's Farm -putiikista, edellisen Tokyu Hands sekatavaratalosta).
Linkki: Sarjakuvapiirtäjä piirsi vuoden aikana ostamansa vaatteet ja paljonko ne maksoivat, mielenkiintoinen vertailukohta!
Tämän vuoden hankintalistalla ovat
1- Uusi lompakko. Vanha alkaa olla tiensä päässä; kulunutta nepparia ja huonokuntoista vetoketjua ei kannata enää korjata, sillä (teko)nahka on jo nuutunut. Keksin, että voisin teettää vanhoista saappaistani uuden lompakon, pitää selvitellä asiaa.
2- Hattu. Ihastuin niin perinjuurin kesällä ostamaani vintagehattuun, että haluaisin lisätä hattu-ulottuvuutta pukeutumiseeni muutenkin kuin vain sään ääri-ilmiöiltä suojaavana välttämättömyysvarusteena. Kaipaisin välikauden hattua, joka toisi vanhahtavaa eleganssia olemukseeni esim. jakkupuvun tai mustan takin seurana. Tosin sitten tarvitisisn kaksi hattua, sillä ruskeaan jakkupukuun ja mustaan takkiin tuskin soveltuu sama hattu… mahdollisuuksia ovat vintagekauppojen koluaminen tai sitten teettäminen. Ongelma: Viime vuosisadan hattuvuosikymmeninä tukkamuoti suosi varsin lyhyttä kampausta enkä haluaisi saksia tukkaani vain hattujen takia niskamittaan. Nutturaa ja hattua on viimeksi yhdistelty yleisesti noin vuonna 1909, ja sen ajan hattumuoti alkaa olla jo hieman liian muinaista jopa minun makuuni. Tai taisi 40-luvullakin olla jotain. No, tutkiminen ja suunnitteleminenhan on lähes paras osa vaate-elämää!
3- Lisäksi uusi olkihattu kesäksi kelpaisi, jos onnistun paikallistamaan laadukkaan ja mielestäni sopivan mallisen. Nykyinen hattuni on ilmeisesti joutunut edellisessä elämässään tylsistyneen kissan harjoitusvastustajaksi, ennen Fidaan joutumistaan. Saman mallinen, mutta tuore ja laadukas olkihattu on siis listalla.
4- Alushousuja. Tylsää, mutta välttämätöntä. Kaipasin uusia alushousuja jo viime alkuvuodesta, mutta tässä sitä ollaan edelleen saman ongelman edessä. Peau Ethique vaikuttaa hyvältä, saatan myös kokeilla alushousjen itse ompelemista!
5- Koirankarvainen hattu-huivi-kombo, joka sopisi tumman sinivihreään pakkaskelin takkiin. Tai ehkä jonkinlainen kauluri. Pitää vielä miettiä.
6- Aurinkolasit. Nykyiset on hankittu jostain ketjuliikkeestä halvalla, ja mikäpä siinä muuten mutta. Pienenpieni ruuvi, jolla sanka on kiinnitetty irtosi, ja optikko ei löytänyt mittavista ruuvivarastoistaan yhtään täsmälleen samankokoista. Hätäruuvi pitää sangan kiinni kehyksissä kunhan sitä muistaa kiertää noin 2 kertaa päivässä pikkusormenkynnellä takaisin paikalleen. Koska nämäkin lasit ehtivät käytössä vaurioitua sen sijaan että etsisiin uusia hukkaan joutuneiden tilalle, ehkäpä rohkenen investoida enemmänkin kuin kympin seuraavalla kerralla.
7- Kesäjakkupuku? Kotelomekko ja jakku? En ole tästä vielä varma, mutta harkitsen siistin työasun teettämistä kesäkäyttöön. Jakkupukuni vaatii alle noin 15 asteen ulkolämpötilan, jotain samantapaista mutta kevyemmästä kankaasta olisi lämpimille keleille kiva. Tosin kesällä on vähemmän työasioita kuin kylmillä säillä, mutta sattuu sitä joskus haastatteluja helteilläkin.
8- Trikoinen alusmekko sen neulemekon alle, joka on luvannut valmistua tämän talven aikana. Kangas on jo Tiinalla, pitäisi vain sopia malli.
9- Harmaanruskehtavat avokkaat, jotka sopivat jakkupuvun kanssa. Minulla oli yhdet tosi kauniit 40-luvun avokkaat, ostettu hetken huumassa vintagekaupasta, mutta kun niitä oikein huolella sovittelin jalkaani, huomasin niiden olevan ainakin numeroa liian isot! Niin myin ne sitten pois.
10 - urheilurintaliivit. Tylsyyden uuvelo, mutta nykyiset ovat aivan nuuvahtaneet.
Muuta ei nyt tule mieleen, mutta lista tietenkin elää tilanteiden mukaan.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lists. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lists. Näytä kaikki tekstit
maanantai 6. tammikuuta 2014
keskiviikko 1. tammikuuta 2014
2013 vaatteina ja miten tästä eteenpäin
Hyvää vuotta 2014 kaikille lukijoille!
Olen tunnollisesti kirjannut ylös jokaisen vaateostoksen ja -hankinnan vuoden kuluessa. Kuten jo moneen otteeseen olen maininnut, suosittelen samaa kaikille. On todella hyödyllistä nähdä omin käsin kirjoitettuna tai naputeltuna joka ostos, löydös ja vaatelahja sekä niihin menneet varat. Näin voi viimeistään vuoden lopussa tutkailla, mikä osoittautui hyödylliseksi, mikä turhaksi, ja samalla miettiä mitä yhteisiä piirteitä hyödyllisimmillä hankinnoilla on (tai mitä yhteistä epäonnistumisilla on, jos haluaa olla raadollisempi).
Minun vuoteni näyttää tältä:
Tammikuussa eksyin keskustan trendi-Fidaan, ja nappasin mukaani vain 7 euroa maksaneen vanhan brodyyrialushameen. Kuten useimmat muutkin pääasiassa halvan hinnan innoittamana tehdyt ostokset, niin tämäkin oli kehno. Minullahan oli jo samaa tunnelmaa ilmentävä leikekirjotuista liinoista tekemäni hame, joka oli värin ja mallin puolesta sopivampi kuin uusi hankinta. Alushame on sinällään kaunis ja laadukas, mutta minulle tarpeeton. Odottaa uuden kuminauhan laittoa, sitten pistän sen Facebookin vintagekirpparille. Joku toinen saa sen kellomekkonsa helmoja kohottamaan.
Helmikuussa repäisin ja teetin kävelypuvun. Olin hankinnut asiaa pitkään, ja kävelypuku on osoittautunut juuri niin hyödylliseksi kuin toivoinkin. Viimeksi käytin sitä Metropolitan Operan elokuvanäytöksessä - halusin jotain arkipukua fiinimpää päälleni, juhlamekko olisi kuitenkin ollut liioittelua, kävelypuku oli juuri täydellinen. Samassa kuussa ostin nypynpoistajan (hyödyllinen kapistus) ja kaulakorun kirppikseltä (no jaa, ilmankin olisi pärjännyt mutta eipä se paljon tilaakaan vie).
Maaliskuussa matkailin Italiassa ja Saksassa. Ennen matkaa ostin mustat laadukkaat puuvillasukkahousut, erittäin järkevä hankinta. Tiina Talvikki kopioi minulle pyöreäkauluksisen Jane Marplen trikoopaidan, joka oli lähestulkoon puhki kulunut kaulan tienoilta. Tämä paita ei ole päässyt niin paljon käyttöön kuin olisin toivonut; pakkaset loppuivat kevättalvella tuohon eivätkä ole oikein vieläkään alkaneet uudestaan, ja paita on parhaimmillaan villapaidan alla. Jospa tässä nyt joskus pakastaisi!!
Matkalla sorruin kahteen kyseenalaiseen ostokseen: aivan vääränlaiset käsineet, kaunis mutta minulle vääränmallinen leikekirjottu paita. Molemmat sain luovutettua eteenpäin hyviin koteihin. Lisäksi ostin juuri sopivat nahkakäsineet (tosi hyvä hankinta) ja kauniin vintage-silkkiyöpaidan (hyvähkö hankinta, mutta ohuet olkaimet tuppaavat irtoamaan joka kerta kun nostan lapsen syliini. Ohutolkaiminen luksussilkkiyöpuku ei ole kätevin äiskävaate).
Huhtikuussa en maaliskuun vaateshoppailujen jälkeen tarvinnut mitään uutta.
Toukokuussa kävin Kierrätystehdas-tapahtumassa ja löysin ilmaistorilta siistin mustan T-paidan aluspaidaksi. Laajensin liian pientä pääntietä tarmokkaasti heti paidan kotiin tuotuani, ja se on nytkin ylläni. Ostin kesää silmälläpitäen huuto.netistä beiget Blochin ballerinat, ihan OK ja käytin niitä paljon, mutta ensi kerralla taidan kallistua Repettoon. Nahka on niin pehmeää, että se on jo tullut nuhruisen näköiseksi.
Kesäkuussa tein impulssiostoksen Yle Olotilan haastattelun jälkeisessä jännityksenlaukeamistilassa: musta vintagehattu. Se ei kuulunut suunnitelmiini, mutta osoittautui silti kelpo ostokseksi. Ompelin kesää varten väljät pellavahousut. Niitä tuli käytettyä paljon helteillä ja varmaan edelleen tuleanakin kesänä. Kangas ei tosin valitettavasti osoittautunut huippulaatuiseksi, se alkoi nuhjaantua pehvan tienoilta. (No, vaadin housuilta aika paljon, kun kesähuvituksiin kuuluu mm. liukumäen laskeminen Kaivopuiston kallioilla, mutta silti kangas olisi voinut vanheta kauniimmin).
Heinäkuussa sain Tiina Talvikilta muokatun trikoopaitani - ei uusi hankinta vaan vanhan vaatteen uuteen kukoistukseen saattaminen. Ehdottomasti vaivan arvoista, varmaan eniten kesällä ja syksyllä käyttämäni yläosa. Ostin tummansiniset sukkahousut, kelpo ostos sekin vaikka vaati parin kuukauden odottelun että pääsivät käyttöön. Finnconista sain mukaani vänkäri-t-paidan, koskahan ehtisin ommella siitä mekon Pikku Onnettarelle... kuuluu kankaiden ei vaatteiden joukkoon.
Elokuussa en ostanut mitään mutta ompelin kaksi vaatetta: isoäitini vanhasta mekosta paidan ja mustasta pellavasta kynähameen. Eritoten jälkimmäinen oli huippukäytännöllinen, se palaa heti keväällä käyttöön.
Syyskuussa käytin isoäidiltäni aiemmin saaman mustan, punakukkaisen mekon ompelijalla, jossa sen istuvuus tarkistettiin, helmaa lyhennettiin ja pääntietä avarrettiin. Ostin rintaliivit, ja kävin lunastamassa Samujilta karvaisen, lämpimän pipon arvonnasta saamallani lahjakortilla (sopii hauskasti siistien ja jopa juhlavien takkien kanssa!).
Lokakuussa ompelutin vanhan mustan vakosamettijakun tilalle samaa asiaa ajavan, mutta siistimmän harmaan villakankaisen jakun. Oikein hyödyllinen, koko ajan käytössä kun vaan ei ole liian kylmä.
Marraskuussa valmistauduin Japaninmatkaan. Ostin mustat puuvillasukkahousut. Ompelin ruskeasta villakrepistä "runkopuvun" ja sain Kainon neuloman pitkän villatakin. Molemmat ovat ahkerassa käytössä.
Matkalla vaateshoppailu lähti nolosti lapasesta. Ostin kangaskassin jossa oli söpön kissan kuva (se tuntui ostohetkellä tosi hyödylliseltä, mutta kotona on kangaskasseja ihan riittämiin). Ostin Uniqlosta heattech-aluspaidan (kalseassa tokiokämpässä tarpeen mutta kotona myös aluspaitoja on aivan kylliksi). Eli kaksi ostosta, jotka olisi voinut välttää paremmalla pakkaamisella. Ostin nahkasaappaat (vanhat olisi ehkä voinut vielä korjauttaa, mutta suutuin niille kun ne hajosivat taas. Uudet saappaat ovat jatkuvasti käytössä, toivottavasti kestävät pitkään). Ihanasta pitsikaupasta ostin kirjotun pannan (sievä mutta on jäänyt alikäytölle, katsotaan paraneeko tilanne) ja pitsisen ... koristeasian, ööh, sitä voi käyttää kaulakoruna tai hiuksiin kiedottuna (olisin saanut jättää väliin, pitsi on huippulaadukasta mutta sopivan runotyttöisiä päiviä on sangen harvoin). Jane Marplen, joka täyttää minut lähes järjenvastaisella intohimolla, valikoimista ostin tummanvihreän, mitalikuvioisen hameen (kuva yllä - tosi ihana, käytän lähes koko ajan ... ei mitään syytä miksi olisin tarvinnut uuden syys-talvihameen, mutta äää ja oi ja voiih ja se vaan on niin kaunis ja kahisee päälläni niin suloisesti ja sopii vihreisiin käsineisiini ja tekee minut iloiseksi) ja rintakorun, joka on nyt lokakuussa teetetyn jakun kauluksessa. Lisäksi sain ent. luokkatoveriltani Apilta hienon kaulakorun.
Joulukuussa oli joulu, ja sain lahjaksi NoaNoan huivin. Se on kaunis, mutta ei sovi talvipukeutumiseeni, tutkin sen mahdollisuuksia paremmin kesällä.
Yhteensä omistuukseeni on vuoden aikana tullut 30 (!!!) vaatetta, joista tosin olen hankkiutunut kahdesta eroon ja kohta kolmesta, eli talouteen on jäänyt 27 vaatetta. Todella paljon enemmän kuin olisin arvannut, yli kaksi kuukaudessa. Tähän ei ole laskettu urheiluvaatteita, jotka ovat mielestäni enemmänkin välineitä kuin vaateita (eli juoksukengät, verkkarit kirppikseltä ja itse ommeltu lenkkeilypaita).
Itse ommeltuja vaatteista oli neljä, teetettyjä myös neljä, käytettynä hankittuja 9 (tosin moni räikeä virheostos oli juuri kirppikseltä - tarkkana siis jatkossa!), lahjoja kaksi. Selkeästi onnistuneita, eli pukeutumistarpeen täyttäviä ja paljon käytettyjä hankintoja oli 20 eli onneksi valtaosa. Asusteita (koruja, kasseja, huiveja) oli peräti 10, mistä olen aivan ällistynyt koska en olisi viime vuoden alussa arvannut tarvitsevani muuta kuin talvihatun. Kenkiä oli kahdet, ja varsinaisia vaatteita 11. Yksi kuukaudessa, huh! Aika paljon. Mutta uumoilen tämän hankintatahdin olevan vaatekaapin suunnitelmallisen kohentamisen sivutuote, sitten kun hyödylliset hankinnat on hankittu niin ei tarvitse kuin välillä päivittää kuluneet.
Olen tunnollisesti kirjannut ylös jokaisen vaateostoksen ja -hankinnan vuoden kuluessa. Kuten jo moneen otteeseen olen maininnut, suosittelen samaa kaikille. On todella hyödyllistä nähdä omin käsin kirjoitettuna tai naputeltuna joka ostos, löydös ja vaatelahja sekä niihin menneet varat. Näin voi viimeistään vuoden lopussa tutkailla, mikä osoittautui hyödylliseksi, mikä turhaksi, ja samalla miettiä mitä yhteisiä piirteitä hyödyllisimmillä hankinnoilla on (tai mitä yhteistä epäonnistumisilla on, jos haluaa olla raadollisempi).
Minun vuoteni näyttää tältä:
Tammikuussa eksyin keskustan trendi-Fidaan, ja nappasin mukaani vain 7 euroa maksaneen vanhan brodyyrialushameen. Kuten useimmat muutkin pääasiassa halvan hinnan innoittamana tehdyt ostokset, niin tämäkin oli kehno. Minullahan oli jo samaa tunnelmaa ilmentävä leikekirjotuista liinoista tekemäni hame, joka oli värin ja mallin puolesta sopivampi kuin uusi hankinta. Alushame on sinällään kaunis ja laadukas, mutta minulle tarpeeton. Odottaa uuden kuminauhan laittoa, sitten pistän sen Facebookin vintagekirpparille. Joku toinen saa sen kellomekkonsa helmoja kohottamaan.
Helmikuussa repäisin ja teetin kävelypuvun. Olin hankinnut asiaa pitkään, ja kävelypuku on osoittautunut juuri niin hyödylliseksi kuin toivoinkin. Viimeksi käytin sitä Metropolitan Operan elokuvanäytöksessä - halusin jotain arkipukua fiinimpää päälleni, juhlamekko olisi kuitenkin ollut liioittelua, kävelypuku oli juuri täydellinen. Samassa kuussa ostin nypynpoistajan (hyödyllinen kapistus) ja kaulakorun kirppikseltä (no jaa, ilmankin olisi pärjännyt mutta eipä se paljon tilaakaan vie).
Maaliskuussa matkailin Italiassa ja Saksassa. Ennen matkaa ostin mustat laadukkaat puuvillasukkahousut, erittäin järkevä hankinta. Tiina Talvikki kopioi minulle pyöreäkauluksisen Jane Marplen trikoopaidan, joka oli lähestulkoon puhki kulunut kaulan tienoilta. Tämä paita ei ole päässyt niin paljon käyttöön kuin olisin toivonut; pakkaset loppuivat kevättalvella tuohon eivätkä ole oikein vieläkään alkaneet uudestaan, ja paita on parhaimmillaan villapaidan alla. Jospa tässä nyt joskus pakastaisi!!
Matkalla sorruin kahteen kyseenalaiseen ostokseen: aivan vääränlaiset käsineet, kaunis mutta minulle vääränmallinen leikekirjottu paita. Molemmat sain luovutettua eteenpäin hyviin koteihin. Lisäksi ostin juuri sopivat nahkakäsineet (tosi hyvä hankinta) ja kauniin vintage-silkkiyöpaidan (hyvähkö hankinta, mutta ohuet olkaimet tuppaavat irtoamaan joka kerta kun nostan lapsen syliini. Ohutolkaiminen luksussilkkiyöpuku ei ole kätevin äiskävaate).
Huhtikuussa en maaliskuun vaateshoppailujen jälkeen tarvinnut mitään uutta.
Toukokuussa kävin Kierrätystehdas-tapahtumassa ja löysin ilmaistorilta siistin mustan T-paidan aluspaidaksi. Laajensin liian pientä pääntietä tarmokkaasti heti paidan kotiin tuotuani, ja se on nytkin ylläni. Ostin kesää silmälläpitäen huuto.netistä beiget Blochin ballerinat, ihan OK ja käytin niitä paljon, mutta ensi kerralla taidan kallistua Repettoon. Nahka on niin pehmeää, että se on jo tullut nuhruisen näköiseksi.
Kesäkuussa tein impulssiostoksen Yle Olotilan haastattelun jälkeisessä jännityksenlaukeamistilassa: musta vintagehattu. Se ei kuulunut suunnitelmiini, mutta osoittautui silti kelpo ostokseksi. Ompelin kesää varten väljät pellavahousut. Niitä tuli käytettyä paljon helteillä ja varmaan edelleen tuleanakin kesänä. Kangas ei tosin valitettavasti osoittautunut huippulaatuiseksi, se alkoi nuhjaantua pehvan tienoilta. (No, vaadin housuilta aika paljon, kun kesähuvituksiin kuuluu mm. liukumäen laskeminen Kaivopuiston kallioilla, mutta silti kangas olisi voinut vanheta kauniimmin).
Heinäkuussa sain Tiina Talvikilta muokatun trikoopaitani - ei uusi hankinta vaan vanhan vaatteen uuteen kukoistukseen saattaminen. Ehdottomasti vaivan arvoista, varmaan eniten kesällä ja syksyllä käyttämäni yläosa. Ostin tummansiniset sukkahousut, kelpo ostos sekin vaikka vaati parin kuukauden odottelun että pääsivät käyttöön. Finnconista sain mukaani vänkäri-t-paidan, koskahan ehtisin ommella siitä mekon Pikku Onnettarelle... kuuluu kankaiden ei vaatteiden joukkoon.
Elokuussa en ostanut mitään mutta ompelin kaksi vaatetta: isoäitini vanhasta mekosta paidan ja mustasta pellavasta kynähameen. Eritoten jälkimmäinen oli huippukäytännöllinen, se palaa heti keväällä käyttöön.
Syyskuussa käytin isoäidiltäni aiemmin saaman mustan, punakukkaisen mekon ompelijalla, jossa sen istuvuus tarkistettiin, helmaa lyhennettiin ja pääntietä avarrettiin. Ostin rintaliivit, ja kävin lunastamassa Samujilta karvaisen, lämpimän pipon arvonnasta saamallani lahjakortilla (sopii hauskasti siistien ja jopa juhlavien takkien kanssa!).
Lokakuussa ompelutin vanhan mustan vakosamettijakun tilalle samaa asiaa ajavan, mutta siistimmän harmaan villakankaisen jakun. Oikein hyödyllinen, koko ajan käytössä kun vaan ei ole liian kylmä.
Marraskuussa valmistauduin Japaninmatkaan. Ostin mustat puuvillasukkahousut. Ompelin ruskeasta villakrepistä "runkopuvun" ja sain Kainon neuloman pitkän villatakin. Molemmat ovat ahkerassa käytössä.
Matkalla vaateshoppailu lähti nolosti lapasesta. Ostin kangaskassin jossa oli söpön kissan kuva (se tuntui ostohetkellä tosi hyödylliseltä, mutta kotona on kangaskasseja ihan riittämiin). Ostin Uniqlosta heattech-aluspaidan (kalseassa tokiokämpässä tarpeen mutta kotona myös aluspaitoja on aivan kylliksi). Eli kaksi ostosta, jotka olisi voinut välttää paremmalla pakkaamisella. Ostin nahkasaappaat (vanhat olisi ehkä voinut vielä korjauttaa, mutta suutuin niille kun ne hajosivat taas. Uudet saappaat ovat jatkuvasti käytössä, toivottavasti kestävät pitkään). Ihanasta pitsikaupasta ostin kirjotun pannan (sievä mutta on jäänyt alikäytölle, katsotaan paraneeko tilanne) ja pitsisen ... koristeasian, ööh, sitä voi käyttää kaulakoruna tai hiuksiin kiedottuna (olisin saanut jättää väliin, pitsi on huippulaadukasta mutta sopivan runotyttöisiä päiviä on sangen harvoin). Jane Marplen, joka täyttää minut lähes järjenvastaisella intohimolla, valikoimista ostin tummanvihreän, mitalikuvioisen hameen (kuva yllä - tosi ihana, käytän lähes koko ajan ... ei mitään syytä miksi olisin tarvinnut uuden syys-talvihameen, mutta äää ja oi ja voiih ja se vaan on niin kaunis ja kahisee päälläni niin suloisesti ja sopii vihreisiin käsineisiini ja tekee minut iloiseksi) ja rintakorun, joka on nyt lokakuussa teetetyn jakun kauluksessa. Lisäksi sain ent. luokkatoveriltani Apilta hienon kaulakorun.
Joulukuussa oli joulu, ja sain lahjaksi NoaNoan huivin. Se on kaunis, mutta ei sovi talvipukeutumiseeni, tutkin sen mahdollisuuksia paremmin kesällä.
Yhteensä omistuukseeni on vuoden aikana tullut 30 (!!!) vaatetta, joista tosin olen hankkiutunut kahdesta eroon ja kohta kolmesta, eli talouteen on jäänyt 27 vaatetta. Todella paljon enemmän kuin olisin arvannut, yli kaksi kuukaudessa. Tähän ei ole laskettu urheiluvaatteita, jotka ovat mielestäni enemmänkin välineitä kuin vaateita (eli juoksukengät, verkkarit kirppikseltä ja itse ommeltu lenkkeilypaita).
Itse ommeltuja vaatteista oli neljä, teetettyjä myös neljä, käytettynä hankittuja 9 (tosin moni räikeä virheostos oli juuri kirppikseltä - tarkkana siis jatkossa!), lahjoja kaksi. Selkeästi onnistuneita, eli pukeutumistarpeen täyttäviä ja paljon käytettyjä hankintoja oli 20 eli onneksi valtaosa. Asusteita (koruja, kasseja, huiveja) oli peräti 10, mistä olen aivan ällistynyt koska en olisi viime vuoden alussa arvannut tarvitsevani muuta kuin talvihatun. Kenkiä oli kahdet, ja varsinaisia vaatteita 11. Yksi kuukaudessa, huh! Aika paljon. Mutta uumoilen tämän hankintatahdin olevan vaatekaapin suunnitelmallisen kohentamisen sivutuote, sitten kun hyödylliset hankinnat on hankittu niin ei tarvitse kuin välillä päivittää kuluneet.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)