Lace Shop Barcelona

I found a lace shop from the narrow streets of Barcelona. Because I couldn't buy everything in there, I decided to take some photos for You.
Vaellellessa Barcelonassa satuin pitsipuotiin. Ja koska kaikkea ei voinut kantaa kotiin asti, ajattelin että otan sentään kuvia.









L'Arca de la Núvia (L'arca de l'Avia)
Banys Nous, 20
Barcelona 08002

Kirjalliset ompeluseurat tänään

Muistutan vielä Hobboksin Kirjallisista ompeluseuroista tänään puoliltapäiviltä lähtien. Minä esittelen pitsin ompelua hyvin paksuista langoista syntyvän donitsin avulla (pitsin ompelu tuppaa olemaan valitettavan epänäyttävää, neulalla nuhraamista paperin ylle kyyristyneeneä, toivottavasti tanakka lanka tekee siitä hiukan helpommin seurattavaa).

Osoite on Korkeavuorenkatu 45 ja minä esiinnyn 14.15 alkaen. Tervetuloa!

Wienistä mukaan tarttui kiintoisa kirja Quilts of Provence (tekijä Kathryn Berenson). Varsinkin näissä valkoisissa tikatuissa tekstiileissä on jotain samaa viehätystä kuin pitsissä, valon ja varjon leikkiä materiaalin pinnoilla.
Näiden tekeminen on myös hidasta kuin hienon pitsin: Kaksi kangasta harsitaan päällekkäin. Kuviot reunustetaan pienen pienillä etupistoilla. Sitten nurjan puolen kankaaseen tehdän pieni aukko kankaan lankoja erilleen siirtämällä (lankoja ei saa katkaista) ja aukosta sisään ujutetaan vanua. Kankaan langat rapsutetaan neulan kärjellä takaisin paikalleen ja sitten siirrytään täyttämään seuraavaa pikku osastoa. Huuh!
I bought from Vienna an interesting book called Quilts of Provence (by Kathryn Berenson). It's a fascinating techique but a really slow one.

Ihania runsaita kiemuroita!


Kirja on niin innostava että aloin tekemään omaa valkoista vilttiä, joskaan en vielä tuolla täyttämistekniikalla. Siihen tarvitsisi tikkauskehikon ja hieman enemmän kärsivällisyyttä kuin nyt on käytössä.
The book is so inspiring I started making my own white quilt, though not in provencal style. That techique requires a quilting frame and more patience than I have right now.


Tässä tekeillä oleva vauvan ryömintäviltti, erilaisia valkoisia kankaita tikattuna liukuvärjätyllä puna-sini-valkoisella langalla. Viltin voi pestä 60 asteessa joten se ei ole aivan niin epäkäytännöllinen kuin voisi luulla joskin olisihan se varmaan kätevämpää jos se olisi jotain muuta väriä. Mutta kun inspiraatio ja visio, tiedättehän!
This is going to be a crawling quilt for my baby. It's made of different white fabrics and quilted with pink-blue-white thread I got from my friend. It can be washed in 60 Celsius so it's not as impractical as you might think!




Lumi on haihtunut sumuksi. Snow has evaporated into fog.

Christina Hattler

While googling for something I've already forgotten about, I came across the blog of a talented clothing designer Christina Hattler. She has turned an antique handmade tablecloth of tape lace into a wonderful, totally modern looking dress. Especially the backside looks fascinatingly modern and at the same time romantic.
Haeskellessani netistä jotain jo unohtunutta törmäsin lahjakkaan vaatesuunnittelijan Christina Hattlerin blogiin. Suosikkini on upea nauhapitsisisestä antiikkipöytäliinasta ommeltu mekko, joka on yhtäaikaa moderni ja romanttinen. Varsinkin pidän tavasta jolla hän on käsitellyt materiaalia mekon takaosassa.

Pitsikirja Hobboksin Kirjallisissa Ompeluseuroissa 10.4.!

Tervetuloa todella hauskan oloiseen tilaisuuteen Hobboks-harrastekirjakauppaan lauantaina 10.4. Hobboksin leidit ovat kutsuneet neljän mielenkiintoisen uuden käsityökirjan kirjoittajat paikalle puhumaan kirjoistaan ja innostamaan lukijoita kokeilemaan uudenlaisia käsitöitä. Jos en olisi paikalla kirjantekijänä, tulisin sinne varmaankin lukijana, sen verran hieno idea on kyseessä.



Pari kuvaa upeista kevättalven säistä Lempäälästä. Hankikanto ja kirkas taivas, nam!

Muuan liina jonka toin äidilleni Pariisintuliaisena joitakin vuosia sitten. Löytyi 5 euron ylllätyspussista St. Ouenin kirpparialueen pitsipuodista. Herkkä ja kaunis liina ajalta jolloin piperrystä ja pikkutarkkaa käsityötä arvostettiin. Ikäarvio välillä 1890-1910, varmaan ollut alunperin jonkin kureliivillä kiristetyn porvarisrouvan salongin piirongin päällä.

Reunassa konepitsiä, sen vieressä jotain epätavallista solmuilutekniikalla (käsin) tehtyä pitsiä.


Läpikuultavan ohuelle kankaalle tehtyä valkokirjontaa, japanilaishenkinen kirsikankukka-aihe.

Keskellä superkiemurainen nypläys. Yhteensä siis neljää erilaista tekniikkaa!

Casa Milà, Barcelona

I spent a weekend in Barcelona just for fun. On the way from café to another café I decided to pop by on Casa Milà by Gaudí. I was surprised how wonderful and lightful the apartment was with unsymmetrical rooms. Because the design, walking through the apartment felt like floating in the river. And of course there were wonderful details too.

En oikeastaan ajatellut olevani mitenkään Gaudí-fani, mutta päätin poiketa Casa Milàssa matkalla kahvilta syömään (ja taas kahville). Ihastuin talon vaaleaan asuntoon, jossa yksikään huone ei ole neliskulmainen vaan asunnossa vain liu'utaan tilasta toiseen huomaamattomasti.

Pitsikirja Hesarissa

Ensimmäinen arvostelu Pitsikirjasta, jipii! Keskiviikkona 24.3. Helsingin Sanomissa, ja juuri tuona päivänä olin kissavahtina vanhempieni kotona johon ei tule Hesaria. Piti sitten soittaa anopille ja pyytää lukemaan juttu, kun en olisi millään kestänyt seuraavaan päivään.

Ihan kauniisti kirjoitettu ja olen lisäksi imarreltu siitä että Pitsikirja laitettiin Mary Oljen klassikkoteoksen kaveriksi.