Linkkivinkki

Tutkimisen arvoinen nettisivu A textile lover's diary, jossa paljon kauniita esimerkkejä hienoista pitseistä, ylellisistä käsinkirjotuista petivaatteista ja muusta tekstiilien kermasta. Myös mielenkiintoista tietoa tekstiilisuunnittelijoista.

Kirjoittelen hiljakseen aiheesta "kuinka pukeutua pitsiin" - kiitos ideasta, Solveig!

Jummi jammi, jättipotti kirpputorilta

Anteeksi karkea kielenkäyttö otsikossa, joka ei oikeastaan sovi löytämäni aarteen tunnelmaan. Pitäisi virittäytyä mielessään laventelintuoksun, pidätettyjen huokausten, alasluotujen katseiden, salonkiin vetäytymisen ja ylöskasvattavien kirjojen aikakauteen.

Kävin Kaivarin Kanuuna -kirpputorilla, ja osuin aivan ihmeelliseen pitsipöytään. Melko ankean romun joukossa oli kaunis virkattu pitsi:

Koristeellinen, sievä malli, jollaista en ole ennen nähnyt.

Virkkauksen alta löytyi aivan upea filet-pitsi:

Verkon silmät ovat noin 2 mm, eli tarkkaa työtä! Mutta viimeisenä oli kaikkein paras löytö, aivan käsittämätön aarre:

Upea, sisäreunalta noin 80 cm pitkä ja leveimmältä kohdalta 16 cm leveä käsintehty pitsikaulus. Se on upea. UPEA! Ei arvaisi, että etsiessään lapselle pipoa, törmääkin historialliseen aarteeseen (joka muuten maksoi 4 euroa, lähes sikamaista että sain tämän omakseni niin halvalla!). Mittakaavan näette pari kuvaa alaspäin, lanka on käsittämättömän ohutta - ja huomautan, että minulla ei ole mitkään lapiokourat, 1800-luvulla pieni käteni olisi ollut paras valttini naimamarkkinoilla.

Kauluksessa on nyplättyjä lehtiä, kiemuroita ja kukkia, reunoissa koristesilmuin reunustettuja soikioita. Kuvioita yhdistävät letitetyt sillat. Nyplättyjen kuvioiden muotoja myötäilee ulkoreunasta hiukan paksumpi laanalanka. Kaiken upeuden huippuna kauluksessa on kolme ommeltua Point de Gaze -medaljonkia, käsintehdyllä (!) tyllipohjalla.

Tämäntyyppinen nypläystä ja ommeltua pitsiä yhdistelevä pitsi on englanniksi mixed Brussels lace, suomeksi kai yhdistelty brysselinpitsi? Vai mikä lienee. Ei nyt kai ainakaan sekoitettu brysselinpitsi, kuulostaisi siltä että langat ovat menneet solmuun :D.

Arvioin (arvailen) parinkymmenen vuoden haarukalla kauluksen olevan 1870–1880 -luvuilta. Täällä samanmallinen (tosin irlantilaista virkkausta oleva) kaulus, jossa siis isot kolmionmalliset ulokkeet, 1880-luvulta. Täällä taasen "ulokkeinen" kirjailtu tyllikaulus ajoitettu välille 1880-1900, mutta paljon ostamaani kaulusta isompi. Aiemmin (1800-luvun puolivälin tienoilla) kaulukset olivat pienempiä ja 1890-luvulla taas - ainakin muotikuvien mukaan - isompia. Voi tietysti olla, että näyttävät jättikokoiset pitsikaulukset olivat vain muodin huippu, ja vaatimattomammin pukeutuvat käyttivät silloinkin kohtuullisen kokoisia kauluksia.

En pistäisi ajoituksen kanssa päätäni pantiksi, mutta on hyvin epätodennäköistä että näin hienotöinen pitsi olisi enää 1900-luvulta. Silloin vain hyvinhyvin rikkaat tai kuninkaalliset pystyivät hankkimaan korkealaatuisia käsinnyplättyjä/ommeltuja itsejä, sellaiset tuskin kulkeutuisivat Kaivarin Kanuunan kirppispöytään nuhjuisten kippojen ja kuluneiden paituleiden seuraan.

Kuvan keskellä pitsi on 12 cm leveä. Pitsissä oli muuten pari pientä mustaa langanpätkää, ilmeisesti tätä on käytetty mustan puvun kanssa.

Ommeltu medaljonki kauluksen keskeltä, tyypillinen point de Gaze ruusu, jossa kolmiulotteisuutta tuova päälleommeltu terälehti.

Lopuksi sydäntälämmittävää luettavaa intohimoisille pitsinystäville, "sen hiljainen runsaus ei koskaan tyrkytä itseään ja sen aidon arvon ja kauneuden tunnistavat vain ne, joiden ylittämätön hyvä maku on opettanut näkemään sen arvon...". Kukapa ei haluaisi tulla imarrelluksi sanoilla "superior taste"!

It is the one costly wear which never vulgarises; jewels worn without judgment can be rendered offensive to good taste in their too apparent glitter, but lace in its comparatively quiet richness never obtrudes itself and is recognised in its true worth and beauty only by those whose superior taste has trained them to see its value. . .

—Mrs. F. Nevil Jackson, A History of Hand-Made Lace, ca. 1900.

Linkkivinkki

Hyvä linkki rianhe2lta: Vintage with Laces, kauniita pitsikäsitöitä ihanassa nostalgiahengessä.

Pitsiä minimalismin hengessä

Miehen veli meni pari viikkoa sitten naimisiin. Ja siinäpä jälleen loistava syy ommella itselleen mekko :D ! Ties kuinka monta kertaa olen joutunut ihmeissäni silmäilemään vaatekaappiani, josta ei tunnu mitään juhlapäällepuettavaa löytyvän, ja ratkaissut ongelman ompelemalla uuden juhla-asun. Saapi nähdä, josko nyt ongelma olisi hetkeksi ratkaistu.

Olen viime aikoina koittanut tyhjentää kangaslaarieni ylitsepursuavaa sisältöä, ja tämänkin mekon sain aikaiseksi ostamatta muuta uutta kuin langan.

Kankaana on Eurokankaasta syksyllä hankittu aivan ihana ohut ja keveä tummansininen silkki-puuvilla. Olin vaan pöljänä ostanut sitä tasan metrin (kai aioin tehdä siitä puseron), ja sain väännellä ja käännellä kaavoja vaikka miten päin, että palat mahtuivat. A-I-N-A pitäisi ostaa mitä vaan kangasta vähintään puolitoista metriä. Siitä saa lyhythihaisen mekon. Vielä parempi on ostaa 2,5 metriä, niin että saa pitkähihaisen ja leveähelmaisen mekon ja vielä jää tilkkuja asusteisiin. Metri ei riitä mihinkään.

Vuori oli todellinen kierrätyksen kukkanen: kaksi sinistä silkkipaitaa, jotka pyydystin roskalavalta. Aina kannattaa ottaa talteen kun löytää hyvää materiaalia!

Keskelle mekkoa laitoin Calaisin pitsistä koristekaitaleen ja alle vaaleanpunaista silkkiä (sekin kierrätetystä silkkipaidasta!). Nyt ei jotenkin tehnyt mieli ommella mitään röyhelöistä tai koristeellista. Style.comissa oli kevään muotinäytöksissä paljon hauskoja ikäänkuin vapaasti saksittuja muotoja eri kankaista, kuten kuvan mekossa, mutta tyydyin suoraan kaitaleeseen. Se on helppo ommella siististi, ja ohuet, lipsuvat kankaat itsessään olivat jo tarpeeksi haastellisia.


Mekko ei henkarilla näytä juuri miltään, mutta päällä se näytti mielestäni hyvältä. Ohuet kankaat laskostuvat kauniisti vartalon ylle, varsinkin kun alle hankin uuden hienon litistävän alushameen. Jalkaan laitoin nudeväriset korkkarit (jotka sopivat lähes kaiken kanssa, tosi hyvä ostos jo usean vuoden takaa). Huivi on myös uusi hankinta, johon mekon ompelussa säästetyt pennoset sitten kuluivatkin...

Löytö lähetyskirpputorilta

Poikkesin tässä pari päivää sitten pikaisesti tsekkaamassa erään lähetyskirpputorin pitsilaarin. Niitä kannattaa usein penkoa, sillä usein tekee huippulöytöjä. Nytkin lykästi; tosi viehkeä pitsinenäliina eurolla. Katsokaa kuinka ohutta keskuskangas on, aivan läpikuultavaa.


Kotona tartuin The identification of lace -kirjaan, ja aloin paikallistaa pitsiä. Pitsi koostui erikseen tehdyistä nauhoista ja kukista, jotka oli yhdistetty siksakkaavilla silloilla. Nyplättyä se selvästikin oli, joskin osa nauhoista saattoi olla konetekoisia. Luultavasti ei, mutta en pysty sataprosenttisella varmuudella sanomaan. Jokatapauksessa kyseessä on yksinkertainen versio rosaline-nimisestä belgialaisesta pitsityypistä.


Lähikuva pitsin osia yhdistävistä silloista.


Pitsi on ommeltu häkellyttävän kauniisti kankaaseen. Lähes aina kaunis käsinompelu kertoo, että kyseessä on myös käsintehty pitsi. Halpaan konepitsiin ei uhrata käsinompelun vaivaa, ja arvokasta (joko ostettua tai vaivalloisesti itsetehtyä) käsintehtyä pitsiä ei surautella huolettomasti ompelukoneen siksakilla paikalleen.

Salaperäinen Pirjo-Pitsi

Koitan pyydystää harvinaisen liukasta ja salaperäistä pitsitehdasta; Pirjo-Pitsiä. Kaikki muut lopettaneet pitsitehtaat ovat kiltisti Kansallisarkiston lopettaneiden yhtiöiden mikrofilmirekisterissä, mutta Pirjo-Pitsiä ei sieltä löydy. Netistä löytyneen skannatun firman kirjekuoren mukaan firma on sijainnut osoitteessa Laitilantie 10, Helsinki. Toisten, asiasta hyvin perillä olevien ihmisten mukaan tehdas on sijainnut Lohjalla. Tänään kävin Helsingin rakennusviraston arkistossa sevittämässä, olisiko osoitteeseen Laitilantie 10 haettu jotain lupia, josta saisi tietoon asiaan liittyvien ihmisten nimiä tai firman rekisterinumeroa.

Ja arvatkaa mitä selvisi...?

Osoitetta Laitilantie 10, Helsinki, ei ole olemassakaan. Tämä käy yhä kummallisemmaksi!

Ivana helsinki neulottu pitsihame

Tälläinen Ivana Helsingin pitsihame osui silmiin eräässä nettikaupassa. Kaunis, ja uskoisin että kätevä arkivaatteenakin. Ostakaa joku tämä, minä en nyt kykene - vaikka se oli alessakin :)